Miten Itlan toiminta auttaa lapsia?

Itlan tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tähän on monia tapoja.

 

Välillä eduskunnan Itlalle lahjoittaman pääoman hyödyntäminen herättää keskustelua. Itla on keskittynyt vahvistamaan rakenteita, joiden kautta lapset, nuoret ja perheet voivat saada parhaaseen tietoon nojaavaa psykososiaalista tukea tasavertaisesti ja oikea-aikaisesti koko maassa. Nykyisin tiedetään, että lasten ja nuorten kasvun tukemiseen on tutkitusti tehokkaita keinoja. Näitä keinoja voidaan hyödyntää siellä missä lapset muutenkin ovat ja elävät eli perheessä, päiväkodissa tai koulussa. Osaa voidaan käyttää esimerkiksi myös sosiaalihuollossa.

 

Ongelmana Suomessa on ollut jo pitkään, että hyviksi todetut keinot eivät siirry käytäntöön ja niitä ei ole tarjolla yhdenvertaisesti koko maassa. Vastatakseen tähän pulmaan Itla on perustanut tieteellisen Kasvun tuki -toimituksen, jonka tehtävänä on arvioida ja julkaista lapsia ja nuoria arkielämässä tukevia vaikuttavia menetelmiä. Kasvuntuki.fi-portaalista lasten ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset löytävät tietoa menetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta.

 

Esimerkiksi lasten käytöshäiriöt on psykiatrisen hoitoonlähettämisen keskeisin syy 5-12 vuotiaiden lasten keskuudessa Suomessa (Huikko ym., 2017). Itlan vastaus tähän ongelmaan on Kasvun tuki -sivulla olevat arvioidut ja tieteelliseen näyttöön perustuvat menetelmät. Itla myös kouluttaa ammattilaisia vaikuttavimpien menetelmien käyttöön ja tukee niiden juurtumista palveluihin yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Kasvun tuki -toiminnassa on sama ajatus kuin esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista ja tuen antajasta samoihin ongelmiin vastataan samoilla menetelmillä ja keinot perustuvat tieteelliseen näyttöön.

 

Kasvun tuki on ollut Itlan vuoden 2018 tärkeintä toimintaa. Vuoden aikana menetelmien käyttöön koulutettiin yli 1.000 ammattilaista ja noin 10.000 perhettä sai tukea vanhemmuuteen. Kasvun tuki toimi vuoden 2018 pääasiassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) hankerahoituksella. Vuonna 2019 toiminta jatkuu Itlan rahoittamana.

 

Itla ei ole perinteinen apurahasäätiö

 

Monet säätiöt toimivat jakamalla hakemusten perusteella tutkimus- tai toiminta-apurahoja ja avustuksia. Itlan sääntöjen mukaan avustuksia voidaan jakaa tieteelliseen tutkimukseen, mutta se on vain yksi osa säätiön toimintaa. Itlalle lahjoitettavaa pääomaa koskevassa lakialoitteessa todetaan mm. näin: ”Toimintatapana on pyrkiä parantamaan olemassa olevia palveluja ja suunnata palvelujen kehitystä tieteelliseen näyttöön perustuen vaikuttavammaksi ja näin tukea vanhemmuutta sekä palvelujen tuottajia ja järjestäjiä” (Lakialoite LA782017 vp). Itlan toimintaa voidaan luonnehtia palveluna palveluille, jonka edistää tutkimustiedon siirtymistä käytännön työhön ja hyödyttää sitä kautta lapsiperheitä.

 

Eduskunnan juhlapäätöksestä käytännön toimiin

 

Eduskunta lahjoitti 100-vuotisjuhlapäätöksellä Itlalle 50 miljoonan euron pääoman. Päätös tehtiin joulukuussa 2017 ja pääoma lahjoitettiin tammikuussa 2018. Säätiön säännöt uusittiin juhlapäätöksen yhteydessä. Uusien sääntöjen mukainen valtuuskunta valittiin maaliskuussa ja hallitus toukokuussa 2018.

 

Vuoden 2018 toiminta perustui ennen juhlapäätöstä tehtyyn toimintasuunnitelmaan. Itlan uusi toimintastrategia valmistuu alkuvuoden 2019 aikana ja saadun lahjoituksen tuotoilla toteutettava, lainmukainen toiminta käynnistyy toden teolla tänä vuonna.

 

Petra Kouvonen

Itlan asiamies, kehitysjohtaja

22.1.2019

 

TtT Marjo Kurki on valittu Itlan tieteelliseksi päätoimittajaksi

Terveystieteiden tohtori Marjo Kurki aloittaa Itlan tieteellisenä päätoimittajana 1.2.2019.

 

Tieteellinen päätoimittaja vastaa Itlan Kasvun tuki -tietolähteen kehittämisestä ja toimittamisesta, yliopisto- ja tutkimusorganisaatioyhteistyöstä ja pohjoismaisesta verkostoyhteistyöstä.

 

Kurki siirtyy Itlaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Apex-tutkimushankkeesta, jossa hän on toiminut erikoistutkijana. Sitä ennen hän on toiminut erilaisissa mielenterveyspalveluiden kehittämis- ja hankejohtamisen tehtävissä.

 

Kurjen valintaan päätoimittajaksi vaikutti etenkin hänen kokemuksensa lapsille ja perheille suunnattujen näyttöön pohjautuvien interventioiden kehitystyöstä, vaikuttavuuden arvioinnista sekä menetelmien implementaatioon liittyvistä kysymyksistä.

 

“Koen, että tieteellisen päätoimittajan työssä voin edistää valtakunnallisella tasolla lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen näyttöön perustuvien ennaltaehkäisevien menetelmien implementointia. Tällä hetkellä on tärkeää lisätä päättäjien ymmärrystä näyttöön perustuvien menetelmien valinnassa, käyttöönotossa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Näillä päätöksillä on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia  lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Uskon, että Itlalla on merkittävä rooli tässä työssä tulevaisuudessa.”

 

Tehtävään haki yhteensä 19 ihmistä.

TtT, tieteellinen päätoimittaja Marjo Kurki

Lisätietoja:

 

Petra Kouvonen puh. 041 455 2280, petra.kouvonen @ itla.fi

Marjo Kurki puh. 044 271 0797, marjo.kurki @ itla.fi

Uusi Itla – lapsikentän luotettava ja tarkkanäköinen palvelija?

Uusi Itla – lapsikentän luotettava ja tarkkanäköinen palvelija?

 

”The temptation to form premature theories upon insufficient data is the bane of our profession”

(Sherlock Holmes kirjassa The Tragedy of Birlstone)

Yllä olevalla sitaatilla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) hallituksen varajäsen, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ry:n Käypä hoito -päätoimittaja, dosentti Jorma Komulainen päätti esityksensä Itlan kokouksessa 22.5.2014. Tuossa kokouksessa vedettiin suuntaviivat lasten ja perheiden psykososiaalisen tuen Kasvun tuki -toimituksen (kasvuntuki.fi) työlle. Paikalle oli Duodecimin lisäksi alan muita keskeisiä toimijoita Suomesta sekä vastaavan toimituksen kansainvälinen edustus Hollannista ja Norjasta. Tänään, runsaat neljä vuotta strategian linjaamisen ja vuosi eduskunnan juhlapäätöksen jälkeen Sherlock Holmesin sitaatti ja sen merkitys kaikuu ajankohtaisempana kuin koskaan.

Toiminnan vahvan tiedollisen pohjan lisäksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska tulosten näkyviksi tekeminen saattaa vaatia vuosien tutkimusta ja tiedon toimintaan siirtäminen vielä vuosien seurantaa. Jälkimmäinen korostuu, kun kyseessä on yhteiskunnallinen interventio, kuten lapsen sijoittaminen, vanhemmuuden tuki tai masennuksen ennaltaehkäisyyn tarkoitettu interventio oppilashuollossa. Tiedon vaikuttavuuden osoittaminen, vaikuttavuustiedon levittäminen ja vaikuttavien työtapojen juurruttaminen on kaiken kaikkiaan usein hitaasti palkitsevaa työtä, kuten Sherlock Holmesin sitaattikin antaa ymmärtää. Oikoteitä kestävälle toiminnalle harvemmin on. Ja onhan asia moraalisestikin niin, että yhteiskunnan varoja ei tulisi käyttää, jos toiminnalta puuttuu tiedollinen pohja. Itlan työn vahva sitoutuminen tiedolliseen pohjaan oli myös eduskunnan Itlalle myöntämän lahjoituksen perusteena.

 

Tavoitteena parhaaseen olemassa olevaan tietoon nojaava tuki

Keskeinen lähtökohta toiminnassa on tähän saakka ollut strateginen valinta siitä, mihin toiminnassa keskitytään ja mikä rajataan pois. Itla on vuodesta 2013 osana Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelmaa pyrkinyt vastaamaan tietopohjaan perustuen aikamme suurimpaan haasteeseen lasten ja perheiden elämässä Suomessa. Viesti on ollut selvä. Suomalaisten lasten voidessa fyysisesti yhä paremmin, mielenterveyden saralla samaa positiivista kehitystä ei ole ollut nähtävissä. Työ kentällä on laadultaan vaihtelevaa ja tiedollinen koordinaatio eri toimijoiden sekä päätöksenteon, johdon ja toiminnan välillä ontuu. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että samaan neulansilmään tuotetaan valtakunnallisesti runsaasti eri toimintaa, joka ei juurru, sen sijaan että arviointi- ja seurantatieto johdattelisivat valintoja. Siksi tarvitsemme parhaaseen olemassa olevaan tietoon nojaava tukea ja tuen jalkauttamista tasavertaisesti kaikille Suomessa asuville lapsiperheille.

 

Alku laajempaan muutostyöhön lähti menetelmäarvioinnista

Itlan Kasvun tuki -työssä on rakennettu kriteeristö, jonka avulla tieteellinen neuvosto arvioi menetelmien luotettavuutta ja jonka antaman tiedon perusteella valikoituu menetelmiä valtakunnallisesti levitettäviksi.  Itlan tiedollinen seulonta, karsiminen ja kartoittaminen ei kuitenkaan ole pelkkää menetelmien arviointia ja levittämistä. Kyseessä on pikemmin osa laajempaa muutostyötä, jota esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on myös pyrkinyt edistämään. Pitkällä tähtäimellä kohderyhmänä voivat ammattilaisten lisäksi olla myös väestö sekä päättäjät, joille tuotetaan tutkittuun tietoon pohjaavia eväitä siitä, miten vahvistaa suojaavia tekijöitä lasten kasvussa ja miten vastaavasti voidaan vähentää lasten mieltä haittaavia toimintatapoja.

Itlan paikan tarkentuminen tiedollisella kentällä voi vaatia rajaamista myös muihin tiedontuottajiin nähden. Itla ei voi olla esimerkiksi rahareikien paikkaaja. Tehtävää pitää myös rajata suhteessa tiedon luonteeseen. Esimerkiksi epidemiologisen tiedon tai rekisteritiedon käsittely ei välttämättä kuuluu Itlan oman tehtävän piiriin. Itlan tulee tietysti hakea toimintansa painotukset näistä tietovarannoista, joilla kuitenkin on omat erityiset osaamiskeskittymänsä suomalaisessa tiedontuottajakentässä. Parhaimmillaan Itla voi toimia kuin hyvä palvelija, joka ei aina prosessin aikana pidä itsestään ääntä, mutta toimii taustalla toimintaa ohjaillen ja osaa aiheen niin vaatiessa astua esiin ja tuoda luotettavan lausunnon etsivälle, joka pyrkii ratkaisemaan monimutkaisen mysteerin.

 

Petra Kouvonen

Itlan asiamies, kehitysjohtaja

5.12.2018

 

Itla varainhoitajiksi on valittu Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj

Tiedote 29.11.2018

Itla varainhoitajiksi on valittu Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) on kilpailuttanut varainhoitopalvelut syksyllä 2018. Varainhoitajiksi valittiin Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj. Varainhoito toteutetaan täyden valtakirjan periaatteella.

Vastuullista sijoitustoimintaa

 

Säätiön varojen sijoitustoiminta on suunnitelmallista ja vastuullista ja sitä toteutetaan pitkällä aikajänteellä. Ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys ovat säätiölle tärkeitä periaatteita sijoitustoiminnan toteuttamisessa. Myös ulkopuoliselta omaisuudenhoitajalta edellytetään sitoutumista vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön varainhoidon tarkoitus on turvata säätiön toiminta nyt ja tulevaisuudessa. Säätiön sijoitusvarallisuuden pitkän aikavälin strategiseksi tuottotavoitteeksi on asetettu neljän prosentin reaalinen vuosituotto, jonka tulisi kattaa toiminnasta syntyvät kulut. Säätiön omaisuus sijoitetaan pääasiassa osakkeisiin, korkoinstrumentteihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin.

 

Varainhoidon hankinnassa noudatettiin julkisen hankinnan periaatteita. Hankintailmoitus ilmoitettiin Euroopan Unionin virallisen lehden täydennysosassa ja Tenders Electronic Daily -portaalissa. Hankintailmoitus julkaistiin myös HILMA-ilmoituskanavassa. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä 13.

 

Lisätietoja:

Itlan varainhoitotoimikunnan puheenjohtaja Teppo Koivisto, puh. 029 550 2550, teppo.koivisto@valtiokonttori.fi

Itlan asiamies, kehitysjohtaja Petra Kouvonen, puh. 041 455 2280, petra.kouvonen@itla.fi

ÄÄNI18-julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta luovutettiin ministeri Grahn-Laasoselle ja ministeri Saarikolle

 

ÄÄNI18-julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta luovutettiin ministeri Grahn-Laasoselle ja ministeri Saarikolle

 

Tiedote

 

Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19.11.2018 julkaistiin julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta. Julkilausumassa on johtopäätöksiä ja ratkaisuehdotuksia kolmesta eri teemasta ja sen tavoitteena on tuoda lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Teemat perustuvat lapsen oikeuksien sopimuksen kohtiin, joissa Suomessa on vielä erityisesti parannettavaa. Julkilausuma luovutettiin tapahtumassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Julkilausuma on yli 10 järjestön, säätiön, Hämeenlinnan kaupungin sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön yhteinen ÄÄNI lapsen oikeuksien puolesta.

 

  1. Lapsipolitiikalla parempi yhteiskunta

Lapsen oikeuksien tunnettuutta pitää lisätä päättäjien keskuudessa ja lasten ja nuorten tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena. Kun kehitämme lasten asioita pitkällä aikavälillä, heidän tilannettaan on voitava tarkastella kokonaisuutena kunnissa, alueilla ja kansallisella tasolla. Meidän pitäisi yhdessä pystyä muodostamaan kansallisesti yhteinen tahtotila, joka ohjaa päätöksentekoa ja toiminnan seurantaa. Tavoitteiden saavuttamista pitää olla mahdollista seurata tutkimuksen avulla.

 

2. Kasvatus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana

Kasvatuksella ja kasvun tuella voidaan vaikuttaa monissa eri ympäristöissä. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita ja viedään vanhemmuuden tuki esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluihin, perhekahviloihin ja muihin matalan kynnyksen paikkoihin. Tehdään näyttöön perustuvia päätöksiä kunta- ja aluetasolla ja vahvistetaan koko perhettä tukevia toimintamalleja.

 

3. Kohti aitoa osallisuutta

Lapset ovat erilaisia ja haluavat osallistua eri tavoin. Kaiken ikäisiä lapsia voi kuulla ja kuunnella ikään soveltuvalla tavalla. Lapset ovat asiantuntijoita omissa asioissaan ja heitä pitää kuulla aidosti. Kun lapsilta kysytään, pitää myös pystyä osoittamaan miten mielipiteet on käytännössä otettu huomioon.

 

Julkilausumalla halutaan tuoda tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta paremmin osaksi päätöksentekoa. Juuri nyt on sen aika, kun lapsistrategiaa valmistellaan ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ensimmäinen vaihe on loppusuoralla. Yhteisessä julkilausumassa tuodaan esille sekä tämänhetkisiä ongelmia että ratkaisuehdotuksia siihen, miten lapsiasioiden kehittämistä voidaan toteuttaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. ÄÄNI18-julkilausuma toimii myös yhtenä välineenä lapsen oikeuksien toteutumisen seurannassa sekä pohjana ensi vuoden foorumille.

 

Julkilausuma on lapsiasioiden tilannekuva, joka syntyi yhdessä osallistujien kanssa. Julkilausumassa kiteytyvät 20 alaseminaarin tuotokset kolmesta teemasta ja siinä kuuluu päättäjien, tekijöiden, tutkijoiden sekä lasten ja nuorten ääni. Julkilausumassa on myös asiantuntija-artikkeleita, jotka on valmisteltu ennakkoon.

 

Julkilausuman sisältö kokonaisuudessaan sivulla lapsenoikeuksienfoorumi.fi.

 

Tapahtuman järjestivät:

Hämeenlinnan kaupunki

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla

Nuori Kirkko ry ja Kirkkohallitus

Me-säätiö

Lastensuojelun Keskusliitto

Suomen Unicef ry

Väestöliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Pelastakaa Lapset ry

Marttaliitto

Ensi- ja turvakotien liitto

Alli Paasikiven säätiö

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape)

 

Julkilausuman toteutuksessa on ollut mukana tiedeviestintätoimisto Kaskas Media.

 

ÄÄNI18 ON TAPAHTUMA, JOKA ETSII VASTAUKSIA JA TUOTTAA RATKAISUJA

 

Jakkara-palkinto myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille

Jakkara-palkinto myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille

 

Itla-säätiön Kasvun tuki -hanke myönsi ÄÄNI18 Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19. marraskuuta ensimmäistä kertaa Jakkara-palkinnon näyttöön pohjautuvan työtavan edistämisestä. Se myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille.

 

Palkinnon tulivat noutamaan johtava kuraattori Hanna Gråsten-Salonen, johtava psykologi Sirpa Tikka kasvatus- ja opetuspalveluista ja ylilääkäri Tuire Sannisto lasten, nuorten ja perheiden palveluista .

Terveyspalveluissa on otettu monipuolisesti käyttöön näyttöön perustuvia varhaisen tuen menetelmiä. On rakennettu työmenetelmien valikko, joka vastaa eri- ikäisten lasten ja nuorten ja erilaisten perheiden kohtaamiin psyykkisiin ja psykososiaalisiin haasteisiin.

 

Työtä on tehty sektorirajat ylittäen niin, että huomioiduksi tulevat niin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto kuin perheneuvolatoimintakin.

 

Esimerkkejä käytössä olevista näyttöön perustuvista menetelmistä ovat Voimaperheet-malli neuvoloissa ja Ihmeelliset vuodet -menetelmä perheneuvoloissa lasten käytösongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Vanhemmuutta kuormittaviin tekijöihin puolestaan vastaa Lapset puheeksi -menetelmä.

 

Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia on koulutettu näyttöön perustuvan Interpersonal counselling eli IPC-menetelmän käyttöön nuorten masennukseen hoitamiseksi perustasolla. Myös kaupungin perusopetuksen koulupsykologit, kuraattorit, osa lääkäreistä sekä yläkouluille jalkautuvat mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatriset sairaanhoitajat ovat saamassa koulutuksen menetelmään. Nuorisoneuvolan lääkäri soveltaa IPC-mallia opintojen ulkopuolella olevien nuorten parissa.

 

Organisaatio osallistuu myös tutkimustyöhön yliopistotutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa näyttöön perustuvien toimintamallien kehittämiseksi. Esimerkkinä tästä toiminnasta voi mainita kouluterveydenhuollossa tänä vuonna käyttöön otetun  Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet – Huolet hallintaan -intervention. Tampereelta saadaan arvokasta tietoa siitä, miten matalan kynnyksen digitaalinen hoito-ohjelma tehoaa alakouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoidossa.

 

Onnittelemme Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluja laaja-alaisesta, sektorirajat ylittävästä työstä, jota he ovat tehneet näyttöön perustuvan työtavan juurruttamiseksi koko organisaatioon!

 

Palkinnon tulivat noutamaan johtava kuraattori Hanna Gråsten-Salonen,  johtava psykologi Sirpa Tikka kasvatus- ja opetuspalveluista ja ylilääkäri Tuire Sannisto lasten, nuorten ja perheiden palveluista.

Itlan toimitusjohtajaksi on nimitetty valtiotieteen tohtori Petri Virtanen

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) hallitus nimitti säätiön toimitusjohtajaksi valtiotieteen tohtori Petri Virtasen

 

Itlan hallitus nimitti kokouksessaan 25.10.2018 säätiön toimitusjohtajaksi Petri Virtasen. Hän siirtyy toimitusjohtajaksi 1.2.2019. Petri Virtanen on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori.

 

”Itlan hallitus on tyytyväinen toimitusjohtajan valintaan ja uskoo, että nykyiseltä hyvältä pohjalta päästään rakentamaan entistä vaikuttavampaa työtä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Petri Pohjonen.

 

Petri Virtanen siirtyy Itlan palvelukseen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta, jossa hän on toiminut viime vuodet julkishallinnon johtamisohjelman projektijohtajana. Ennen tätä Petri Virtanen on toiminut mm. professorina Tampereen yliopistossa ja Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantojohtajana. Petri Virtanen on Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistojen dosentti.

 

”Lapsi- ja perhepolitiikan kentällä ei ole koskaan liikaa toimijoita, koska asia, jonka puolesta puhutaan ja töitä tehdään, on niin tärkeä. Näen Itlalla erittäin valoisan tulevaisuuden ja uskon, että Itlalla on merkittävä rooli lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä”, korostaa toimitusjohtaja Petri Virtanen.

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta.

 

Eduskunta päätti satavuotisjuhlaistunnossa 5.12.2017 tukea lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä. Päätös kohdistettiin Itlalle pääomittamalla Itlan toimintaa 50 miljoonalla eurolla sekä asettamalle Itlalle kansanedustajista koostuva valtuuskunta.

 

Itlan perustivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lastensuojelun Keskusliitto vuonna 1987 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan yhteydessä. Eduskunnan juhlapäätöksen ja sääntömuutoksen seurauksena säätiö siirtyi perustajäseniltä eduskunnan ohjaukseen.

 

 

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Petri Pohjonen, puh. 050 2842, petri.pohjonen@invalidiliitto.fi

Toimitusjohtaja (1.2.2019 lähtien) Petri Virtanen, puh. 050 318 7068, petri.virtanen@sitra.fi

Vierasblogi: Mihin tarvitaan kansallinen ensitieto-suositus?

Ensitietoa tarvitaan, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitiedolla on merkitystä perheen koko loppuelämälle ja sille miten perhe pärjää sairauden kanssa. Oikeanlaisen ensitiedon antaminen voitaisiin varmistaa kansallisella suosituksella. Nykyisen Käypä hoito -suositusten mallin puitteissa tätä ei voi tehdä, koska ensitieto ei sovellu arvioitavaksi sen kriteereillä. Tarvitaankin välineitä antaa suosituksia myös sellaisista terveydenhuoltoon liittyvistä tärkeistä aiheista, joita ei ole mielekästä lähestyä nykyisessä järjestelmässä.

 

Sote tulee! Tai sitten ei. Kummassakin tilanteessa ihmiset sairastavat, tarvitsevat hoitoa ja kohtaavat tilanteita, joissa tarvitsevat sosiaalipalveluja. Kummassakin tilanteessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät työtään ja johtajat ja päättäjät vaikuttavat heidän työoloihinsa.

 

Kummassakin tilanteessa soten päämäärä ja tavoitteet ovat niin hyvät, että niiden saavuttamiseksi pitää toimia. Päämääränähän on, että ”kaikki Suomen asukkaat saavat sosiaali- ja terveyspalveluja laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.” Tavoitteena on, että ”ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat.” (Lähde Valtioneuvoston verkkosivu alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus)

 

Mitä voimme tehdä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkuuden ja yhdenvertaisuuden eteen? Parhaiden ja tehokkaimpien toimintatapojen käyttöön ottamiseksi?

 

Voimme huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön työn tueksi laaditaan huolellisia, näyttöön perustuvia suosituksia. Suosituksia, jotka tukevat ammattihenkilöitä käytännön työssä ja edistävät niin sosiaali- kuin terveyspalvelujen laatua. Suosituksia, jotka samalla tukevat ja edistävät perheiden ja lasten hyvinvointia.

 

Lääketieteellisten hoitopäätösten tueksi on olemassa suosituskäytäntö. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii lääkäreiden, hammaslääkäreiden, terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja kansalaisten hoitopäätösten pohjaksi Käypä hoito -suosituksia. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Käypä hoito -suositusten avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua.

 

Käypä hoito -suositusten malli ei kuitenkaan kata kaikkia tärkeitä hoitoon liittyviä aiheita. Ensitieto on yksi tällainen tärkeä aihe, joka taipuu huonosti Käypä hoito -suosituksen perinteisiin raameihin ja josta tarvittaisiin Hyvä käytäntö -suositus. Ensitieto on perheille annettavaa tietoa, silloin kun lapsella tai sikiöllä todetaan vamma tai sairaus.

 

Ensitiedon laatu vaikuttaa koko perheen loppuelämään. Jos ensitieto on vaillinaista, hämmentävää tai vääränsävyistä, perhe jää epätietoisuuden ja näköalattomuuden tilaan. Tapahtunutta vahinkoa voi olla vaikea korjata myöhemmin. Ensitiedon antaminen on hyvin haasteellinen tehtävä, ja sitä pidetäänkin terveydenhuollossa yhtenä vaikeimmista tehtävistä. Ammattilaisia ei saa jättää yksin ja ilman tukea ensitiedon antamisen kanssa. Yliopisto- ja keskussairaaloille v. 2013 tehdyn kyselyn mukaan lääkärit ja hoitohenkilökunta toivovatkin tukea ensitiedon antamiseen ja koulutusta perheiden kohtaamiseen. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 6 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Yleissopimuksen 24 artikla korostaa vanhemmille annettavan tiedon ja tuen merkitystä lapsen terveysoikeuden toteutumiselle.

 

Ensitiedon antamiseen perheille tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessaan. Esimerkiksi Irlannissa on saatu hyviä kokemuksia valtakunnallisesta, näyttöön perustuvasta suosituksesta ensitiedon antamiseen. Suositus Informing Families of their child´s disability ‐ National Best Practice Guidelines on laadittu laajan tutkimustyön pohjalta ja se on saanut virallisen valtakunnallisen aseman Irlannissa vuonna 2012. Sekä vanhemmat että terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että malli ja siihen perustuva koulutus ovat tuoneet kaivatun työvälineen ensitiedon antamiseen ja että niiden käyttöön ottaminen on parantanut ensitiedon laatua. Suositus on käytössä kaikissa sairaaloissa, joissa hoidetaan lapsia. Lisäksi suosituksen tueksi ylläpidetään laajaa verkkosivua. Sivulta löytyy tietoa sekä vanhemmille että ammattilaisille. Ensitiedon antamisen käytäntöjä Suomessa edistävä ensitietoverkosto suomensi irlantilaisen suosituksen vuonna 2014. Se on saanut hyvää palautetta niin vanhemmilta kuin terveydenhoitoalan ammattilaisilta.

 

Lähtökohtana terveyspalveluissa on lapsen etu, jo heti varhaisesta alusta alkaen. Kun lapsen ja perheiden palvelut koordinoidaan ja integroidaan alusta lähtien lasta ja perhettä aidosti hyödyttäväksi kokonaisuudeksi, on mahdollista vahvistaa lasten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa ja osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia. Lapsen hyvinvoinnin, kuntoutumisen ja oppimisen perusta on perheiden ja ammattilaisten välisessä yhteistyössä. Kansallinen ensitietosuositus tarjoaisi perustaa ja työkalun moniammatilliselle ja monialaiselle yhteistyölle.

 

Irlantilaiset ovat onnistuneet luomaan toimivan ”Hyvä käytäntö -suosituksen” ensitiedon antamisesta. Sen täytyy olla mahdollista myös Suomessa.

 

Kirjoittajat:

Miina Weckroth
Hankepäällikkö, LT. Minua kuullaan -hanke, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry
miina.weckroth@jaatinen.info

Elina Vienonen
Vapaaehtoistoiminnan päällikkö, Autismi- ja Aspergerliitto ry
elina.vienonen@autismiliitto.fi

Kirsi Pollari
Erityisasiantuntija, OTM, TtM, YTM. Lastensuojelun Keskusliitto
kirsi.pollari@lskl.fi

Lisätietoa:

Irlantilainen ensitiedon suositus; Informing Families of Their Child’s Disability – National Best Practice Guidelines: www.informingfamilies.ie

Irlantilaisen suosituksen suomennos: jaatinen.info/ensitieto

Suomen Ensitietoverkosto: tietoajatukea.jaatiswiki.wikispaces.net/Ensitieto 

 

 

 

Kasvun tuki ja Itla myöntävät Jakkara-palkinnon näyttöön pohjautuvan työn edistämisestä

Kasvun tuki ja Itla myöntävät Jakkara-palkinnon näyttöön pohjautuvan työn edistämisestä

 

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Kasvun tuki -hanke jakaa Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19. marraskuuta ensimmäistä kertaa Jakkara-palkinnon.

Näyttöön pohjautuvalla työtavalla tarkoitetaan tutkimustiedon hyödyntämistä lasten ja perheiden parissa työskennellessä. Parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvan tuen ja hoidon saaminen vahvistaa lasten oikeuksien toteutumista ja lisää toiminnan vaikuttavuutta. Jakkara symboloi näyttöön pohjautuvan työtavan kolmea jalkaa: asiakkaan tarpeiden ja toiveiden, ammattilaisen kokemuksen ja asiantuntemuksen sekä tutkimustiedon yhdistämistä lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävässä työssä.

 

Palkinnon tarkoitus on
• kannustaa lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevää henkilöstöä (asiakastyötä tekevät, kehittäjät, asiantuntijat, tutkijat, esimiehet) ja yhteisöjä kehittämään ja juurruttamaan tutkimusnäyttöön pohjautuvaa päätöksentekoa, hallintoa tai toimintatapojen ja työmenetelmien käyttöä.
• lisätä näyttöön pohjautuvan työtavan ja tutkimustiedon näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa yleisesti ja lapsi- ja perhepalveluissa erityisesti.

 

Palkitsemisen perusteena voi olla esimerkiksi joku seuraavista:
• pitkäjänteinen poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja/tai –ammatillinen sitoutuneisuus näyttöön pohjautuvan työtavan tai työmenetelmän käyttöön, kouluttamiseen tai juurruttamiseen
• henkilöstön tukeminen näyttöön pohjautuvien työmenetelmien juurruttamisessa
• implementaation esteiden huomioiminen tai voittaminen innovatiivisella tavalla
• tieteellisen tutkimustiedon ketterä ja harkittu soveltaminen käytäntöön
• oman toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin innovatiivinen kehittäminen ja resursointi.

 

Palkinto

Palkinto koostuu kunniakirjasta, osallistumisesta Lapsen oikeuksien foorumiin (matkat ja osallistumismaksu) ja Artekin kolmijalkaisesta jakkarasta. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki lapsi- ja perhepalveluiden kentällä tai niihin liittyvillä aloilla työskentelevät henkilöt ja yhteisöt. Palkintoehdotus on vapaamuotoinen, mutta sen tulee sisältää vähintään ehdokkaan/ehdokkaiden nimi ja yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite), noin sivun tiivistelmä miksi juuri tämän tahon pitäisi saada palkinto.

 

Palkinnon saajan valitsevat Kasvun tuki –hankkeen Tieteellisen neuvoston puheenjohtaja Kristian Wahlbeck (Suomen Mielenterveysseura), LAPE-hankkeen hankepäällikkö Hanne Kalmari (STM) ja projektipäällikkö Katja Bergbacka (OKM).

 

Palkinnon saaja julkistetaan 19.11.2018 Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa. Palkitulle ilmoitetaan voitosta 15.10.2018 mennessä.

 

Lähetä ehdotus palkinnon saajasta Kasvun tuki -toimitukseen viimeistään 25.9.2018 osoitteeseen taina.laajasalo(at)itla.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikkokenttään Jakkara-palkintoehdokas 2018.