Itlan hallituksen ja ministereiden aamukahvitapaaminen

Itlan hallitus tapasi ministerit Sanni Grahn-Laasosen ja Annika Saarikon keskiviikkona kesäisellä aamukahvilla. Tapaamisessa keskusteltiin lapsi- ja perhepolitiikan suunnasta ja mahdollisuuksista Itlan ja ministeriöiden yhdessä tekemiseen. Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko toivoi Itlalta sitoutuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä tehtävään työhön.

– Toivon, että Itlan työ nojaisi tulevaisuudessakin tieteellisen perustaan. Hyviä käytäntöjä tulisi myös juurruttaa ja levittää valtakunnallisesti. Hyvä ei leviä itsestään, Saarikko kannusti.

Tilaisuudessa nousivat esiin muun muassa vauvan ensimmäisen ikävuoden ja äidin raskausajan tärkeys lapselle. Opetusministeri Grahn-Laasonen muistutti myös varhaiskasvatuksen tärkeydestä.

– Paljon puhutaan nuorten syrjäytymisestä. Ongelma kertoo kuitenkin siitä, mitä on tapahtunut jo paljon aikaisemmin. Jo päiväkodeissa työntekijä voi tunnistaa ne lapset, joilla on tulevaisuudessa korkeampi riski syrjäytyä, ministeri kertoi.

Blogi: Ilmastonmuutos ja lapset

Ilmastonmuutos ja lapset

 

Yle uutisoi yliopisto-opiskelijoiden kärsimästä ilmastoahdistuksesta ja yliopiston järjestämään ympäristöahdistuksen terapiailtaan on ilmoittautunut tuhansia osallistujia. HS Mielipiteessä 16.4. lukija sanoitti kokemustaan siitä, miten ilmastomuutos uhkaa yhtä perustavanlaatuisimmista ihmisoikeuksista, oikeutta ja mahdollisuutta hankkia jälkeläisiä. Tiedelehti Nature omisti huhtikuun numeronsa ilmastomuutoksen mielenterveysvaikutusten tutkimiselle. Ilmastonmuutos ja sen psyykkiset vaikutukset puhuttavat.

Itla kumppaneineen käsitteli ilmastomuutosta ja sen lapsivaikutuksia osana säätiön Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelmaa (2013-2017). Pyöreän pöydän keskustelussa 2014 asiaa pohtivat keskeiset lapsijärjestöt, yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset. Professori Mikael Hildén Suomen Ympäristökeskuksesta alusti aiheesta ”Mikä muuttuu, kun ilmasto muuttuu?”. Hildén piti tärkeänä, että eri toimijat ja toimialat tulevat mukaan ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on pohtia, miten lapsiasioista vastaava toimiala voi vastata asetettuihin kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. Lyhyellä aikavälillä nousi esille kysymys siitä, millaista psyykkistä kuormitusta tietoisuus ilmastonmuutoksesta lapsissa aiheuttaa ja mitä asialle olisi tehtävissä. Keskustelun tuloksena syntyi kannanotto, jossa toimijat vetoavat yhteiskuntaan ja sen aikuisjäseniin ottamaan vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Kannanotossa kehotetaan myös entistä tarmokkaammin ottamaan nuoria mukaan muutostyöhön, jota ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen pysäyttäminen edellyttää.

Vaikka ilmastomuutos haasteena on ennennäkemätön, ovat lapset ja perheet aikaisemminkin joutuneet pohtimaan uhkakuvia ja pelkoja, jotka ovat olleet äärimmäisiä ja silti sen hetkisessä tilanteessa rationaalisia. Moni nykyvanhempi muistaa 1980-luvun ja ydinsotaan liittyneet pelot, joita tuolloin potivat lapset niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Jo tuolloin johtavassa tiedelehdessä Lancetissa todettiin, ettei asian käsittelyä lasten ja nuorten kanssa tule välttää, vaan päinvastoin rohkaista keskusteluun, antaa ajan- ja ikätasoista tietoa sekä hyväksyä asian monimutkaisuus ja sen herättämät vaikeatkin tunteet. Riippumatta siitä millaisesta haasteesta on kysymys, ongelmien ja niiden herättämien tunteiden kieltäminen ei auta sen paremmin yhteisön kuin yksilönkään tasolla. Sen sijaan toivoa, optimismia ja psyykkistä hyvinvointia lisää muun muassa kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa joko yksin tai osana laajempaa joukkoa.

Tutkimustieto ilmastonmuutoksen lapsivaikutuksista ja etenkin ilmasto-ahdistuksesta lapsiväestössä on toistaiseksi varsin vähäistä. 12-vuotiaiden ruotsalaislasten kohdalla havaittiin, että tieto ilmastonmuutoksesta, sen mekanismeista ja omista vaikuttamismahdollisuuksista oli yhteydessä ympäristövaikutukset huomioivaan käyttäytymiseen. Tieto yksin ei kuitenkaan riittänyt lisäämään lasten psyykkistä hyvinvointia, vaan saattoi jopa lisätä lasten kokemia negatiivisia tunteita. Tutkimuksessa todettiinkin, että tiedon lisäksi aikuisten tärkeänä tehtävänä on ylläpitää luottamusta ja optimismia tieteen ja ihmiskunnan mahdollisuuksiin tuottaa ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin.

Itlan ja kumppaneiden kannanotosta on nyt kulunut tasan kolme vuotta. Satavuotisohjelmansa päätteeksi oli mukana viemässä Suomen nuorten kestävän kehityksen sitoumusten julistusta Suomen YK-suurlähetystöön New Yorkiin. Julistus luovutettiin suurlähettiläs Kai Sauerille juuri ennen YK-viikkoa, 13.–18.9.2017 toteutetulla matkalla. Yhdessä nuorten kanssa työstetty julistus pyrki välittämään viestiä siitä, että jokainen voi pienillä konkreettisilla teoilla kantaa kortensa kekoon kestävämmän tulevaisuuden puolesta.  

Toistaiseksi kotimaisessa keskustelussa on jäänyt varsin vähälle huomiolle se, miten lapset ja lasten vanhemmat kokevat tilanteen. Miten puhua eri-ikäisten lasten kanssa ilmastonmuutoksesta? Millaisia ajatuksia ja tunteita asia herättää lapsissa? Miten käsitellä asian mahdollisesti herättämää ahdistusta? Olisiko nyt aika tälle. Ajantasainen tieto, ymmärrys omista vaikuttamismahdollisuuksista sekä toivo ja positiivisten muutosten huomaaminen uhkien, riskien ja menetysten tunnistamisen lisäksi. Tämä näyttäisi tämänhetkisen tutkimuksen valossa olevan se yhdistelmä, joka lisää sekä lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia että heidän halukkuuttaan vaikuttaa ja osallistua ympäristön suojeluun ja yhteisiin ponnisteluihin ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Sama resepti todennäköisesti toimii parhaiten myös aikuisten kokemaan ilmastoahdistukseen ja auttaa toimimaan proaktiivisesti valoisan tulevaisuuden takaamiseksi myös lapsillemme.

 

Taina Laajasalo

Psykologi (PsT), oikeuspsykologian dosentti, tieteellinen päätoimittaja, Kasvun tuki

 

Petra Kouvonen

VTT, kehitysjohtaja, asiamies, Itla

 

Lähteitä

 

Beardslee, W. (1988). Youth and The Threat of Nuclear War. The Psychological Task of Venturing into Unknown Territory. Lancet, 332, 618-620.

 

Clayton, S., Manning, C. M., Krygsman, K., & Speiser, M. (2017). Mental Health and Our Changing Climate: Impacts, Implications, and Guidance. Washington, D.C.: American Psychological Association, and ecoAmerica.

 

Ojala, M. (2012). How do children cope with global climate change? Coping strategies, engagement, and well-being.

 

Journal of Environmental Psychology, 32(3), 225–233

 

Chew-Hung Chang & Liberty Pascua (2017) The state of climate change education – reflections from a selection of studies around the world, International Research in Geographical and Environmental Education, 26:3, 177-179

 

Stevenson, K. & Peterson, N. (2016). Motivating Action through Fostering Climate Change Hope and Concern and Avoiding Despair among Adolescents. Sustainability, 8, 6. doi:10.3390/su8010006

 

https://www.rainforest-alliance.org/articles/how-to-talk-to-kids-about-climate-change

 

Itlan uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Pohjonen

Tiedote 25.4.2018

Itlan uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Pohjonen

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) valtuuskunta nimitti ensimmäistä kertaa jäsenet Itlan hallitukseen. Puheenjohtajaksi nimitettiin Petri Pohjonen (FT, DI) ja varapuheenjohtajaksi Maria Kaisa Aula (VTL).

Itlan kansanedustajista koostuva valtuuskunta kokoontui 24.4.2018 ja nimitti Itlan hallituksen. Puheenjohtajaksi nimitetty Petri Pohjonen on toiminut Invalidiliiton pääjohtajana vuodesta 2016 ja sitä ennen ylijohtajana Opetushallituksessa. Pohjosella on laaja-alainen näkemys erityisryhmien ja lasten asiasta sekä mittava kokemus valtionhallinnosta ja hallinnon kehittämishankkeista.

”Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja turvallinen kasvuympäristö mahdollistavat yhdenvertaisen ja demokraattisen Suomen tulevaisuuden”, korostaa puheenjohtaja Pohjonen.

Maria Kaisa Aula jatkaa uudistetun Itlan varapuheenjohtajana. Hän toimii Väestöliiton puheenjohtajana sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankejohtajana.

Hallituksessa on seitsemän jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Säätiön säännöissä määrätään perusteet jäsenten nimittämiselle. Kahdella jäsenellä täytyy olla kokemusta säätiön tarkoituksen alueella toimivien yhteisöjen ja säätiöiden toiminnasta ja kahdella kokemusta alueen julkisesta hallinnosta. Yksi jäsen edustaa tieteellistä tutkimusta ja yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta sijoitustoiminnasta. Yhdelle jäsenelle ei ole asetettu erityisiä kriteereitä.

Ensimmäisessä kokouksessa myöhemmin keväällä hallitus käsittelee Itlan strategisia linjauksia näyttöön perustuvan tuen arvioinnin, levittämisen ja juurruttamisen eteenpäin viemiseksi lasten kasvun tueksi.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta.

Eduskunta päätti satavuotisjuhlaistunnossa 5.12.2017 tukea lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä. Päätös kohdistettiin Itlalle pääomittamalla Itlan toimintaa 50 miljoonalla eurolla sekä asettamalle Itlalle kansanedustajista koostuva valtuuskunta.

Itlan perustivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lastensuojelun Keskusliitto vuonna 1987 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan yhteydessä. Eduskunnan juhlapäätöksen ja sääntömuutoksen seurauksena säätiö siirtyi perustajäseniltä eduskunnan ohjaukseen.

 Lisätietoja:

Säätiön asiamies Petra Kouvonen, puh. 041 455 2280, petra.kouvonen@itla.fi
Hallituksen puheenjohtaja Petri Pohjonen, puh. 050 2842, petri.pohjonen@invalidiliitto.fi
Valtuuskunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi, puh. 09 432 3067, aila.paloniemi@eduskunta.fi

 

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen
Pääjohtaja Petri Pohjonen, Invalidiliitto

puheenjohtaja

Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Oulun kaupunki
Puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, Väestöliitto; hankejohtaja sosiaali- ja terveysministeriö, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
varapuheenjohtaja
Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, Lastensuojelun Keskusliitto
Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liitto Toimialajohtaja Teppo Koivisto, Valtiokonttori; puheenjohtaja Tiukulan Säätiö
Johtaja ja vastaava ylilääkäri (nuorisopsykiatria) Klaus Ranta, HUS/HYKS Hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
Varhaiskasvatuksen professori (1.8.2018 alkaen) Mirjam Kalland, Helsingin yliopisto; puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lastenlääkäri, Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja Jorma Komulainen, Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Taloustieteiden professori Sixten Korkman, Aalto yliopisto Toimitusjohtaja Mikko Mikkola, Juho Vainion säätiö; asiamies, Onni ja Helmi Karttusen säätiö
Johtaja (opetus ja kulttuuri) Terhi Päivärinta, Kuntaliitto Koulutuksen ja koulutuspolitiikan professori Jouni Välijärvi, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

 

Blogi: Itlan syntyvaiheita

ITLAN SYNTYVAIHEITA

Itsenäisyyspäivän aikoihin moni varmaankin tuli ihmetelleeksi, mille ihmeen ITLAlle eduskunta juhlaistunnossaan päätti lahjoittaa 50 miljoonaa euroa. Useimmat eivät edes tienneet sellaisen organisaation olemassaoloa, vielä harvempi tunsi sen syntyhistorian.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA perustettiin runsaat 30 vuotta sitten Suomen juhliessa itsenäisyytensä seitsemännen vuosikymmenen täyttymistä. Aloitteen säätiön perustamisesta teki Lastensuojelun Keskusliitto, joka samana vuonna vietti 50-vuotisjuhliaan. Itsenäisyyden juhlavuoden toimikunta hyväksyi ITLAn juhlavuoden hankkeeksi ja sosiaali- ja terveysministeriö osoitti säätiön peruspääomaksi 200.000 markkaa ja Lastensuojelun Keskusliitto 100.000 markkaa. Säätiön säädekirjan allekirjoittivat 5.12.1986 sosiaali- ja terveysministeriön puolesta ministeri Matti Puhakka ja apulaisosastopäällikkö Ilkka Suojasalmi sekä Lastensuojelun Keskusliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Heikki Koski ja toiminnanjohtaja Kalle Justander. Säädekirjan allekirjoituksellaan todisti arkkiatri Arvo Ylppö, joka vuonna 1987 vietti omia 100-vuotisjuhliaan.

Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvien tieteellisten tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden taloudellinen tukeminen. Erityisesti poikkitieteellisten tutkimushankkeiden merkitystä korostettiin. Tarkoitus oli siis rajatumpi kuin säätiön nykyisissä uusituissa säännöissä. Tiukalla rajauksella haluttiin varmistaa se, että tuki kohdistuu vain lastensuojelua koskeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Väljemmän määrittelyn etuna on taas se, ettei mikään tarpeelliseksi osoittautuva lasten kasvuoloja tukeva hanke jää liian tiukkojen sääntöjen vuoksi toteutumatta.

Lastensuojelun Keskusliitossa ITLAn perustaminen nähtiin osana lastensuojelun arvostuksen nostamista samalla tasolle muiden yhteiskuntapolitiikan osa-alueiden kanssa. Esikuvana oli Sitran perustaminen kaksi vuosikymmentä aikaisemmin. Tavoitteena oli kerätä säätiölle pääomaa 15 milj. markkaa, josta pääosan lahjoittaisi valtio. Sen lisäksi kerättiin varoja myymällä Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan itsenäisyyskuusen siemenistä kasvatettuja kuusentaimia 5000 markan kappalehintaan kunnille, järjestöille ja yrityksille sekä 50 markan arvoisia perustamiskirjoja yksittäisille kansalaisille.

Kampanjaa tuki näkyvästi Uusi Suomi -lehti lukuisilla koko sivun ilmoituksillaan. Kaikin tavoin muutenkin julkisuudessa hyvin esillä olleesta kampanjasta huolimatta tuotto jäi kuitenkin alle viiteen miljoonaan markkaan ja kun valtiovaltakaan ei tuolloin ollut valmis säätiön peruspääomaa suurempaa tukea osoittamaan, niin säätiö joutui aloittamaan toimintansa paljon vaatimattomammin kuin mitä oli kaavailtu. Hallituksen jäseninä toimineiden Vappu Taipaleen ja Maijaliisa Rauste-von Wrightin johdolla käynnistettiin kuitenkin laaja lasten kasvuolosuhteita kartoittanut tutkimushanke.

Matala korkotaso on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei säätiön peruspääoma ole karttunut, riskisijoituksiinkaan kun tällainen säätiö ei voi mennä. Tästä syystä, ainakin näin säätiötä perustamassa olleen näkökulmasta, iloisesti yllätti tieto siitä, että eduskunta Suomi 100-juhlillaan löysi vanhan hyvän idean ja juhlaistunnossaan päätti kerralla nostaa ITLAn resurssit oikealle tasolle.

Kolmessa vuosikymmenessä itsenäisyyskuusen taimi on noussut jo lähes aikuiseen mittaan. Kasvuedellytykset tästä eteenpäin näyttävät hyvin lupaavilta.

Kalle Justander

ITLAn asiamies 1986-1989

30 vuotta sitten istutettu itsenäisyyskuusi Espoon Tapiolassa 2017 Kuva: Kalle Justander

Blogi: Yhtäläiset mahdollisuudet – pienen säätiön suuri tavoite

Yhtäläiset mahdollisuudet – pienen säätiön suuri tavoite

 

ITLA perustettiin 30 vuotta sitten tukemaan lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvia tieteellisiä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Viimeisen viiden vuoden aikana ITLA on toteuttanut Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -ohjelmaa.

Ohjelmassa on toteutettu sekä tutkimusta että tuotettu aineistoa lasten ja nuorten sekä laajemman yleisön käyttöön. Tutkimusten tuloksia on käytetty esimerkiksi kunnille suunnatun lapsibudjetointimallin toteuttamiseen ja koulujen päihdekasvatusaineiston tekemiseen. Tärkeänä ohjenuorana on ollut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edistäminen.

Tutkitulla tiedolla saavutetaan vaikuttavia tuloksia

Satavuotisohjelmastamme on syntynyt myös Kasvun tuki -tietolähde. Se on ITLAn, Suomen Mielenterveysseuran, Onni ja Helmi Karttusen säätiön sekä Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyössä toteuttama tietovaranto. Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden sekä vanhemmuuden tukemiseksi.

Näyttöön pohjaavan tiedon hyödyntäminen on todettu tärkeäksi lasten hyvinvoinnin edistämisessä ja pahoinvoinnin ehkäisemisessä. Myös kansainvälisesti on suositeltu psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja koulutusta sekä menetelmien juurtumisen ja tulosten seurantaa.*

Kasvun tuen tieteellinen toimitus arvioi menetelmät. Vahvan tai kohtalaisen näytön saaneita menetelmiä levitetään parhaillaan osana hallituksen kärkihanketta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). LAPE-ohjelman tavoitteena on edistää lapsen etua ja oikeuksia sekä vähentää lasten eriarvoisuutta vahvistamalla vanhemmuuden tukea.

Varhaisella tuella syrjäytymistä vastaan

Syrjäytymisen on todettu olevan Suomessa todellinen haaste, joka aiheuttaa myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Varhaisella tuella, ongelman tunnistamisella ja sen ratkaisemisella oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla, voidaan katkaista syrjäytymispolku.

Hyvää lapsuutta ja tasavertaisia mahdollisuuksia voidaan tukea monella tavalla. ITLA on tavoitteensa mukaisesti keskittynyt tieteellisen tiedon jalostamiseen palvelujärjestelmän kehittäjille, kentällä toimiville ammattilaisille sekä perheille. Työ on pitkäjänteistä ja sen tulokset eivät välttämättä näy heti eivätkä aina suurelle yleisölle ollenkaan. Pitkän aikavälin vaikuttavuus on kuitenkin se tavoite mihin työllä pyritään.

Lapset ja perheet seuraavalla itsenäisellä vuosisadalla

Eduskunta myöntää itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksellä rahoitusta valitsemaansa kohteeseen. Päätöstä ei ole vielä tehty, mutta yhteisymmärrys eduskunnan eri ryhmien välillä näyttää syntyneen siitä, että päätös kohdennetaan lasten ja nuorten hyväksi. Monta muutakin yhtä lailla hyvää kohdetta yhteiskunnassa eittämättä on. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on monessa yhteydessä todettu hienoksi ja arvostettavaksi tavoitteeksi.

Yksi plus yksi on kolme eli yhteistyöllä saavutetaan aina enemmän

Mitään mitä ITLA on tähän asti tehnyt, se ei ole tehnyt yksin. Myös jatkossa on rahoituspohjasta riippumatta selvää, että työtä tehdään yhdessä lasten ja perheiden parissa toimivien sekä työtä kehittävien ja tutkivien tahojen kanssa erilaisissa verkostoissa ja kumppanuuksissa. Vanhan sanonnan mukaan pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä ITLAllakaan ole syytä kehittää sellaista toimintaa, jota joku muu jo ansiokkaasti hoitaa. Isona yhteisenä tavoitteena on hyvissä elinoloissa kasvavat maailman onnellisimmat lapset, joista kasvaa pystyviä Suomen tulevaisuuden aikuisia.

 

Kirsi Campello

Ohjelmakoordinaattori

Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa

*Lasten mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy. Näyttöön perustuvien menetelmien kartoitus (STM 2015) sekä Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti (STM 2013)

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto United Nations Office on Drugs and Crime (2009)