Blogi: Itlan syntyvaiheita

ITLAN SYNTYVAIHEITA

Itsenäisyyspäivän aikoihin moni varmaankin tuli ihmetelleeksi, mille ihmeen ITLAlle eduskunta juhlaistunnossaan päätti lahjoittaa 50 miljoonaa euroa. Useimmat eivät edes tienneet sellaisen organisaation olemassaoloa, vielä harvempi tunsi sen syntyhistorian.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA perustettiin runsaat 30 vuotta sitten Suomen juhliessa itsenäisyytensä seitsemännen vuosikymmenen täyttymistä. Aloitteen säätiön perustamisesta teki Lastensuojelun Keskusliitto, joka samana vuonna vietti 50-vuotisjuhliaan. Itsenäisyyden juhlavuoden toimikunta hyväksyi ITLAn juhlavuoden hankkeeksi ja sosiaali- ja terveysministeriö osoitti säätiön peruspääomaksi 200.000 markkaa ja Lastensuojelun Keskusliitto 100.000 markkaa. Säätiön säädekirjan allekirjoittivat 5.12.1986 sosiaali- ja terveysministeriön puolesta ministeri Matti Puhakka ja apulaisosastopäällikkö Ilkka Suojasalmi sekä Lastensuojelun Keskusliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Heikki Koski ja toiminnanjohtaja Kalle Justander. Säädekirjan allekirjoituksellaan todisti arkkiatri Arvo Ylppö, joka vuonna 1987 vietti omia 100-vuotisjuhliaan.

Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvien tieteellisten tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden taloudellinen tukeminen. Erityisesti poikkitieteellisten tutkimushankkeiden merkitystä korostettiin. Tarkoitus oli siis rajatumpi kuin säätiön nykyisissä uusituissa säännöissä. Tiukalla rajauksella haluttiin varmistaa se, että tuki kohdistuu vain lastensuojelua koskeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Väljemmän määrittelyn etuna on taas se, ettei mikään tarpeelliseksi osoittautuva lasten kasvuoloja tukeva hanke jää liian tiukkojen sääntöjen vuoksi toteutumatta.

Lastensuojelun Keskusliitossa ITLAn perustaminen nähtiin osana lastensuojelun arvostuksen nostamista samalla tasolle muiden yhteiskuntapolitiikan osa-alueiden kanssa. Esikuvana oli Sitran perustaminen kaksi vuosikymmentä aikaisemmin. Tavoitteena oli kerätä säätiölle pääomaa 15 milj. markkaa, josta pääosan lahjoittaisi valtio. Sen lisäksi kerättiin varoja myymällä Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan itsenäisyyskuusen siemenistä kasvatettuja kuusentaimia 5000 markan kappalehintaan kunnille, järjestöille ja yrityksille sekä 50 markan arvoisia perustamiskirjoja yksittäisille kansalaisille.

Kampanjaa tuki näkyvästi Uusi Suomi -lehti lukuisilla koko sivun ilmoituksillaan. Kaikin tavoin muutenkin julkisuudessa hyvin esillä olleesta kampanjasta huolimatta tuotto jäi kuitenkin alle viiteen miljoonaan markkaan ja kun valtiovaltakaan ei tuolloin ollut valmis säätiön peruspääomaa suurempaa tukea osoittamaan, niin säätiö joutui aloittamaan toimintansa paljon vaatimattomammin kuin mitä oli kaavailtu. Hallituksen jäseninä toimineiden Vappu Taipaleen ja Maijaliisa Rauste-von Wrightin johdolla käynnistettiin kuitenkin laaja lasten kasvuolosuhteita kartoittanut tutkimushanke.

Matala korkotaso on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei säätiön peruspääoma ole karttunut, riskisijoituksiinkaan kun tällainen säätiö ei voi mennä. Tästä syystä, ainakin näin säätiötä perustamassa olleen näkökulmasta, iloisesti yllätti tieto siitä, että eduskunta Suomi 100-juhlillaan löysi vanhan hyvän idean ja juhlaistunnossaan päätti kerralla nostaa ITLAn resurssit oikealle tasolle.

Kolmessa vuosikymmenessä itsenäisyyskuusen taimi on noussut jo lähes aikuiseen mittaan. Kasvuedellytykset tästä eteenpäin näyttävät hyvin lupaavilta.

Kalle Justander

ITLAn asiamies 1986-1989

30 vuotta sitten istutettu itsenäisyyskuusi Espoon Tapiolassa 2017 Kuva: Kalle Justander

Blogi: Yhtäläiset mahdollisuudet – pienen säätiön suuri tavoite

Yhtäläiset mahdollisuudet – pienen säätiön suuri tavoite

 

ITLA perustettiin 30 vuotta sitten tukemaan lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvia tieteellisiä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Viimeisen viiden vuoden aikana ITLA on toteuttanut Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -ohjelmaa.

Ohjelmassa on toteutettu sekä tutkimusta että tuotettu aineistoa lasten ja nuorten sekä laajemman yleisön käyttöön. Tutkimusten tuloksia on käytetty esimerkiksi kunnille suunnatun lapsibudjetointimallin toteuttamiseen ja koulujen päihdekasvatusaineiston tekemiseen. Tärkeänä ohjenuorana on ollut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edistäminen.

Tutkitulla tiedolla saavutetaan vaikuttavia tuloksia

Satavuotisohjelmastamme on syntynyt myös Kasvun tuki -tietolähde. Se on ITLAn, Suomen Mielenterveysseuran, Onni ja Helmi Karttusen säätiön sekä Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyössä toteuttama tietovaranto. Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden sekä vanhemmuuden tukemiseksi.

Näyttöön pohjaavan tiedon hyödyntäminen on todettu tärkeäksi lasten hyvinvoinnin edistämisessä ja pahoinvoinnin ehkäisemisessä. Myös kansainvälisesti on suositeltu psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja koulutusta sekä menetelmien juurtumisen ja tulosten seurantaa.*

Kasvun tuen tieteellinen toimitus arvioi menetelmät. Vahvan tai kohtalaisen näytön saaneita menetelmiä levitetään parhaillaan osana hallituksen kärkihanketta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). LAPE-ohjelman tavoitteena on edistää lapsen etua ja oikeuksia sekä vähentää lasten eriarvoisuutta vahvistamalla vanhemmuuden tukea.

Varhaisella tuella syrjäytymistä vastaan

Syrjäytymisen on todettu olevan Suomessa todellinen haaste, joka aiheuttaa myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Varhaisella tuella, ongelman tunnistamisella ja sen ratkaisemisella oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla, voidaan katkaista syrjäytymispolku.

Hyvää lapsuutta ja tasavertaisia mahdollisuuksia voidaan tukea monella tavalla. ITLA on tavoitteensa mukaisesti keskittynyt tieteellisen tiedon jalostamiseen palvelujärjestelmän kehittäjille, kentällä toimiville ammattilaisille sekä perheille. Työ on pitkäjänteistä ja sen tulokset eivät välttämättä näy heti eivätkä aina suurelle yleisölle ollenkaan. Pitkän aikavälin vaikuttavuus on kuitenkin se tavoite mihin työllä pyritään.

Lapset ja perheet seuraavalla itsenäisellä vuosisadalla

Eduskunta myöntää itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksellä rahoitusta valitsemaansa kohteeseen. Päätöstä ei ole vielä tehty, mutta yhteisymmärrys eduskunnan eri ryhmien välillä näyttää syntyneen siitä, että päätös kohdennetaan lasten ja nuorten hyväksi. Monta muutakin yhtä lailla hyvää kohdetta yhteiskunnassa eittämättä on. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on monessa yhteydessä todettu hienoksi ja arvostettavaksi tavoitteeksi.

Yksi plus yksi on kolme eli yhteistyöllä saavutetaan aina enemmän

Mitään mitä ITLA on tähän asti tehnyt, se ei ole tehnyt yksin. Myös jatkossa on rahoituspohjasta riippumatta selvää, että työtä tehdään yhdessä lasten ja perheiden parissa toimivien sekä työtä kehittävien ja tutkivien tahojen kanssa erilaisissa verkostoissa ja kumppanuuksissa. Vanhan sanonnan mukaan pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä ITLAllakaan ole syytä kehittää sellaista toimintaa, jota joku muu jo ansiokkaasti hoitaa. Isona yhteisenä tavoitteena on hyvissä elinoloissa kasvavat maailman onnellisimmat lapset, joista kasvaa pystyviä Suomen tulevaisuuden aikuisia.

 

Kirsi Campello

Ohjelmakoordinaattori

Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa

*Lasten mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy. Näyttöön perustuvien menetelmien kartoitus (STM 2015) sekä Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti (STM 2013)

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto United Nations Office on Drugs and Crime (2009)