Selvä arki – lapset etusijalle alkoholilaista päätettäessä

Selvä arki – lapset etusijalle alkoholilaista päätettäessä

11.12.2017

Alkoholin saatavuuden parantamisesta koituisi suoria ja välillisiä seurauksia, jotka näkyisivät kaikkien lasten arjessa – kotona, päiväkodissa, koulussa ja pihoilla. Päihteisiin liittyvät ongelmat kattavat koko elämän kaaren ja voivat siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Alkoholin saatavuuden parantaminen ennustaa alkoholinkäytön lisääntymistä ja sitä myötä alkoholista johtuvia terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa. Se on myös ainoa, jonka aiheuttama haitta olisi täysin estettävissä. 

Pienillä, alle 7-vuotiailla lapsilla vanhemman päihdeongelma lisää riskiä joutua sairaalahoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi. Terveyden ongelmien lisäksi alkoholi johtaa kärjistyneisiin tilanteisiin ja pienten lasten huostaanottojen yleisin syy onkin äidin päihteiden käyttö. 

Nuoret odottavat aikuisilta vastuullisuutta 

Joka neljäs lapsi kärsii jollain tavalla äitinsä tai isänsä päihteiden käytöstä. Kun nuorilta kysytään, he vastaavat odottavansa vanhemmilta ja aikuisilta vastuullista alkoholinkäyttöä. Humalaisia aikuisia pidetään vähintäänkin noloina, mutta monen vanhemman vanhemmuus hukkuu kokonaan viinaan. 

”Soitin neljä vuotta viulua ja kolme vuotta kävin tanssitunneilla, mutta ei äiti koskaan sanonut mulle et hyvä juttu tai et hienosti tehty tai mahtavaa.” 

Kun vanhemmat käyttävät päihteitä, alkoholi varjostaa lapsen koko elämää. Vanhemmat ovat poissaolevia eivätkä kiinnostu tai osallistu lasten elämään. Lapset joutuvat kantamaan vastuuta itsestään ja toisistaan. 

”Mä muistan kun mä olin ystävällä, niin sit se soitti keskellä yötä se mun pikkusisko, et sitä pelottaa olla siellä kun iskä on niin humalassa.” 

Päihteiden käytöstä seuraa epävarmuutta, ennakoimattomuutta ja usein väkivaltaa. ”Kun iskä juo, se saattaa hermostua ihan yhtäkkiä ilman syytä. Oon saanu myös monesti kunnolla selkää kun se ollu kännissä”. 

Päihdehaitoilla on yksittäisiä perheitä laajemmat vaikutukset 

Teini-iässä ja nuorena aikuisena ongelmat näkyvät riskinä mielenterveyden sairauksiin, päihteiden käyttöön ja koulutuksen keskeytymiseen. Päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat vaikuttavat läheisiin ja muihin kanssaihmisiin ja ulottuvat päiväkoteihin, kouluihin, harrastuksiin ja kadulle. Kasvavan alkoholinkäytön vaikutukset heijastuvat koulussa esimerkiksi levottomuutena, jolloin koko luokan työrauha kärsii. 

”Me kiusattiin kaikkia koulussa, kun purki sitä [pahaa oloa] muihin”. 

Nekin lapset, joiden kotona ei ole päihdeongelmia, törmäävät useammin kadulla aikuisiin, jotka käyttäytyvät pelottavasti. Lasten on pystyttävä liikkumaan turvallisesti kouluun, kotiin ja harrastuksiin. 

Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen

Alkoholilain uudistuksessa on paljon hyviä elementtejä, mutta uudistusta ei pidä tehdä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Turhaa sääntelyä ja byrokratiaa voidaan poistaa lisäämättä erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa riskiä. Vahvan oluen voi hyvillä mielin käydä ostamassa Alkosta, kun muistaa miten paljon omaa epämukavuutta suuremmat vaikutukset vahvojen juomien markettimyynnillä on. 

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin täytyy arvioida ja ottaa erityisen vakavasti huomioon alkoholilain uudistuksesta päätettäessä. Me haluamme antaa kaikille lapsille mahdollisuuden kasvaa ympäristössä, jossa vastuulliset, lapsen edun huomioivat aikuiset ovat enemmistössä. 

Lukuja:

– n. 60–70 000 lapsen vanhemmalla on päihdeongelma
– pelkästään alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy noin 600 vuosittain
– 3 600–6 000 sikiövauvan kehitys on vaarassa äidin päihteiden käytön takia
– Jos alkoholijuomien prosenttirajaa nostetaan, päihdeongelmaisten vanhempien lasten lukumäärän kasvaa arviolta 6 % eli n. 69 000–74 000 lapseen. Päihdeperheessä asuvia lapsia olisi 4 000–5 000 enemmän kuin nyt.

Sitaatit on poimittu Sata lasissa -tutkimuksesta julkaistussa kirjassa Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi (2016). Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo & Christian Tigerstedt (toim.) https://www.julkari.fi/handle/10024/131418

Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö
Ensi- ja turvakotien Liitto ry

Eduskunnan 100-vuotisjuhlapäätöksellä tuetaan hyvää lapsuutta

5.12.2017

Eduskunta hyväksyi tänään juhlaistunnossa lain Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan asettamisesta ja säätiön pääomittamisesta. Itlalle tämä tarkoittaa sitä, että pääoman turvin pitkäjänteinen, pysyvä toiminta lasten tasavertaisten elinolojen edistämiseksi on mahdollista.

Itlan on nyt mahdollista laajentaa ja syventää työtä, jota se on tehnyt jo 30 vuotta lasten ja nuorten kasvun tueksi. Itlan merkittävimpiä toimia tähän asti ovat olleet Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -ohjelma sekä näyttöön perustuvien vanhemmuuden tuen menetelmien levittäminen osana Kasvun tuki -työtä sekä Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE).

Itlan alkuperäiset perustajat ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lastensuojelun Keskusliitto. Sääntömuutoksen ja eduskunnan juhlapäätöksen seurauksena rahasto siirtyy perustajäseniltä eduskunnan hallintaan. Itla perustettiin vuonna 1987 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan yhteydessä.

Säätiön tarkoitus on edistää lapsiperheiden hyvinvointia

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö voi edistää ja tukea myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta.

Itlan toiminnan punainen lanka on tutkittu tieto. Tutkitun tiedon käyttöä lisäämällä säätiö edistää lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vaikuttavuutta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa voi säätiön toiminnassa olla kyse kasvatuksesta ja koulutuksesta, eri alojen palveluista, perheen toimeentulosta, asumisesta, yhdyskuntarakenteesta tai muusta lasten ja lapsiperheiden elinoloja parantavasta ja tukevasta toiminnasta.

Kansallisen vanhemmuuden tuen ohjelman käynnistäminen on uudistetun Itlan ensimmäinen tehtävä

Säätiö käynnistää ensivaiheessa kansallisen vanhemmuuden tuen ohjelman. Ohjelma edistää lasten, nuorten ja vanhempien myönteistä vuorovaikutusta ja kannustavaa kasvatusta. Samalla tuetaan oppimista ja pärjäämistä ja vähennetään lasten ja nuorten eriarvoistumista.

Ohjelman tietopohja luodaan osana Kasvun tuki -toimitustyötä yhteistyössä eri tutkimustahojen kanssa.

Itla on kehittänyt Kasvun tuki -arviointityökalun yhteistyössä pohjoismaisten tahojen kanssa. Lapsiperheille ja nuorille suunnattu työ on Suomessa monilta osin pirstaleista eikä kaikilla ole pääsyä laadukkaan tuen piiriin oikea-aikaisesti. Monitoimijaisessa palvelurakenteessa toiminnan sisällön ja laadun varmistaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Kasvun tuki -työ pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen.

Itla ei toteuta tarkoitustaan yksin. Itla kokoaa ja verkostoi lasten kanssa työskenteleviä ja lapsuutta tutkivia yhteistyöhön. Väestöviestinnällä lapsiperheille ja koko väestölle tuodaan eväitä lasten kasvun pitkäjänteiseen tukemiseen.

Säätiö toimii lahjoitetun pääoman tuotolla

Myönnetty pääoma 50 miljoonaa euroa on Suomelta merkittävä ja kunnioitettava investointi lapsuuteen. Itlan toiminta rahoitetaan jatkossa pääoman tuotoilla.

Lisätietoja

Säätiön asiamies, kehitysjohtaja, VTT Petra Kouvonen, Itla, puh. 041 455 2280, petra.kouvonen @ itla.fi
www.itla.fi
www.kasvuntuki.fi

Lyhyesti

Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö

Itlan 2017 uudistettujen sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta.

Juhlapäätöksen myötä eduskunta asettaa säätiölle valtuuskunnan, joka seuraa, tukee ja edistää säätiön toimintaa. Valtuuskunta myös valitsee säätiön hallituksen jäsenet, jotka edustavat palveluja tuottavia yhteisöjä ja säätiöitä, julkisen hallinnon tuottamia palveluja, säätiön tarkoitusalan tutkimusta ja asiantuntemusta sijoitustoiminnassa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön perustivat Lastensuojelun Keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö 1987, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna.

Kasvun tuki

Kasvun tuki on avoin tietolähde, jonka avulla levitetään tietoa ja ymmärrystä vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Tietolähteeseen sisällytetään työmenetelmiä, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Kasvun tuki -tietolähteessä olevat menetelmät on arvioitu tieteellisessä toimituksessa ja neuvostossa. Itla arvioi työmenetelmiä ja auttaa kuntia juurruttamaan niiden käyttöä. Suomen Mielenterveysseura levittää työmenetelmiä ja kouluttaa niiden käyttöön.

2017 – 2018 mukaan hakeutuneita vahvan tai kohtalaisen näytön saaneita työmenetelmiä levitetään osana STM:n ja OKM:n koordinoimaa LAPE-hanketta.

Kansallinen vanhemmuuden tuen ohjelma

Itlan ja yhteistyökumppaneiden eduskunnalle tekemä ehdotus, jota uudistettu Itla ryhtyy suunnittelemaan ja toteuttamaan ensimmäisenä tehtävänään. Ohjelman tavoitteena on tuoda näyttöön perustuvia keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen sekä ammattilaisille että perheille. Ohjelma jatkaa ja syventää LAPE-ohjelmassa tehtävää Kasvun tuki -työtä.