Lapsipolitiikka muuttuvassa Suomessa

Tervetuloa tulevaisuuteen – maailma ympärillämme on jo muuttunut

 

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana melkoisesti. Suomesta on tullut palveluyhteiskunta. Globaalisuus tuo koko ajan mukanaan mahdollisuuksia ja uhkia. Maailmasta on tullut monimutkaisempi, mikä tarkoittaa käytännössä yhteiskunnallisten ilmiöiden ja instituutioiden keskinäisriippuvuutta. Edustuksellisen demokratian kriisi näkyy monissa kansallisvaltioissa ja ylikansallisissa instituutioissa.

 

Talouden ja työn murros on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan, työmarkkinoihin, työmarkkinoiden instituutioihin, yrityksiin, julkisiin palveluihin, kansalaisyhteiskuntaan – ja kaikkien kansalaisten, ennen muuta lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Jotkut tutkijat ovat varoittaneet, että Suomea uhkaa aidosti ensimmäistä kertaa viimeksi kuluneeseen sataan vuoteen voimakas kahtiajakojen aikakausi. Kansalaisia jakavat vastakkaisiin ryhmiin eriarvoisuus ja poliittinen populismi.

 

Lapsipolitiikan näkökulmasta elämme tavallaan risteysvaiheessa. Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teoksen julkaiseminen sytytti kipinän, jonka vanavedessä maatalousvaltainen maamme uudistettiin hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun suurista lainsäädäntöuudistuksista seurasi hyvinvointivaltion pala palalta rakentaminen. Kun asiaa tarkastelee jälkikäteen, hyvinvointivaltion myötä syntyi sosiaaliturvan ja hyvinvointietuuksien ja palvelujärjestelmän kokonaisuus, joka 2010-luvun lopussa näyttää moniulotteiselta, osin päällekkäiseltä ja vaikeasti koordinoitavalta.

 

Systeemiset muutostekijät ovat täällä

 

Yhteiskunnassamme vaikuttaa tällä hetkellä useita samanaikaisia systeemisiä muutostekijöitä, joille on leimallista läpitunkevuus, kattavuus ja suuret heijastusvaikutukset. Tällaisia systeemisiä muutostekijöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, yhteiskunnan mediallistuminen, tiedon merkityksen lisääntyminen ja kulutuskäyttäytymisen muutokset.

 

Lapset kohtaavat näiden muutostekijöiden vaikutukset arjessaan, kotonaan, koulussa, kaveripiirissään, harrastuksissaan ja palveluja käyttäessään.

 

Lapsien, nuorten ja perheiden elämässä muutokset tarkoittavat sitä, että ymmärrys työelämästä ja käsitykset oppimisesta muuttuvat. Epätasa-arvo lisääntyy lasten arjessa. Käsitykset perheestä ja perherakenteesta ovat koko lailla toisenlaisia kuin mitä ne olivat vielä noin 20 vuotta sitten. Perheet monimuotoistuvat myös jatkossa.

 

Suomessa syntyvyys on laskenut viidenneksen seitsemässä vuodessa 2010-luvun kuluessa. Muutos on dramaattinen. Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,87 vuonna 2010 kun vastaava luku oli Tilastokeskuksen hiljattain julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2017 Suomen historian matalimmalla tasolla (1,49). Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.

 

Edessämme on vielä isompi muutos

 

Tulevaisuudentutkijat ovat arvioineet, että seuraavat 20 vuotta tulevat muuttamaan maailmaa enemmän kuin edelliset 200 yhteensä. Ymmärtääksemme muutoksen koon, meidän on siis tavallaan ajateltava mahdottomia asioita. Esimerkiksi viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että työ loppuu teknologiamurroksen myötä. Tilanne on todellisuudessa juuri päinvastoin: uusi teknologia luo uutta työtä. Toki on niin, että jokin työ loppuu, mutta samalla syntyy paljon uutta työtä. Ja tämä kaikki heijastuu lapsiin ja nuoriin, nykyisiin ja tuleviin.

 

Uudet teknologiat tulevat muuttamaan elämäntapamme ja -tyylimme. Miltei kaikki asiat tehdään tulevaisuudessa eri tavalla. Esimerkiksi matkapuhelin oli aikanaan aluksi vain pelkkä puhelin. Myöhemmin matkapuhelimesta tuli älytietokone ja palvelualusta monelle muulle asialle. Samalla tavalla lapsiperheiden sähkö- ja robottiautot ovat aluksi vain ”autoja”, mutta myöhemmin niistä tulee todennäköisesti sofistikoituja palvelualustoja. Myös älykodeista (ja älykouluista) tulee palvelualustoja. Nämä palvelualustat voivat yhdistää yllättäviä toimijoita toisiinsa.

 

Teknologinen murros tulee tulevina vuosina entistä suuremmalla ryminällä lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Oletko koskaan miettinyt, millainen on virtuaalilaseilla luettava lastenkirja? Siinä ensimmäiseksi kaikki kuvat ja kirjaimet voivat karata kirjasta ja ne pitää ensin juosta kiinni laajennetussa todellisuudessa ja pistää takaisin kirjaan, ennen kuin lapsi voi rauhoittua iltasadulle. Iltasatujen kuunteleminen voi jatkossa edellyttää myös älykkäitä tehtäviä: pitää esimerkiksi osata sanoa jotakin englanniksi tai tietää mitä on 2 + 1.

 

Hyvinvointijärjestelmiemme joustavuus lisääntyy jatkossa voimakkaasti: koulutus- sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmän on siedettävä erilaisuutta ja tuettava ihmisten kykyä tarttua uuteen. Jatkossa lapsiperheiden erilaiset toimeentulon tavat on ”kerättävä yhteen” joustavaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa ja kannustaa kaikkea tekemistä ja aktiivisuutta. Vaikka suurimmalla osalla suomalaisista on tulevaisuudessakin ihan tavalliset työsuhteet tavallisilla työpaikoilla, niin yhä suurempi joukko joutuu kuitenkin keräämään toimeentulonsa monesta eri lähteestä, monella eri tavalla eri aikaan ja samanaikaisesti.

 

Pirstaleisesta tutkimuksesta evidenssiperusteiseen lapsipolitiikkaan

 

Lapsia koskevaa tutkimustietoa on tällä hetkellä olemassa paljon, mikä on hieno asia. Ongelma on, että tieto on pirstaleista ja sitä on vaikea hyödyntää lapsipolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Lapsia koskeva tutkimustieto ei välttämättä tavoita päätöksentekijöitä, lapsipalvelujen ammattihenkilöstöä – eikä suurta yleisöä. Näyttöön perustuvasta päätöksenteosta meillä on Suomessa paljon opittavaa maailmalta, esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta.

 

Lapsia koskeva tutkimuksemme on tähän asti painottunut usein – ja ehkä liiallisesti –hyvinvointitutkimuksen tradition mukaisesti erilaisiin lasten, nuorten, perheiden ja vanhemmuuden ongelmiin, eikä niinkään lapsuutta tukeviin ja kannattaviin voimavaratekijöihin.

 

Julkisen politiikan kysymyksenä lapsipolitiikka ja lasten palvelujärjestelmä on nykyisin vahvasti sektoroitunut. Eri sektorit ja ammattikäytännöt ovat ratkoneet lasten asioita ja ongelmia omalla logiikallaan ja usein vailla keskinäistä yhteistyötä, dialogia ja koordinaatiota.

 

Meillä on vielä paljon tehtävää. Mutta meillä on myös mahdollisuus. Voimme vaikuttaa siihen, että jatkossa niin julkisen politiikan kuin tutkimuksen alueella huomioidaan paremmin lasten arjen ja elämän moninaisuus.

 

Petri Virtanen

Itlan toimitusjohtaja

Petri Virtanen

 

15.2.2019

Miten tehdään päätöksiä, jotka todella edistävät lasten hyvinvointia?

Miten tehdään päätöksiä, jotka todella edistävät lasten hyvinvointia?

 

Tiedote 11.2.2019

 

Kansainvälinen huippuasiantuntija John Lavis kertoo kokemuksista näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemisesta Kanadassa. Lavis puhuu Itlan implementointioppaan julkistamistilaisuudessa 12.2.2019 Helsingissä.

Lasten tilanne 101-vuotiaassa Suomessa on monella tavalla parempi kuin koskaan. Sosiaalisten ja mielenterveydellisten ongelmien periytyminen on kuitenkin tämän päivän vakava yhteiskunnallinen haaste. Lapsiperheiden hyvinvointierot näkyvät sukupolvien yli sekä sosiaalisina että terveydellisinä ongelmina, vaikka nykytutkimuksen valossa ongelmien siirtyminen seuraaville sukupolville on ehkäistävissä.

“Jokaisella lapsella ja perheellä tulisi olla oikeus saada parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa tukea ja hoitoa, joka olisi samansisältöistä riippumatta siitä, missä ja kuka tukea antaa. Tutkimus antaa tähän tänään eväitä paremmin kuin koskaan aikaisemmin”, painottaa Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen.

Itla julkaisee näistä lähtökohdista kirjoitetun oppaan: Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena – Miten johtaa juurtumista? Opas julkaistaan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 12.2.2019. Tilaisuuden ohjelma.

 

Tutkimusnäyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi tarvitaan juurruttamista

Tutkimukseen perustuvien päätösten ja vaikuttavien menetelmien käytön tulisi olla keskeinen vaatimus lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusnäyttöä hyödyntämällä voidaan pienentää sitä riskiä, että resursseja käytetään vaikutuksiltaan vähäisiin, tehottomiin tai jopa haitallisiin toimiin. Tämän vuoksi päätöksentekijät paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle ovat avainasemassa näyttöön perustuvan työn johtamisessa ja juurruttamisessa. Kun ymmärrys ja osaaminen tutkimustietoon perustuvasta päätöksenteosta lisääntyy, lapset ja perheet saavat parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa apua. Tämä on myös kustannustehokasta.

Tavallinen virhearvio kuitenkin on, että vaikuttavaksi todettu toiminta juurtuu itsestään ja pysyy käytössä muuttumattomana. Todellisuudessa lapsi- ja perhepalveluiden johto, päätöksentekijät ja työntekijät tarvitsevat systemaattista ja pitkäkestoista tukea vaikuttavan työn ylläpitämiseksi. Eväitä juurruttamiseen annetaan julkaistavassa implementointioppaassa.

 

Kymmenen oppia Kanadasta

Kansainvälinen huippuasiantuntija, professori John Lavis puhuu Kansalaisinfossa aiheesta “Ten lessons learned about supporting evidence-informed policymaking in Canada”. Lavis tuo esille tuloksia siitä, miten vaikuttavaa tukea lapsiperheille voidaan rakentaa tehokkaasti edistämällä vuoropuhelua tieteen ja päätöksenteon välillä. Professori Lavis tulee Department of Health Evidence and Impact -laitokselta McMaster yliopistosta. Hän on perustanut ja johtaa McMaster Health Forumia ja Forum+ -ohjelmaa, joiden tarkoituksena on kehittää tapoja tuoda parasta olemassa olevaa tutkimusnäyttöä päätöksentekoon ja järjestelmätason työhön sekä näyttöön perustuvien menetelmien implementointiin. Lavisin tutkimus kohdistuu innovatiivisiin strategioihin, jotka tukevat tutkimusnäytön käyttöä.

Tilaisuuden lopussa käydään keskustelua paneelissa. Paneelia johtaa emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

 

Itlan implementointiopas on tuotettu osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Implementointiopas julkaistaan sivulla kasvuntuki.fi

Tilaisuuden järjestää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) yhteistyössä eduskunnan ja siellä toimivan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa.

 

Lisätietoja

kehitysjohtaja Petra Kouvonen, petra.kouvonen@itla.fi, puh. 041 455 2280

viestintäpäällikkö Kirsi Campello, kirsi.campello@itla.fi, puh. 040 630 1633

 

Professor John Lavis

John Lavis holds the Canada Research Chair in Evidence-Informed Health Systems. He is the Director of the McMaster Health Forum (and Forum+), Co-Director of the World Health Organization (WHO) Collaborating Centre for Evidence-Informed Policy, and Professor in the Department of Health Evidence and Impact at McMaster University. He is also Distinguished Visiting Professor at the University of Johannesburg. John supports policymakers and stakeholders to harness research evidence, citizen values and stakeholder insights to strengthen health and social systems and get the right programs, services and products to the people who need them. He does this work in Canada through the Forum and in a broad range of countries internationally through two Forum-supported networks: Evidence-Informed Policy Network (EVIPNet) and Partners for Evidence-driven Rapid Learning in Social Systems (PERLSS). He holds an MD from Queen’s University, an MSc from the London School of Economics, and a PhD (in Health Policy) from Harvard University.

https://fhs.mcmaster.ca/main/canada_chairs/evidence_informed_health_systems_chair.html

Itlassa on auki kolme tehtävää: kehitysjohtaja, asiantuntija ja toimistoassistentti

Itlassa on auki kolme tehtävää: kehitysjohtaja, asiantuntija ja toimistoassistentti

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

 

Säätiö voi edistää ja tukea myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta. Itla on nopeasti kehittyvä, kasvava ja kansainvälistyvä toimija lapsi- ja perhepoliittisella kentällä.

 

Itla hakee nyt palvelukseensa kehitysjohtajaa, asiantuntijaa ja toimistoassistenttia. Tehtäviin valittavilta toivomme joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta, reippautta, aloitteellisuutta, intoa edistää Itlan strategiaa ja sopeutumista kasvavan organisaation muutoshaasteisiin. Nyt auki julistettavat tehtävät ovat uusia ja ne täytetään toistaiseksi voimassa olevina. Tehtäviin valittaville tarjoamme merkityksellisen työn lapsen etua ajavassa säätiössä, innostavan työyhteisön ja hyvät työsuhde-edut.

 

Kehitysjohtajan tehtäviin kuuluu Itlassa käynnistettävän lapsipolitiikan johtamisosaamiseen liittyvän johtamiskoulutusohjelman rakentaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Koulutusohjelman avulla rakennetaan koulutuksessa mukana olevien kanssa ymmärrystä lasten ja lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseksi edistämällä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja hyvää tulevaisuutta. Kehitysjohtajalta edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, vankkaa kokemusta pitkien johtamiskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta, johtamiskokemusta, kokemusta yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja näkemyksellisyyttä lapsipolitiikan ajankohtaisista haasteista.

 

Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat säätiöhallinnon asiakirjahallinto, kokousvalmistelu ja raportointi. Asiantuntija osallistuu myös muihin strategisiin tehtäväkokonaisuuksiin uudistuvassa organisaatiossamme, muun muassa käynnistyvään lapsipolitiikan johtamiskoulutuskokonaisuuteen ja organisaatioviestintään. Asiantuntijalta odotamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta vastaavista tehtäväkokonaisuuksista, viestinnällisiä taitoja ja kokemusta toimimisesta yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

 

Toimistoassistentin tehtäviin kuuluvat taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon avustavat tehtävät (mm. laskujen tiliöinti, hankinnat, matkalaskut, avustavat tehtävät raportoinnissa), kokous- ja tapahtumajärjestelyt, asiakirjahallinto ja arkistointi, johdon sihteerinä toimiminen, IT-tuen ja muiden palveluntarjoajien yhteyshenkilönä toimiminen ja muut avustavat tehtävät. Toimistoassistentin tehtävään parhaat valmiudet antaa soveltuva koulutus (esim. opistotason tutkinto tai tradenomi), aiempi kokemus vastaavista työtehtävistä, hyvät IT-taidot ja kielitaito.

 

Hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan sähköisesti 18.2.2019 klo 15.00 mennessä osoitteeseen rekry @ itla.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään otsikoksi se tehtävä, jota olet hakemassa.

 

Lisätietoja tehtävistä antavat:

toimitusjohtaja Petri Virtanen (sähköpostitse petri.virtanen @ itla.fi ja puhelimitse 050 3187068 maanantaina 11.2.2019 klo 9-15)

viestintäpäällikkö Kirsi Campello (sähköpostitse kirsi.campello @ itla.fi ja puhelimitse 040 630 1633)

 

Itla – Siltoja tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon välille 

 

Kasvun tuen blogissa: Uskotko myös yksisarvisiin?

Uskotko myös yksisarvisiin? “Tämä kysymys esitettiin minulle, kun olin työstämässä Kasvun tuki -hankkeen loppuraporttia. Kysyjä viittasi vahvaan luottooni siitä, että maakuntauudistus toteutuu ja sote-uudistus saadaan maaliin. Koska työmme linkittyy vahvasti käynnissä oleviin uudistuksiin ja rakennamme valtakunnallisesti tulevaisuuden lapsiperhetyötä, toimintamme ja puheemme todella sisältävät vahvan oletuksen siitä, että nämä uudistukset toteutuvat.” Näin kirjoittaa Maiju Salonen Kasvun tuen blogissa.

Lue koko teksti: https://www.kasvuntuki.fi/uskotko-myos-yksisarvisiin/

 

Miten Itlan toiminta auttaa lapsia?

Itlan tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tähän on monia tapoja.

 

Välillä eduskunnan Itlalle lahjoittaman pääoman hyödyntäminen herättää keskustelua. Itla on keskittynyt vahvistamaan rakenteita, joiden kautta lapset, nuoret ja perheet voivat saada parhaaseen tietoon nojaavaa psykososiaalista tukea tasavertaisesti ja oikea-aikaisesti koko maassa. Nykyisin tiedetään, että lasten ja nuorten kasvun tukemiseen on tutkitusti tehokkaita keinoja. Näitä keinoja voidaan hyödyntää siellä missä lapset muutenkin ovat ja elävät eli perheessä, päiväkodissa tai koulussa. Osaa voidaan käyttää esimerkiksi myös sosiaalihuollossa.

 

Ongelmana Suomessa on ollut jo pitkään, että hyviksi todetut keinot eivät siirry käytäntöön ja niitä ei ole tarjolla yhdenvertaisesti koko maassa. Vastatakseen tähän pulmaan Itla on perustanut tieteellisen Kasvun tuki -toimituksen, jonka tehtävänä on arvioida ja julkaista lapsia ja nuoria arkielämässä tukevia vaikuttavia menetelmiä. Kasvuntuki.fi-portaalista lasten ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset löytävät tietoa menetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta.

 

Esimerkiksi lasten käytöshäiriöt on psykiatrisen hoitoonlähettämisen keskeisin syy 5-12 vuotiaiden lasten keskuudessa Suomessa (Huikko ym., 2017). Itlan vastaus tähän ongelmaan on Kasvun tuki -sivulla olevat arvioidut ja tieteelliseen näyttöön perustuvat menetelmät. Itla myös kouluttaa ammattilaisia vaikuttavimpien menetelmien käyttöön ja tukee niiden juurtumista palveluihin yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Kasvun tuki -toiminnassa on sama ajatus kuin esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista ja tuen antajasta samoihin ongelmiin vastataan samoilla menetelmillä ja keinot perustuvat tieteelliseen näyttöön.

 

Kasvun tuki on ollut Itlan vuoden 2018 tärkeintä toimintaa. Vuoden aikana menetelmien käyttöön koulutettiin yli 1.000 ammattilaista ja noin 10.000 perhettä sai tukea vanhemmuuteen. Kasvun tuki toimi vuoden 2018 pääasiassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) hankerahoituksella. Vuonna 2019 toiminta jatkuu Itlan rahoittamana.

 

Itla ei ole perinteinen apurahasäätiö

 

Monet säätiöt toimivat jakamalla hakemusten perusteella tutkimus- tai toiminta-apurahoja ja avustuksia. Itlan sääntöjen mukaan avustuksia voidaan jakaa tieteelliseen tutkimukseen, mutta se on vain yksi osa säätiön toimintaa. Itlalle lahjoitettavaa pääomaa koskevassa lakialoitteessa todetaan mm. näin: ”Toimintatapana on pyrkiä parantamaan olemassa olevia palveluja ja suunnata palvelujen kehitystä tieteelliseen näyttöön perustuen vaikuttavammaksi ja näin tukea vanhemmuutta sekä palvelujen tuottajia ja järjestäjiä” (Lakialoite LA782017 vp). Itlan toimintaa voidaan luonnehtia palveluna palveluille, jonka edistää tutkimustiedon siirtymistä käytännön työhön ja hyödyttää sitä kautta lapsiperheitä.

 

Eduskunnan juhlapäätöksestä käytännön toimiin

 

Eduskunta lahjoitti 100-vuotisjuhlapäätöksellä Itlalle 50 miljoonan euron pääoman. Päätös tehtiin joulukuussa 2017 ja pääoma lahjoitettiin tammikuussa 2018. Säätiön säännöt uusittiin juhlapäätöksen yhteydessä. Uusien sääntöjen mukainen valtuuskunta valittiin maaliskuussa ja hallitus toukokuussa 2018.

 

Vuoden 2018 toiminta perustui ennen juhlapäätöstä tehtyyn toimintasuunnitelmaan. Itlan uusi toimintastrategia valmistuu alkuvuoden 2019 aikana ja saadun lahjoituksen tuotoilla toteutettava, lainmukainen toiminta käynnistyy toden teolla tänä vuonna.

 

Petra Kouvonen

Itlan asiamies, kehitysjohtaja

22.1.2019

 

TtT Marjo Kurki on valittu Itlan tieteelliseksi päätoimittajaksi

Terveystieteiden tohtori Marjo Kurki aloittaa Itlan tieteellisenä päätoimittajana 1.2.2019.

 

Tieteellinen päätoimittaja vastaa Itlan Kasvun tuki -tietolähteen kehittämisestä ja toimittamisesta, yliopisto- ja tutkimusorganisaatioyhteistyöstä ja pohjoismaisesta verkostoyhteistyöstä.

 

Kurki siirtyy Itlaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Apex-tutkimushankkeesta, jossa hän on toiminut erikoistutkijana. Sitä ennen hän on toiminut erilaisissa mielenterveyspalveluiden kehittämis- ja hankejohtamisen tehtävissä.

 

Kurjen valintaan päätoimittajaksi vaikutti etenkin hänen kokemuksensa lapsille ja perheille suunnattujen näyttöön pohjautuvien interventioiden kehitystyöstä, vaikuttavuuden arvioinnista sekä menetelmien implementaatioon liittyvistä kysymyksistä.

 

“Koen, että tieteellisen päätoimittajan työssä voin edistää valtakunnallisella tasolla lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen näyttöön perustuvien ennaltaehkäisevien menetelmien implementointia. Tällä hetkellä on tärkeää lisätä päättäjien ymmärrystä näyttöön perustuvien menetelmien valinnassa, käyttöönotossa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Näillä päätöksillä on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia  lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Uskon, että Itlalla on merkittävä rooli tässä työssä tulevaisuudessa.”

 

Tehtävään haki yhteensä 19 ihmistä.

TtT, tieteellinen päätoimittaja Marjo Kurki

Lisätietoja:

 

Petra Kouvonen puh. 041 455 2280, petra.kouvonen @ itla.fi

Marjo Kurki puh. 044 271 0797, marjo.kurki @ itla.fi

Uusi Itla – lapsikentän luotettava ja tarkkanäköinen palvelija?

Uusi Itla – lapsikentän luotettava ja tarkkanäköinen palvelija?

 

”The temptation to form premature theories upon insufficient data is the bane of our profession”

(Sherlock Holmes kirjassa The Tragedy of Birlstone)

Yllä olevalla sitaatilla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) hallituksen varajäsen, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ry:n Käypä hoito -päätoimittaja, dosentti Jorma Komulainen päätti esityksensä Itlan kokouksessa 22.5.2014. Tuossa kokouksessa vedettiin suuntaviivat lasten ja perheiden psykososiaalisen tuen Kasvun tuki -toimituksen (kasvuntuki.fi) työlle. Paikalle oli Duodecimin lisäksi alan muita keskeisiä toimijoita Suomesta sekä vastaavan toimituksen kansainvälinen edustus Hollannista ja Norjasta. Tänään, runsaat neljä vuotta strategian linjaamisen ja vuosi eduskunnan juhlapäätöksen jälkeen Sherlock Holmesin sitaatti ja sen merkitys kaikuu ajankohtaisempana kuin koskaan.

Toiminnan vahvan tiedollisen pohjan lisäksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska tulosten näkyviksi tekeminen saattaa vaatia vuosien tutkimusta ja tiedon toimintaan siirtäminen vielä vuosien seurantaa. Jälkimmäinen korostuu, kun kyseessä on yhteiskunnallinen interventio, kuten lapsen sijoittaminen, vanhemmuuden tuki tai masennuksen ennaltaehkäisyyn tarkoitettu interventio oppilashuollossa. Tiedon vaikuttavuuden osoittaminen, vaikuttavuustiedon levittäminen ja vaikuttavien työtapojen juurruttaminen on kaiken kaikkiaan usein hitaasti palkitsevaa työtä, kuten Sherlock Holmesin sitaattikin antaa ymmärtää. Oikoteitä kestävälle toiminnalle harvemmin on. Ja onhan asia moraalisestikin niin, että yhteiskunnan varoja ei tulisi käyttää, jos toiminnalta puuttuu tiedollinen pohja. Itlan työn vahva sitoutuminen tiedolliseen pohjaan oli myös eduskunnan Itlalle myöntämän lahjoituksen perusteena.

 

Tavoitteena parhaaseen olemassa olevaan tietoon nojaava tuki

Keskeinen lähtökohta toiminnassa on tähän saakka ollut strateginen valinta siitä, mihin toiminnassa keskitytään ja mikä rajataan pois. Itla on vuodesta 2013 osana Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelmaa pyrkinyt vastaamaan tietopohjaan perustuen aikamme suurimpaan haasteeseen lasten ja perheiden elämässä Suomessa. Viesti on ollut selvä. Suomalaisten lasten voidessa fyysisesti yhä paremmin, mielenterveyden saralla samaa positiivista kehitystä ei ole ollut nähtävissä. Työ kentällä on laadultaan vaihtelevaa ja tiedollinen koordinaatio eri toimijoiden sekä päätöksenteon, johdon ja toiminnan välillä ontuu. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että samaan neulansilmään tuotetaan valtakunnallisesti runsaasti eri toimintaa, joka ei juurru, sen sijaan että arviointi- ja seurantatieto johdattelisivat valintoja. Siksi tarvitsemme parhaaseen olemassa olevaan tietoon nojaava tukea ja tuen jalkauttamista tasavertaisesti kaikille Suomessa asuville lapsiperheille.

 

Alku laajempaan muutostyöhön lähti menetelmäarvioinnista

Itlan Kasvun tuki -työssä on rakennettu kriteeristö, jonka avulla tieteellinen neuvosto arvioi menetelmien luotettavuutta ja jonka antaman tiedon perusteella valikoituu menetelmiä valtakunnallisesti levitettäviksi.  Itlan tiedollinen seulonta, karsiminen ja kartoittaminen ei kuitenkaan ole pelkkää menetelmien arviointia ja levittämistä. Kyseessä on pikemmin osa laajempaa muutostyötä, jota esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on myös pyrkinyt edistämään. Pitkällä tähtäimellä kohderyhmänä voivat ammattilaisten lisäksi olla myös väestö sekä päättäjät, joille tuotetaan tutkittuun tietoon pohjaavia eväitä siitä, miten vahvistaa suojaavia tekijöitä lasten kasvussa ja miten vastaavasti voidaan vähentää lasten mieltä haittaavia toimintatapoja.

Itlan paikan tarkentuminen tiedollisella kentällä voi vaatia rajaamista myös muihin tiedontuottajiin nähden. Itla ei voi olla esimerkiksi rahareikien paikkaaja. Tehtävää pitää myös rajata suhteessa tiedon luonteeseen. Esimerkiksi epidemiologisen tiedon tai rekisteritiedon käsittely ei välttämättä kuuluu Itlan oman tehtävän piiriin. Itlan tulee tietysti hakea toimintansa painotukset näistä tietovarannoista, joilla kuitenkin on omat erityiset osaamiskeskittymänsä suomalaisessa tiedontuottajakentässä. Parhaimmillaan Itla voi toimia kuin hyvä palvelija, joka ei aina prosessin aikana pidä itsestään ääntä, mutta toimii taustalla toimintaa ohjaillen ja osaa aiheen niin vaatiessa astua esiin ja tuoda luotettavan lausunnon etsivälle, joka pyrkii ratkaisemaan monimutkaisen mysteerin.

 

Petra Kouvonen

Itlan asiamies, kehitysjohtaja

5.12.2018

 

Itla varainhoitajiksi on valittu Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj

Tiedote 29.11.2018

Itla varainhoitajiksi on valittu Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) on kilpailuttanut varainhoitopalvelut syksyllä 2018. Varainhoitajiksi valittiin Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj. Varainhoito toteutetaan täyden valtakirjan periaatteella.

Vastuullista sijoitustoimintaa

 

Säätiön varojen sijoitustoiminta on suunnitelmallista ja vastuullista ja sitä toteutetaan pitkällä aikajänteellä. Ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys ovat säätiölle tärkeitä periaatteita sijoitustoiminnan toteuttamisessa. Myös ulkopuoliselta omaisuudenhoitajalta edellytetään sitoutumista vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön varainhoidon tarkoitus on turvata säätiön toiminta nyt ja tulevaisuudessa. Säätiön sijoitusvarallisuuden pitkän aikavälin strategiseksi tuottotavoitteeksi on asetettu neljän prosentin reaalinen vuosituotto, jonka tulisi kattaa toiminnasta syntyvät kulut. Säätiön omaisuus sijoitetaan pääasiassa osakkeisiin, korkoinstrumentteihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin.

 

Varainhoidon hankinnassa noudatettiin julkisen hankinnan periaatteita. Hankintailmoitus ilmoitettiin Euroopan Unionin virallisen lehden täydennysosassa ja Tenders Electronic Daily -portaalissa. Hankintailmoitus julkaistiin myös HILMA-ilmoituskanavassa. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä 13.

 

Lisätietoja:

Itlan varainhoitotoimikunnan puheenjohtaja Teppo Koivisto, puh. 029 550 2550, teppo.koivisto@valtiokonttori.fi

Itlan asiamies, kehitysjohtaja Petra Kouvonen, puh. 041 455 2280, petra.kouvonen@itla.fi

ÄÄNI18-julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta luovutettiin ministeri Grahn-Laasoselle ja ministeri Saarikolle

 

ÄÄNI18-julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta luovutettiin ministeri Grahn-Laasoselle ja ministeri Saarikolle

 

Tiedote

 

Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19.11.2018 julkaistiin julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta. Julkilausumassa on johtopäätöksiä ja ratkaisuehdotuksia kolmesta eri teemasta ja sen tavoitteena on tuoda lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Teemat perustuvat lapsen oikeuksien sopimuksen kohtiin, joissa Suomessa on vielä erityisesti parannettavaa. Julkilausuma luovutettiin tapahtumassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Julkilausuma on yli 10 järjestön, säätiön, Hämeenlinnan kaupungin sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön yhteinen ÄÄNI lapsen oikeuksien puolesta.

 

  1. Lapsipolitiikalla parempi yhteiskunta

Lapsen oikeuksien tunnettuutta pitää lisätä päättäjien keskuudessa ja lasten ja nuorten tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena. Kun kehitämme lasten asioita pitkällä aikavälillä, heidän tilannettaan on voitava tarkastella kokonaisuutena kunnissa, alueilla ja kansallisella tasolla. Meidän pitäisi yhdessä pystyä muodostamaan kansallisesti yhteinen tahtotila, joka ohjaa päätöksentekoa ja toiminnan seurantaa. Tavoitteiden saavuttamista pitää olla mahdollista seurata tutkimuksen avulla.

 

2. Kasvatus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana

Kasvatuksella ja kasvun tuella voidaan vaikuttaa monissa eri ympäristöissä. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita ja viedään vanhemmuuden tuki esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluihin, perhekahviloihin ja muihin matalan kynnyksen paikkoihin. Tehdään näyttöön perustuvia päätöksiä kunta- ja aluetasolla ja vahvistetaan koko perhettä tukevia toimintamalleja.

 

3. Kohti aitoa osallisuutta

Lapset ovat erilaisia ja haluavat osallistua eri tavoin. Kaiken ikäisiä lapsia voi kuulla ja kuunnella ikään soveltuvalla tavalla. Lapset ovat asiantuntijoita omissa asioissaan ja heitä pitää kuulla aidosti. Kun lapsilta kysytään, pitää myös pystyä osoittamaan miten mielipiteet on käytännössä otettu huomioon.

 

Julkilausumalla halutaan tuoda tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta paremmin osaksi päätöksentekoa. Juuri nyt on sen aika, kun lapsistrategiaa valmistellaan ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ensimmäinen vaihe on loppusuoralla. Yhteisessä julkilausumassa tuodaan esille sekä tämänhetkisiä ongelmia että ratkaisuehdotuksia siihen, miten lapsiasioiden kehittämistä voidaan toteuttaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. ÄÄNI18-julkilausuma toimii myös yhtenä välineenä lapsen oikeuksien toteutumisen seurannassa sekä pohjana ensi vuoden foorumille.

 

Julkilausuma on lapsiasioiden tilannekuva, joka syntyi yhdessä osallistujien kanssa. Julkilausumassa kiteytyvät 20 alaseminaarin tuotokset kolmesta teemasta ja siinä kuuluu päättäjien, tekijöiden, tutkijoiden sekä lasten ja nuorten ääni. Julkilausumassa on myös asiantuntija-artikkeleita, jotka on valmisteltu ennakkoon.

 

Julkilausuman sisältö kokonaisuudessaan sivulla lapsenoikeuksienfoorumi.fi.

 

Tapahtuman järjestivät:

Hämeenlinnan kaupunki

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla

Nuori Kirkko ry ja Kirkkohallitus

Me-säätiö

Lastensuojelun Keskusliitto

Suomen Unicef ry

Väestöliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Pelastakaa Lapset ry

Marttaliitto

Ensi- ja turvakotien liitto

Alli Paasikiven säätiö

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape)

 

Julkilausuman toteutuksessa on ollut mukana tiedeviestintätoimisto Kaskas Media.

 

ÄÄNI18 ON TAPAHTUMA, JOKA ETSII VASTAUKSIA JA TUOTTAA RATKAISUJA

 

Jakkara-palkinto myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille

Jakkara-palkinto myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille

 

Itla-säätiön Kasvun tuki -hanke myönsi ÄÄNI18 Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19. marraskuuta ensimmäistä kertaa Jakkara-palkinnon näyttöön pohjautuvan työtavan edistämisestä. Se myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille.

 

Palkinnon tulivat noutamaan johtava kuraattori Hanna Gråsten-Salonen, johtava psykologi Sirpa Tikka kasvatus- ja opetuspalveluista ja ylilääkäri Tuire Sannisto lasten, nuorten ja perheiden palveluista .

Terveyspalveluissa on otettu monipuolisesti käyttöön näyttöön perustuvia varhaisen tuen menetelmiä. On rakennettu työmenetelmien valikko, joka vastaa eri- ikäisten lasten ja nuorten ja erilaisten perheiden kohtaamiin psyykkisiin ja psykososiaalisiin haasteisiin.

 

Työtä on tehty sektorirajat ylittäen niin, että huomioiduksi tulevat niin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto kuin perheneuvolatoimintakin.

 

Esimerkkejä käytössä olevista näyttöön perustuvista menetelmistä ovat Voimaperheet-malli neuvoloissa ja Ihmeelliset vuodet -menetelmä perheneuvoloissa lasten käytösongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Vanhemmuutta kuormittaviin tekijöihin puolestaan vastaa Lapset puheeksi -menetelmä.

 

Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia on koulutettu näyttöön perustuvan Interpersonal counselling eli IPC-menetelmän käyttöön nuorten masennukseen hoitamiseksi perustasolla. Myös kaupungin perusopetuksen koulupsykologit, kuraattorit, osa lääkäreistä sekä yläkouluille jalkautuvat mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatriset sairaanhoitajat ovat saamassa koulutuksen menetelmään. Nuorisoneuvolan lääkäri soveltaa IPC-mallia opintojen ulkopuolella olevien nuorten parissa.

 

Organisaatio osallistuu myös tutkimustyöhön yliopistotutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa näyttöön perustuvien toimintamallien kehittämiseksi. Esimerkkinä tästä toiminnasta voi mainita kouluterveydenhuollossa tänä vuonna käyttöön otetun  Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet – Huolet hallintaan -intervention. Tampereelta saadaan arvokasta tietoa siitä, miten matalan kynnyksen digitaalinen hoito-ohjelma tehoaa alakouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoidossa.

 

Onnittelemme Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluja laaja-alaisesta, sektorirajat ylittävästä työstä, jota he ovat tehneet näyttöön perustuvan työtavan juurruttamiseksi koko organisaatioon!

 

Palkinnon tulivat noutamaan johtava kuraattori Hanna Gråsten-Salonen,  johtava psykologi Sirpa Tikka kasvatus- ja opetuspalveluista ja ylilääkäri Tuire Sannisto lasten, nuorten ja perheiden palveluista.