Itlan, Oulun yliopiston ja MIELI ry:n yhteistyössä käynnistämä Lapsuuden rakentajat alueellinen oppimisverkosto pyrkii kehittämistyöllään saavuttamaan mahdollisimman hyvin yhteentoimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistys- ja kasvatustoimien organisaatiot. Yhteentoimivuudella mahdollistetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden vahvistumisen alueella.

Yhteisövaikuttavuuteen (collective impact) perustuvan verkoston toiminta lähtee ajatuksesta, että systeemi uudistuu sisältäpäin. Siksi kaikki verkostossa tapahtuva toiminta, tutkimus, vertaisoppiminen sekä teoria- ja kokemustieto, pyritään rakentamaan paikallisista tarpeista lähtien ja paikallisia kyvykkyyksiä ja osaamista vahvistaen. Samaan aikaan, systeemin uudistumisessa tärkeää on altistuminen ulkopuolisille vaikutteille. Tähän tarpeeseen vastaa verkoston alueiden välinen oppiminen sekä vertikaalisen tuen rakenne. Alueellinen oppimisverkosto vahvistaa sellaisten paikallisten toimintamallien rakentamista, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden sujuvaa arkea tuetaan laajalla, toimijoiden yhteiseen päämäärään sitoutuneella yhteistyöllä 

Alueellisen oppimisverkoston toiminta käynnistyi pilottina neljällä eri alueella syksyllä 2020. Itla vastaa osaltaan alueellisen oppimisverkoston toiminnasta, ylläpitämisestä sekä rahoittamisesta. Alueella tapahtuvasta kehittämistyötä vastaavat alueen toimijat itse. Itla, Oulun yliopisto ja MIELI ry ovat alueen tukena kehittämistyössä. Paikallisen kehittämisen kokonaisuudet rakentuvat alueilla jo meneillään olevaan lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. Siksi myös kehittämisen kokonaisuuksien painotukset voivat vaihdella eri pilottialueilla. Pilottivaiheessa kerätään aktiivisesti oppeja, joiden avulla toimintamallia kehitetään edelleen. Tulevaisuudessa toiminnan tavoitteena on luoda alusta ja malli lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen.

Lapset puheeksi -menetelmän soveltaminen luo pohjan palvelujärjestelmän uudistamiselle  

Alueellisen oppimisverkoston pilottiin on valittu alueita, joiden lapsiperhepalveluiden kehittäminen jo nykyisellään pohjautuu lasten kehitysympäristöjen ja palveluiden yhteistoimintaan Lapset puheeksi -menetelmää hyödyntäen. LP-menetelmän avulla lapselle tärkeät aikuiset voivat arvioida omia toimintamahdollisuuksiaan hyvän arjen mahdollistamisessa lähes kaikissa kuntien perus- ja erityispalveluissa.  

Harrastusten tuominen koulupäivän yhteyteen tukee lapsen arkea 

Toinen kehittämisen osa-alue on alueiden toiminnallisten ja osallisuuteen kutsuvien yhteisöjen vahvistaminen. Yhtenä esimerkkinä on harrastusten tuominen koulupäivien yhteyteen niin sanotun Suomen-mallin mukaisesti. Ymmärryksen rakentamisen ytimessä ovat koulujen henkilökunnan Lapset puheeksi -keskustelut ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa käytävät yhteisödialogit. 

Päätöksenteon tueksi ymmärrystä paikallisen palvelutarpeen kehityksestä 

Kolmantena kehittämisen kokonaisuutena on tiedon tuominen päätöksenteon ja johtamisen tueksi koneoppimiseen pohjautuvan työkalun avulla. Kehittämisessä keskeistä on paikallinen tieto lapsiperheiden elämään vaikuttavista paineista tai pärjäävyyttä edistävistä tekijöistä. Työkalun avulla pyritään ennakoimaan ja kohdistamaan lähitulevaisuuden palveluita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 

Laajalla rintamalla kehittäminen vaatii koordinaatiota, tukea ja resurssia  

Yhteisövaikuttavuuteen pohjautuvassa työssä taustatukiorganisaation (backbone organization) tehtävänä on mahdollistaa käytännön ammattilaisten sujuva arki ja mutkaton yhteistyö. Keskeistä on yhteisten tavoitteiden, edistymisen mittareiden, toisiaan vahvistavien toimintojen ja jatkuvan kommunikoinnin toteutumisen tukeminen. Alueellisessa oppimisverkostossa taustatukiorganisaatio muodostuu alueittain kehittäjätyöntekijöistä ja monialaisesta johtoryhmästä. Lisäksi Itla toimii oppimisverkoston yhteisen oppimisen taustatukiorganisaationa ja fasilitoi verkoston kytkentää kansalliseen päätöksentekoon.

 

Lapsuuden rakentajat innovaatio- ja tutkimusrahasto