Lapsipolitiikka muuttuvassa Suomessa

Tervetuloa tulevaisuuteen – maailma ympärillämme on jo muuttunut

 

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana melkoisesti. Suomesta on tullut palveluyhteiskunta. Globaalisuus tuo koko ajan mukanaan mahdollisuuksia ja uhkia. Maailmasta on tullut monimutkaisempi, mikä tarkoittaa käytännössä yhteiskunnallisten ilmiöiden ja instituutioiden keskinäisriippuvuutta. Edustuksellisen demokratian kriisi näkyy monissa kansallisvaltioissa ja ylikansallisissa instituutioissa.

 

Talouden ja työn murros on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan, työmarkkinoihin, työmarkkinoiden instituutioihin, yrityksiin, julkisiin palveluihin, kansalaisyhteiskuntaan – ja kaikkien kansalaisten, ennen muuta lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Jotkut tutkijat ovat varoittaneet, että Suomea uhkaa aidosti ensimmäistä kertaa viimeksi kuluneeseen sataan vuoteen voimakas kahtiajakojen aikakausi. Kansalaisia jakavat vastakkaisiin ryhmiin eriarvoisuus ja poliittinen populismi.

 

Lapsipolitiikan näkökulmasta elämme tavallaan risteysvaiheessa. Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teoksen julkaiseminen sytytti kipinän, jonka vanavedessä maatalousvaltainen maamme uudistettiin hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun suurista lainsäädäntöuudistuksista seurasi hyvinvointivaltion pala palalta rakentaminen. Kun asiaa tarkastelee jälkikäteen, hyvinvointivaltion myötä syntyi sosiaaliturvan ja hyvinvointietuuksien ja palvelujärjestelmän kokonaisuus, joka 2010-luvun lopussa näyttää moniulotteiselta, osin päällekkäiseltä ja vaikeasti koordinoitavalta.

 

Systeemiset muutostekijät ovat täällä

 

Yhteiskunnassamme vaikuttaa tällä hetkellä useita samanaikaisia systeemisiä muutostekijöitä, joille on leimallista läpitunkevuus, kattavuus ja suuret heijastusvaikutukset. Tällaisia systeemisiä muutostekijöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, yhteiskunnan mediallistuminen, tiedon merkityksen lisääntyminen ja kulutuskäyttäytymisen muutokset.

 

Lapset kohtaavat näiden muutostekijöiden vaikutukset arjessaan, kotonaan, koulussa, kaveripiirissään, harrastuksissaan ja palveluja käyttäessään.

 

Lapsien, nuorten ja perheiden elämässä muutokset tarkoittavat sitä, että ymmärrys työelämästä ja käsitykset oppimisesta muuttuvat. Epätasa-arvo lisääntyy lasten arjessa. Käsitykset perheestä ja perherakenteesta ovat koko lailla toisenlaisia kuin mitä ne olivat vielä noin 20 vuotta sitten. Perheet monimuotoistuvat myös jatkossa.

 

Suomessa syntyvyys on laskenut viidenneksen seitsemässä vuodessa 2010-luvun kuluessa. Muutos on dramaattinen. Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,87 vuonna 2010 kun vastaava luku oli Tilastokeskuksen hiljattain julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2017 Suomen historian matalimmalla tasolla (1,49). Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.

 

Edessämme on vielä isompi muutos

 

Tulevaisuudentutkijat ovat arvioineet, että seuraavat 20 vuotta tulevat muuttamaan maailmaa enemmän kuin edelliset 200 yhteensä. Ymmärtääksemme muutoksen koon, meidän on siis tavallaan ajateltava mahdottomia asioita. Esimerkiksi viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että työ loppuu teknologiamurroksen myötä. Tilanne on todellisuudessa juuri päinvastoin: uusi teknologia luo uutta työtä. Toki on niin, että jokin työ loppuu, mutta samalla syntyy paljon uutta työtä. Ja tämä kaikki heijastuu lapsiin ja nuoriin, nykyisiin ja tuleviin.

 

Uudet teknologiat tulevat muuttamaan elämäntapamme ja -tyylimme. Miltei kaikki asiat tehdään tulevaisuudessa eri tavalla. Esimerkiksi matkapuhelin oli aikanaan aluksi vain pelkkä puhelin. Myöhemmin matkapuhelimesta tuli älytietokone ja palvelualusta monelle muulle asialle. Samalla tavalla lapsiperheiden sähkö- ja robottiautot ovat aluksi vain ”autoja”, mutta myöhemmin niistä tulee todennäköisesti sofistikoituja palvelualustoja. Myös älykodeista (ja älykouluista) tulee palvelualustoja. Nämä palvelualustat voivat yhdistää yllättäviä toimijoita toisiinsa.

 

Teknologinen murros tulee tulevina vuosina entistä suuremmalla ryminällä lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Oletko koskaan miettinyt, millainen on virtuaalilaseilla luettava lastenkirja? Siinä ensimmäiseksi kaikki kuvat ja kirjaimet voivat karata kirjasta ja ne pitää ensin juosta kiinni laajennetussa todellisuudessa ja pistää takaisin kirjaan, ennen kuin lapsi voi rauhoittua iltasadulle. Iltasatujen kuunteleminen voi jatkossa edellyttää myös älykkäitä tehtäviä: pitää esimerkiksi osata sanoa jotakin englanniksi tai tietää mitä on 2 + 1.

 

Hyvinvointijärjestelmiemme joustavuus lisääntyy jatkossa voimakkaasti: koulutus- sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmän on siedettävä erilaisuutta ja tuettava ihmisten kykyä tarttua uuteen. Jatkossa lapsiperheiden erilaiset toimeentulon tavat on ”kerättävä yhteen” joustavaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa ja kannustaa kaikkea tekemistä ja aktiivisuutta. Vaikka suurimmalla osalla suomalaisista on tulevaisuudessakin ihan tavalliset työsuhteet tavallisilla työpaikoilla, niin yhä suurempi joukko joutuu kuitenkin keräämään toimeentulonsa monesta eri lähteestä, monella eri tavalla eri aikaan ja samanaikaisesti.

 

Pirstaleisesta tutkimuksesta evidenssiperusteiseen lapsipolitiikkaan

 

Lapsia koskevaa tutkimustietoa on tällä hetkellä olemassa paljon, mikä on hieno asia. Ongelma on, että tieto on pirstaleista ja sitä on vaikea hyödyntää lapsipolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Lapsia koskeva tutkimustieto ei välttämättä tavoita päätöksentekijöitä, lapsipalvelujen ammattihenkilöstöä – eikä suurta yleisöä. Näyttöön perustuvasta päätöksenteosta meillä on Suomessa paljon opittavaa maailmalta, esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta.

 

Lapsia koskeva tutkimuksemme on tähän asti painottunut usein – ja ehkä liiallisesti –hyvinvointitutkimuksen tradition mukaisesti erilaisiin lasten, nuorten, perheiden ja vanhemmuuden ongelmiin, eikä niinkään lapsuutta tukeviin ja kannattaviin voimavaratekijöihin.

 

Julkisen politiikan kysymyksenä lapsipolitiikka ja lasten palvelujärjestelmä on nykyisin vahvasti sektoroitunut. Eri sektorit ja ammattikäytännöt ovat ratkoneet lasten asioita ja ongelmia omalla logiikallaan ja usein vailla keskinäistä yhteistyötä, dialogia ja koordinaatiota.

 

Meillä on vielä paljon tehtävää. Mutta meillä on myös mahdollisuus. Voimme vaikuttaa siihen, että jatkossa niin julkisen politiikan kuin tutkimuksen alueella huomioidaan paremmin lasten arjen ja elämän moninaisuus.

 

Petri Virtanen

Itlan toimitusjohtaja

Petri Virtanen

 

15.2.2019

Miten tehdään päätöksiä, jotka todella edistävät lasten hyvinvointia?

Miten tehdään päätöksiä, jotka todella edistävät lasten hyvinvointia?

 

Tiedote 11.2.2019

 

Kansainvälinen huippuasiantuntija John Lavis kertoo kokemuksista näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemisesta Kanadassa. Lavis puhuu Itlan implementointioppaan julkistamistilaisuudessa 12.2.2019 Helsingissä.

Lasten tilanne 101-vuotiaassa Suomessa on monella tavalla parempi kuin koskaan. Sosiaalisten ja mielenterveydellisten ongelmien periytyminen on kuitenkin tämän päivän vakava yhteiskunnallinen haaste. Lapsiperheiden hyvinvointierot näkyvät sukupolvien yli sekä sosiaalisina että terveydellisinä ongelmina, vaikka nykytutkimuksen valossa ongelmien siirtyminen seuraaville sukupolville on ehkäistävissä.

“Jokaisella lapsella ja perheellä tulisi olla oikeus saada parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa tukea ja hoitoa, joka olisi samansisältöistä riippumatta siitä, missä ja kuka tukea antaa. Tutkimus antaa tähän tänään eväitä paremmin kuin koskaan aikaisemmin”, painottaa Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen.

Itla julkaisee näistä lähtökohdista kirjoitetun oppaan: Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena – Miten johtaa juurtumista? Opas julkaistaan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 12.2.2019. Tilaisuuden ohjelma.

 

Tutkimusnäyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi tarvitaan juurruttamista

Tutkimukseen perustuvien päätösten ja vaikuttavien menetelmien käytön tulisi olla keskeinen vaatimus lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusnäyttöä hyödyntämällä voidaan pienentää sitä riskiä, että resursseja käytetään vaikutuksiltaan vähäisiin, tehottomiin tai jopa haitallisiin toimiin. Tämän vuoksi päätöksentekijät paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle ovat avainasemassa näyttöön perustuvan työn johtamisessa ja juurruttamisessa. Kun ymmärrys ja osaaminen tutkimustietoon perustuvasta päätöksenteosta lisääntyy, lapset ja perheet saavat parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa apua. Tämä on myös kustannustehokasta.

Tavallinen virhearvio kuitenkin on, että vaikuttavaksi todettu toiminta juurtuu itsestään ja pysyy käytössä muuttumattomana. Todellisuudessa lapsi- ja perhepalveluiden johto, päätöksentekijät ja työntekijät tarvitsevat systemaattista ja pitkäkestoista tukea vaikuttavan työn ylläpitämiseksi. Eväitä juurruttamiseen annetaan julkaistavassa implementointioppaassa.

 

Kymmenen oppia Kanadasta

Kansainvälinen huippuasiantuntija, professori John Lavis puhuu Kansalaisinfossa aiheesta “Ten lessons learned about supporting evidence-informed policymaking in Canada”. Lavis tuo esille tuloksia siitä, miten vaikuttavaa tukea lapsiperheille voidaan rakentaa tehokkaasti edistämällä vuoropuhelua tieteen ja päätöksenteon välillä. Professori Lavis tulee Department of Health Evidence and Impact -laitokselta McMaster yliopistosta. Hän on perustanut ja johtaa McMaster Health Forumia ja Forum+ -ohjelmaa, joiden tarkoituksena on kehittää tapoja tuoda parasta olemassa olevaa tutkimusnäyttöä päätöksentekoon ja järjestelmätason työhön sekä näyttöön perustuvien menetelmien implementointiin. Lavisin tutkimus kohdistuu innovatiivisiin strategioihin, jotka tukevat tutkimusnäytön käyttöä.

Tilaisuuden lopussa käydään keskustelua paneelissa. Paneelia johtaa emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

 

Itlan implementointiopas on tuotettu osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Implementointiopas julkaistaan sivulla kasvuntuki.fi

Tilaisuuden järjestää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) yhteistyössä eduskunnan ja siellä toimivan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa.

 

Lisätietoja

kehitysjohtaja Petra Kouvonen, petra.kouvonen@itla.fi, puh. 041 455 2280

viestintäpäällikkö Kirsi Campello, kirsi.campello@itla.fi, puh. 040 630 1633

 

Professor John Lavis

John Lavis holds the Canada Research Chair in Evidence-Informed Health Systems. He is the Director of the McMaster Health Forum (and Forum+), Co-Director of the World Health Organization (WHO) Collaborating Centre for Evidence-Informed Policy, and Professor in the Department of Health Evidence and Impact at McMaster University. He is also Distinguished Visiting Professor at the University of Johannesburg. John supports policymakers and stakeholders to harness research evidence, citizen values and stakeholder insights to strengthen health and social systems and get the right programs, services and products to the people who need them. He does this work in Canada through the Forum and in a broad range of countries internationally through two Forum-supported networks: Evidence-Informed Policy Network (EVIPNet) and Partners for Evidence-driven Rapid Learning in Social Systems (PERLSS). He holds an MD from Queen’s University, an MSc from the London School of Economics, and a PhD (in Health Policy) from Harvard University.

https://fhs.mcmaster.ca/main/canada_chairs/evidence_informed_health_systems_chair.html

Itlassa on auki kolme tehtävää: kehitysjohtaja, asiantuntija ja toimistoassistentti

Itlassa on auki kolme tehtävää: kehitysjohtaja, asiantuntija ja toimistoassistentti

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

 

Säätiö voi edistää ja tukea myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta. Itla on nopeasti kehittyvä, kasvava ja kansainvälistyvä toimija lapsi- ja perhepoliittisella kentällä.

 

Itla hakee nyt palvelukseensa kehitysjohtajaa, asiantuntijaa ja toimistoassistenttia. Tehtäviin valittavilta toivomme joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta, reippautta, aloitteellisuutta, intoa edistää Itlan strategiaa ja sopeutumista kasvavan organisaation muutoshaasteisiin. Nyt auki julistettavat tehtävät ovat uusia ja ne täytetään toistaiseksi voimassa olevina. Tehtäviin valittaville tarjoamme merkityksellisen työn lapsen etua ajavassa säätiössä, innostavan työyhteisön ja hyvät työsuhde-edut.

 

Kehitysjohtajan tehtäviin kuuluu Itlassa käynnistettävän lapsipolitiikan johtamisosaamiseen liittyvän johtamiskoulutusohjelman rakentaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Koulutusohjelman avulla rakennetaan koulutuksessa mukana olevien kanssa ymmärrystä lasten ja lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseksi edistämällä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja hyvää tulevaisuutta. Kehitysjohtajalta edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, vankkaa kokemusta pitkien johtamiskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta, johtamiskokemusta, kokemusta yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja näkemyksellisyyttä lapsipolitiikan ajankohtaisista haasteista.

 

Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat säätiöhallinnon asiakirjahallinto, kokousvalmistelu ja raportointi. Asiantuntija osallistuu myös muihin strategisiin tehtäväkokonaisuuksiin uudistuvassa organisaatiossamme, muun muassa käynnistyvään lapsipolitiikan johtamiskoulutuskokonaisuuteen ja organisaatioviestintään. Asiantuntijalta odotamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta vastaavista tehtäväkokonaisuuksista, viestinnällisiä taitoja ja kokemusta toimimisesta yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

 

Toimistoassistentin tehtäviin kuuluvat taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon avustavat tehtävät (mm. laskujen tiliöinti, hankinnat, matkalaskut, avustavat tehtävät raportoinnissa), kokous- ja tapahtumajärjestelyt, asiakirjahallinto ja arkistointi, johdon sihteerinä toimiminen, IT-tuen ja muiden palveluntarjoajien yhteyshenkilönä toimiminen ja muut avustavat tehtävät. Toimistoassistentin tehtävään parhaat valmiudet antaa soveltuva koulutus (esim. opistotason tutkinto tai tradenomi), aiempi kokemus vastaavista työtehtävistä, hyvät IT-taidot ja kielitaito.

 

Hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan sähköisesti 18.2.2019 klo 15.00 mennessä osoitteeseen rekry @ itla.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään otsikoksi se tehtävä, jota olet hakemassa.

 

Lisätietoja tehtävistä antavat:

toimitusjohtaja Petri Virtanen (sähköpostitse petri.virtanen @ itla.fi ja puhelimitse 050 3187068 maanantaina 11.2.2019 klo 9-15)

viestintäpäällikkö Kirsi Campello (sähköpostitse kirsi.campello @ itla.fi ja puhelimitse 040 630 1633)

 

Itla – Siltoja tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon välille 

 

Kasvun tuen blogissa: Uskotko myös yksisarvisiin?

Uskotko myös yksisarvisiin? “Tämä kysymys esitettiin minulle, kun olin työstämässä Kasvun tuki -hankkeen loppuraporttia. Kysyjä viittasi vahvaan luottooni siitä, että maakuntauudistus toteutuu ja sote-uudistus saadaan maaliin. Koska työmme linkittyy vahvasti käynnissä oleviin uudistuksiin ja rakennamme valtakunnallisesti tulevaisuuden lapsiperhetyötä, toimintamme ja puheemme todella sisältävät vahvan oletuksen siitä, että nämä uudistukset toteutuvat.” Näin kirjoittaa Maiju Salonen Kasvun tuen blogissa.

Lue koko teksti: https://www.kasvuntuki.fi/uskotko-myos-yksisarvisiin/