Selvä arki – lapset etusijalle alkoholilaista päätettäessä

11.12.2017

Alkoholin saatavuuden parantamisesta koituisi suoria ja välillisiä seurauksia, jotka näkyisivät kaikkien lasten arjessa – kotona, päiväkodissa, koulussa ja pihoilla. Päihteisiin liittyvät ongelmat kattavat koko elämän kaaren ja voivat siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Alkoholin saatavuuden parantaminen ennustaa alkoholinkäytön lisääntymistä ja sitä myötä alkoholista johtuvia terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa. Se on myös ainoa, jonka aiheuttama haitta olisi täysin estettävissä. 

Pienillä, alle 7-vuotiailla lapsilla vanhemman päihdeongelma lisää riskiä joutua sairaalahoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi. Terveyden ongelmien lisäksi alkoholi johtaa kärjistyneisiin tilanteisiin ja pienten lasten huostaanottojen yleisin syy onkin äidin päihteiden käyttö. 

Nuoret odottavat aikuisilta vastuullisuutta 

Joka neljäs lapsi kärsii jollain tavalla äitinsä tai isänsä päihteiden käytöstä. Kun nuorilta kysytään, he vastaavat odottavansa vanhemmilta ja aikuisilta vastuullista alkoholinkäyttöä. Humalaisia aikuisia pidetään vähintäänkin noloina, mutta monen vanhemman vanhemmuus hukkuu kokonaan viinaan. 

”Soitin neljä vuotta viulua ja kolme vuotta kävin tanssitunneilla, mutta ei äiti koskaan sanonut mulle et hyvä juttu tai et hienosti tehty tai mahtavaa.” 

Kun vanhemmat käyttävät päihteitä, alkoholi varjostaa lapsen koko elämää. Vanhemmat ovat poissaolevia eivätkä kiinnostu tai osallistu lasten elämään. Lapset joutuvat kantamaan vastuuta itsestään ja toisistaan. 

”Mä muistan kun mä olin ystävällä, niin sit se soitti keskellä yötä se mun pikkusisko, et sitä pelottaa olla siellä kun iskä on niin humalassa.” 

Päihteiden käytöstä seuraa epävarmuutta, ennakoimattomuutta ja usein väkivaltaa. ”Kun iskä juo, se saattaa hermostua ihan yhtäkkiä ilman syytä. Oon saanu myös monesti kunnolla selkää kun se ollu kännissä”. 

Päihdehaitoilla on yksittäisiä perheitä laajemmat vaikutukset 

Teini-iässä ja nuorena aikuisena ongelmat näkyvät riskinä mielenterveyden sairauksiin, päihteiden käyttöön ja koulutuksen keskeytymiseen. Päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat vaikuttavat läheisiin ja muihin kanssaihmisiin ja ulottuvat päiväkoteihin, kouluihin, harrastuksiin ja kadulle. Kasvavan alkoholinkäytön vaikutukset heijastuvat koulussa esimerkiksi levottomuutena, jolloin koko luokan työrauha kärsii. 

”Me kiusattiin kaikkia koulussa, kun purki sitä [pahaa oloa] muihin”. 

Nekin lapset, joiden kotona ei ole päihdeongelmia, törmäävät useammin kadulla aikuisiin, jotka käyttäytyvät pelottavasti. Lasten on pystyttävä liikkumaan turvallisesti kouluun, kotiin ja harrastuksiin. 

Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen

Alkoholilain uudistuksessa on paljon hyviä elementtejä, mutta uudistusta ei pidä tehdä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Turhaa sääntelyä ja byrokratiaa voidaan poistaa lisäämättä erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa riskiä. Vahvan oluen voi hyvillä mielin käydä ostamassa Alkosta, kun muistaa miten paljon omaa epämukavuutta suuremmat vaikutukset vahvojen juomien markettimyynnillä on. 

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin täytyy arvioida ja ottaa erityisen vakavasti huomioon alkoholilain uudistuksesta päätettäessä. Me haluamme antaa kaikille lapsille mahdollisuuden kasvaa ympäristössä, jossa vastuulliset, lapsen edun huomioivat aikuiset ovat enemmistössä. 

Lukuja:

– n. 60–70 000 lapsen vanhemmalla on päihdeongelma
– pelkästään alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy noin 600 vuosittain
– 3 600–6 000 sikiövauvan kehitys on vaarassa äidin päihteiden käytön takia
– Jos alkoholijuomien prosenttirajaa nostetaan, päihdeongelmaisten vanhempien lasten lukumäärän kasvaa arviolta 6 % eli n. 69 000–74 000 lapseen. Päihdeperheessä asuvia lapsia olisi 4 000–5 000 enemmän kuin nyt.

Sitaatit on poimittu Sata lasissa -tutkimuksesta julkaistussa kirjassa Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi (2016). Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo & Christian Tigerstedt (toim.) https://www.julkari.fi/handle/10024/131418

Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö
Ensi- ja turvakotien Liitto ry