Itla rekrytoi: kehitysjohtaja, asiantuntija ja tiedeasiantuntija

Itla rekrytoi: kehitysjohtaja, asiantuntija ja tiedeasiantuntija

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö on nopeasti kehittyvä, kasvava ja kansainvälistyvä toimija lapsi- ja perhepoliittisella kentällä.

 

Säätiö hakee nyt palvelukseensa kehitysjohtajaa, asiantuntijaa ja tiedeasiantuntijaa.

 

Tehtäviin valittavilta toivomme joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta, kielitaitoa, reippautta, aloitteellisuutta, intoa edistää säätiön strategiaa ja sopeutumista kasvavan organisaation muutoshaasteisiin.

 

Nyt auki julistettavat tehtävät ovat uusia ja ne täytetään toistaiseksi voimassa olevina. Tehtäviin valittaville tarjoamme merkityksellisen työn lapsen etua ajavassa säätiössä, innostavan työyhteisön ja hyvät työsuhde-edut.

 

Kehitysjohtajan tehtävänä on säätiössä käynnistettävän lapsipolitiikan innovaatiotoiminnan johtaminen ja toiminnan toteuttaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Säätiön innovaatiotoiminnalla tuetaan lasten ja perheiden palvelujen tutkimusavusteista uudistamista Suomessa. Tarkoituksena on organisoida mm. vuosittainen haastelähtöinen lasten palvelujen innovaatiokilpailu, tukea innovatiivisia hankkeita tutkimusrahoituksella ja organisoida lapsipolitiikan ennakointiverkosto.

 

Kehitysjohtajalta toivomme soveltuvaa tohtorintutkintoa ja edellytämme vähintään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, vankkaa kokemusta ja näyttöä lasten, nuorten ja perheiden innovaatiotoiminnasta ja innovaatioihin liittyvästä tutkimustoiminnasta. Edellytämme myös johtamiskokemusta, kokemusta yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja näkemyksellisyyttä lapsipolitiikan ajankohtaisista haasteista.

 

Asiantuntijan tehtävänä on osallistua säätiön innovaatiotoiminnan suunnitteluun ja implementointiin kehitysjohtajan apuna. Asiantuntija osallistuu myös muihin strategisiin tehtäväkokonaisuuksiin uudistuvassa organisaatiossamme, muun muassa tapahtumatuotantoon.

 

Asiantuntijalta edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta vastaavista tehtäväkokonaisuuksista, viestinnällisiä taitoja ja kokemusta toimimisesta yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

 

Tiedeasiantuntijan tehtävänä on osallistua säätiön Kasvun tuki -portaalin interventioarvioinnin kehittämiseen ja toimitustyöhön yhdessä muun henkilöstön kanssa. Tiedeasiantuntija osallistuu lisäksi yhteisövaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen ja arviointityökalun pilotointiin osana säätiön kehittämistyötä. Tiedeasiantuntijan työnkuvaan kuuluu myös lapsipoliittiseen tiedon kokoamista, analysointia ja raportointia.

 

Tiedeasiantuntijalta edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, osaamista ja ymmärrystä tutkimusmenetelmistä (erityisesti interventiotutkimuksissa käytettyjen menetelmien tuntemusta), kykyä tieteellisten tutkimustulosten yleistajuistamiseen niin kirjallisesti kuin suullisestikin sekä lapsi- ja perhepalvelujärjestelmän tuntemusta ja kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

 

Kaikki tehtävät ovat uusia ja täytetään toistaiseksi.

 

Tiedeasiantuntijan toivotaan aloittavan kesäkuun alussa 2019. Kehitysjohtaja ja asiantuntijan aloitusajankohta on elokuussa 2019.

 

Hakuaika päättyy 23.4. klo 15.00

 

Hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan sähköisesti tiistaihin 23.4. klo 15.00 mennessä osoitteella rekry @ itla.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään otsikoksi se tehtävä, jota olet hakemassa ja nimeä liitetiedostona oleva hakemus ja ansioluettelo muodossa ”sukunimi-tehtävä”.

 

Lisätiedot

 

Lisätietoja kaikista tehtävistä antaa toimitusjohtaja Petri Virtanen (sähköpostitse petri.virtanen @ itla.fi ja puhelimitse 050 3187068 tiistaina 9.4. klo 12.00-15.30 tai perjantaina 12.4. klo 12.00-15.00).

 

Tiedeasiantuntijan tehtävästä kehitysjohtaja Petra Kouvonen (sähköpostitse petra.kouvonen@itla.fi tai puhelimitse 041 455 2280) tai tieteellinen päätoimittaja Marjo Kurki (sähköpostitse marjo.kurki@itla.fi tai puhelimitse 044 271 0797).

 

Itla – Siltoja tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon välille 

 

Onko lapsimyönteinen yhteiskunta yhteiskuntapoliittinen tavoite vai julkisen politiikan keino?

Blogi: Onko lapsimyönteinen yhteiskunta yhteiskuntapoliittinen tavoite vai julkisen politiikan keino?

 

Maailman epävarmuus

 

Strategioita ja toimintasuunnitelmia on tehty maailman sivu – erilaisia monella tapaa, erilaisilla odotuksilla ja vaikutuksilla. Strategiat liittyvät erityyppisiin asioihin, kuten sodankäyntiin, kauppaan, myyntiin, markkinointiin ja viestintään. Eipä siis ihme, että strategisen johtamisen koulukuntia on lukuisia. Esimerkiksi Henry Minzberg erottaa kirjoittajakumppaneineen kaikkiaan kymmenen koulukuntaa toisistaan [1]. Strategisen johtamisen tapoja on varmasti tätäkin enemmän. Esimerkiksi Google Scholar antaa hakusanaparilla strategic management 3 540 000 osumaa (!). Se on aika paljon ja kertoo strategisen johtamisen vetovoimasta myös akateemisella kentällä.

 

Strategisen johtamisen keskellä on ajatus tiedosta. Tietoon kannattaa nykyisin suhtautua vähintäänkin skeptisesti. Jeremy Fantl ja Matthew McGrath arkipäiväistivät aikanaan kirjassaan Knowledge in an uncertain world tämän skeptisyyden hienosti toteamalla, että teemme kaikki virheitä, mikä ei johdu pelkästään siitä, että tarkoituksellisesti väheksymme meille tarjottua tietoa. Me vain yksinkertaisesti uskomme johonkin, johon haluamme uskoa. Kirjoittajien mukaan ihmisten ensisijaiset tiedonlähteet (joista totutusti saamme tietoa) ovat luonteeltaan erehtyväisiä siinä mielessä, että ne johtavat meitä aika usein vääriin johtopäätöksiin [2]. Organisaatiotutkimuksessa puhutaan tällöin hahmotusvääristymistä.

 

Politiikka on alue, jossa päätöksenteot tietovirrat ovat suuria, lonkeromaisia ja ennen muuta monimutkaisia. Oletus politiikasta rationaalisen päätöksenteon areenana on paitsi liioitteleva, myös absurdi. Politiikkaan nimittäin kuuluu, että tietoa käytetään hyväksi omien tarkoitusperien tavoittelemiseen. Se tekee politiikasta politiikan.

 

Strategioiden laatimisesta strategiseen ajatteluun

 

Politiikka (politics) ja julkinen politiikka (public policy) ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Lapsipolitiikka ja perhepolitiikka ovat esimerkkejä julkisen politiikan alueista.

 

Julkisessa politiikassa on viime vuosina voimistunut ajatus tiedolla johtamisesta ja siitä, että tietämys päätöksenteon valintatilanteissa olisi mahdollisimman suuri koskien sekä tehtyjä päätöksiä että oletuksia koskien päätösten seurauksista. Ratkaisuna on esitetty, että meidän pitäisi tehdä ero strategisen suunnittelun ja strategisen sensitiivisyyden välillä. Strateginen suunnittelu kuvaa terminä strategiaa ajallisesti rajattuna erillisenä projektina. Strateginen sensitiivisyys viittaa taas siihen, että strategia ei ole projekti, vaan pikemminkin ajattelutapa, jonka pitäisi kulkea läpi koko organisaation. Tutkimuskirjallisuudessa tätä on kutsuttu myös ketteräksi tai joustavaksi strategiaksi, johon liittyy jatkuvan strategisen sensitiivisyyden ajatus, resurssien liikuteltavuuden idea ja johdon yhtenäisyys valittujen strategisten painopisteiden tavoittelemisessa [3].

 

Tiedon määrän lisääminen ei välttämättä auta, jos ymmärryksemme tietämyksestä on puutteellinen. Joskus on hyvä tietää etukäteen, koska tällä on monesti positiivisia vaikutuksia. Tulevaisuudentutkijat arvostavat ennakointia, koska se on tuntosarvien suuntaamista tulevaisuuteen. Ennakointi on varautumista tiedon varassa – katseen suuntaamista tulevaisuuteen ja johtopäätösten tekemistä tulevaisuudessa esiin nousevista asioista. Tällä hetkellä näemme ympärillämme megatrendit ja heikot signaalit murtavat maata jalkojemme alla, mutta emme välttämättä osaa vielä sanoa millaiset tulevaisuuden ilmiöt näkyvät ympärillämme jo nyt.

 

Kansallinen lapsipolitiikka tekee tuloaan

 

Maaliskuun alussa julkaistiin tulevalle hallitukselle politiikkavalintoja mahdollistava hahmotelma tulevien vuosien ja vuosikymmenten lapsipolitiikan sisällöksi. Lapsen aika -raportti sisältää paljon hyvää tausta-aineistoa ja ennen muuta tietoa, jonka varaan kansallista lapsistrategiaa voi jatkossa alkaa rakentamaan [4].

 

Jännityksellä voi odottaa nyt sitä, millaisia valintoja tulevat hallitukset tekevät. Tulevilta strategisilta valinnoilta ei voi odottaa muuta kuin sitä, että Suomesta tehdään seuraavien vuosikymmenten aikana maailman lapsimyönteisin yhteiskunta.

 

Olisi syytä pohtia sitä, mikä on yhteiskuntapoliittisen tavoitteen ja keinon välinen ero.

 

Olisi syytä pohtia sitä, mikä on yhteiskuntapoliittisen tavoitteen ja keinon välinen ero. Tavoitteet ovat kansanvaltaisen demokraattisen prosessin myötä kiteytyviä ajatuksia siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitäisi kehittää. Maailman lapsimyönteisin yhteiskunta on tavoite, joka on ajallisesti pitkäjänteinen ja saa todennäköisesti kannatusta politiikan kentällä laidasta laitaan. Yhteiskunnan lapsimyönteisyys on samassa sarjassa yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden joukossa kuin ilmastomuutoksen pysäyttäminen.

 

On tärkeätä, että lapsimyönteistä yhteiskuntaa rakennetaan pitkäjänteisesti, yli hallituskausien ja vuosikymmenten. Yhtä tärkeätä on, että toimeen tartutaan nyt heti, koska ratkaisua vaativat asiat eivät voi odottaa. Lapsiperheköyhyys, lasten eriarvoisuus ja turvallisten kasvuympäristöjen puute ovat asioita, joilta ei saa sulkea silmiä eikä niihin puuttumista voi siirtää tulevaisuuteen.

 

Kokonaan oma lukunsa taas ovat julkisen politiikan keinot, joilla isoja ja merkityksellisiä yhteiskuntapolitiikan tavoitteita toteutetaan. Politiikkainstrumentit (public policy instruments) jaetaan perinteisesti kolmeen luokkaan: juridiseen ohjaukseen (lainsäädäntö), taloudelliseen ohjaukseen (julkisen hallinnon budjettiresurssien kohdentaminen) ja informaatio-ohjaukseen (tiedolla johtaminen; erilaiset selonteot, strategiadokumentit jne.). Julkisen hallinnon roolit vaihtelevat kovasti näissä keinoissa. Yksi viime vuosien kiinnostavimmista jäsennyksistä tällä alueella on ollut UK Policy Labin malli julkisen hallinnon eri rooleista. Mallissa korostuu julkisen hallinnon toimijoiden rooli uudistusten kumppanina, kokeilijana ja mahdollistajana [5]. Esimerkkinä voidaan todeta, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja perhevapaamallin uudistaminen ovat julkisen politiikan keinoja lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamisessa.

 

Itla-säätiö edistää lapsimyönteistä yhteiskuntaa

 

Säätiön hallitus on käsitellyt säätiön vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa loppuvuodesta 2018 alkaen. Toimintasuunnitelman perustana on vahva usko siihen, että olemme matkalla kohti entistä lapsimyönteisempää Suomea – ollaksemme Suomessa tässä asiassa maailman parhaita parinkymmenen vuoden aikaperspektiivillä. Tämä edellyttää sitä, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin kysymykset on nostettu hallinnollis-poliittisen päätöksenteon keskiöön ja että tutkimustietoon perustuvilla interventioilla edistetään merkittävällä tavalla lasten ja perheiden parempaa hyvinvointia.

 

Säätiö haluaa edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista. Tätä silmällä pitäen se tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa verkottuneena luotettavaa, objektiivista ja avointa tietoa lasten hyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksista, lasten ja perheiden arjesta ja hyvinvoinnista. Ajatus on, että tutkittu tieto auttaa alan ammattilaisia ja päätöksentekijöitä suoriutumaan paremmin ja paremmilla vaikutuksilla tehtävistään.

 

Johtamiskoulutus on merkittävässä roolissa tulevina vuosina kaikilla julkisen politiikan lohkoilla, eikä lapsi- ja perhepolitiikka ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Päätöksentekijöiden johtamiskoulutuksella voidaan nimittäin vaikuttaa siihen, miten päätöksiä jatkossa tehdään ja miten lapsille ja perheille palveluja järjestäviä ja tuottavia organisaatioita johdetaan niin, että lasten ja perheiden hyvinvointi on palvelurepertuaarin keskiössä. Tästä syystä säätiö kouluttaa vuoden 2020 alusta alkaen lapsipolitiikan keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä ja tekee samalla aloitteita lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

 

Maailmalla tehdään paljon kiinnostavaa lapsipolitiikkaan ja -palveluihin liittyen ja näitä oppeja on syytä välittää myös Suomen suuntaan.

 

Kolmantena toiminnan muotona säätiöllä on jatkossa tutkimusavusteisen innovaatiotoiminnan edistäminen lasten ja perheiden palvelujen alueella. Suomessahan on perinteisesti kiinnitetty huomiota palvelujen innovoimiseen, mutta tämä on tavallaan tehty metodisesti kestämättömällä tavalla. Jatkossa säätiö on kiinnostunut innovatiivisuuden prosessista – siitä, miten asioita oikeasti uudistetaan ja millaisia alueellisia ja paikallisia konteksteja, vauhdittajia ja hidastavia tekijöitä lapsipalvelujen uudistamiseen liittyy. Tätä varten organisoimme jatkossa lapsipolitiikan ennakointiverkoston toimintaa, rahoitamme innovatiivisiin palvelukonsepteihin liittyviä tutkimushankkeita ja levitämme kokeilujen lupaavia käytäntöjä. Tässä yhteydessä on tärkeätä kääntää katse myös maailmalle – maailmalla tehdään paljon kiinnostavaa lapsipolitiikkaan ja -palveluihin liittyen ja näitä oppeja on syytä välittää myös Suomen suuntaan.

 

Lopuksi voi tietysti kysyä: Millä tavalla edellä sanottu onnistuu? Tähän on helppo vastata. Kukaan ei pärjää yksin. Lähtökohtana on, että säätiön palveluksessa on lapsipolitiikan ja -palvelujen parhaat osaajat ja sen yhteistyöverkostot koostuvat alan kotimaisista ja kansainvälisistä edelläkävijöistä.

 

Tervetuloa mukaan tekemään maailman lapsimyönteisintä yhteiskuntaa!

Petri Virtanen
toimitusjohtaja

Petri Virtanen

Viittaukset

[1] Minzberg H, Ahlstrand B, Lampel J (2005) Strategy safari. A guided tour through the wilds of strategic management. Free Press, New York.[2] Fantl J, McGrath M (2011) Knowledge in an uncertain world. Oxford University Press, Oxford, s. 6.

[3] Doz Y, Kosonen M, Virtanen P (2018) Strategically agile government. In: Farazmand A. (ed.) Global Encyclopedia of Public Administration, Public Policy and Governance. DOI:10.1007/978-3-319-31816-5_3554-1.

[4] Lapsen aika. Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4. Helsinki.

[5] UK Policy Lab (2018). https://www.slideshare.net/Openpolicymaking/styles-of-intervention-for-government-policymaking, accessed on 11.6.2018.

29.3.2019

Nimitysuutisia – Itlan asiantuntemus laajenee

Nimitysuutisia – Itlan asiantuntemus laajenee

 

Itlan asiantuntemusta on vahvistettu kolmella uudella rekrytoinnilla.

 

Kehitysjohtajaksi on valittu Marika Tammeaid, asiantuntijaksi Viivi Tikanmäki ja toimistoassistentiksi Mari Kytöjoki.

 

Vasemmalta Marika Tammeaid, Viivi Tikanmäki, Mari Kytöjoki

 

Valtiotieteiden maisteri Marika Tammeaid vastaa Itlan johtajakoulutuksen käynnistämisestä ja kehittämisestä. Marikalla on vahvaa aiempaa kokemusta julkisen sektorin johtajakoulutuksesta ja hän on mm. rakentanut ja vetänyt Sitrassa ylimmän virkamiesjohdon pitkäkestoista johtamiskoulutusta. Marika aloittaa Itlassa toukokuussa 2019.

 

Oikeustieteen maisteri Viivi Tikanmäki toimii asiantuntijana sekä säätiöhallinnossa että koulutuksen ja Itlan muun toiminnan kehittämisessä ja toteutuksessa. Opinnoissaan Viivi on erikoistunut ihmisoikeuksiin. Hänellä on sekä opintojen että työn kautta hankittua kansainvälistä kokemusta.

 

Tradenomi Mari Kytöjoki ottaa vastuulleen Itlan toimiston operatiivisen toiminnan. Hänellä on kokemusta monipuolisista ja vastuullisista toimistotehtävistä sekä taloushallinnosta.

 

Viivi ja Mari aloittavat maaliskuussa.

 

Kaikki tehtävät ovat uusia ja täytetty toistaiseksi.  

 

“Marikan, Viivin ja Marin rekrytointi on merkittävä edistysaskel uutta vaihetta elävään säätiöön. Nyt tehdyillä nimityksillä täydennetään säätiön nykyistä hyvää osaamista ja luodaan maaperää säätiön toiminnan uudistamiselle lähivuosina. Tästä syystä olen hyvin iloinen nyt tehdyistä nimityksistä. Samoin olen todella iloinen siitä, että nyt täytetyt kolme tehtävää herättivät niin paljon kiinnostusta – saimme kyseisiin tehtäviin kaikkiaan tasan sata hakemusta.” toteaa säätiön toimitusjohtaja Petri Virtanen.

 

14.3.2019

Lapsipolitiikka muuttuvassa Suomessa

Tervetuloa tulevaisuuteen – maailma ympärillämme on jo muuttunut

 

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana melkoisesti. Suomesta on tullut palveluyhteiskunta. Globaalisuus tuo koko ajan mukanaan mahdollisuuksia ja uhkia. Maailmasta on tullut monimutkaisempi, mikä tarkoittaa käytännössä yhteiskunnallisten ilmiöiden ja instituutioiden keskinäisriippuvuutta. Edustuksellisen demokratian kriisi näkyy monissa kansallisvaltioissa ja ylikansallisissa instituutioissa.

 

Talouden ja työn murros on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan, työmarkkinoihin, työmarkkinoiden instituutioihin, yrityksiin, julkisiin palveluihin, kansalaisyhteiskuntaan – ja kaikkien kansalaisten, ennen muuta lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Jotkut tutkijat ovat varoittaneet, että Suomea uhkaa aidosti ensimmäistä kertaa viimeksi kuluneeseen sataan vuoteen voimakas kahtiajakojen aikakausi. Kansalaisia jakavat vastakkaisiin ryhmiin eriarvoisuus ja poliittinen populismi.

 

Lapsipolitiikan näkökulmasta elämme tavallaan risteysvaiheessa. Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teoksen julkaiseminen sytytti kipinän, jonka vanavedessä maatalousvaltainen maamme uudistettiin hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun suurista lainsäädäntöuudistuksista seurasi hyvinvointivaltion pala palalta rakentaminen. Kun asiaa tarkastelee jälkikäteen, hyvinvointivaltion myötä syntyi sosiaaliturvan ja hyvinvointietuuksien ja palvelujärjestelmän kokonaisuus, joka 2010-luvun lopussa näyttää moniulotteiselta, osin päällekkäiseltä ja vaikeasti koordinoitavalta.

 

Systeemiset muutostekijät ovat täällä

 

Yhteiskunnassamme vaikuttaa tällä hetkellä useita samanaikaisia systeemisiä muutostekijöitä, joille on leimallista läpitunkevuus, kattavuus ja suuret heijastusvaikutukset. Tällaisia systeemisiä muutostekijöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, yhteiskunnan mediallistuminen, tiedon merkityksen lisääntyminen ja kulutuskäyttäytymisen muutokset.

 

Lapset kohtaavat näiden muutostekijöiden vaikutukset arjessaan, kotonaan, koulussa, kaveripiirissään, harrastuksissaan ja palveluja käyttäessään.

 

Lapsien, nuorten ja perheiden elämässä muutokset tarkoittavat sitä, että ymmärrys työelämästä ja käsitykset oppimisesta muuttuvat. Epätasa-arvo lisääntyy lasten arjessa. Käsitykset perheestä ja perherakenteesta ovat koko lailla toisenlaisia kuin mitä ne olivat vielä noin 20 vuotta sitten. Perheet monimuotoistuvat myös jatkossa.

 

Suomessa syntyvyys on laskenut viidenneksen seitsemässä vuodessa 2010-luvun kuluessa. Muutos on dramaattinen. Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,87 vuonna 2010 kun vastaava luku oli Tilastokeskuksen hiljattain julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2017 Suomen historian matalimmalla tasolla (1,49). Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.

 

Edessämme on vielä isompi muutos

 

Tulevaisuudentutkijat ovat arvioineet, että seuraavat 20 vuotta tulevat muuttamaan maailmaa enemmän kuin edelliset 200 yhteensä. Ymmärtääksemme muutoksen koon, meidän on siis tavallaan ajateltava mahdottomia asioita. Esimerkiksi viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että työ loppuu teknologiamurroksen myötä. Tilanne on todellisuudessa juuri päinvastoin: uusi teknologia luo uutta työtä. Toki on niin, että jokin työ loppuu, mutta samalla syntyy paljon uutta työtä. Ja tämä kaikki heijastuu lapsiin ja nuoriin, nykyisiin ja tuleviin.

 

Uudet teknologiat tulevat muuttamaan elämäntapamme ja -tyylimme. Miltei kaikki asiat tehdään tulevaisuudessa eri tavalla. Esimerkiksi matkapuhelin oli aikanaan aluksi vain pelkkä puhelin. Myöhemmin matkapuhelimesta tuli älytietokone ja palvelualusta monelle muulle asialle. Samalla tavalla lapsiperheiden sähkö- ja robottiautot ovat aluksi vain ”autoja”, mutta myöhemmin niistä tulee todennäköisesti sofistikoituja palvelualustoja. Myös älykodeista (ja älykouluista) tulee palvelualustoja. Nämä palvelualustat voivat yhdistää yllättäviä toimijoita toisiinsa.

 

Teknologinen murros tulee tulevina vuosina entistä suuremmalla ryminällä lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Oletko koskaan miettinyt, millainen on virtuaalilaseilla luettava lastenkirja? Siinä ensimmäiseksi kaikki kuvat ja kirjaimet voivat karata kirjasta ja ne pitää ensin juosta kiinni laajennetussa todellisuudessa ja pistää takaisin kirjaan, ennen kuin lapsi voi rauhoittua iltasadulle. Iltasatujen kuunteleminen voi jatkossa edellyttää myös älykkäitä tehtäviä: pitää esimerkiksi osata sanoa jotakin englanniksi tai tietää mitä on 2 + 1.

 

Hyvinvointijärjestelmiemme joustavuus lisääntyy jatkossa voimakkaasti: koulutus- sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmän on siedettävä erilaisuutta ja tuettava ihmisten kykyä tarttua uuteen. Jatkossa lapsiperheiden erilaiset toimeentulon tavat on ”kerättävä yhteen” joustavaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa ja kannustaa kaikkea tekemistä ja aktiivisuutta. Vaikka suurimmalla osalla suomalaisista on tulevaisuudessakin ihan tavalliset työsuhteet tavallisilla työpaikoilla, niin yhä suurempi joukko joutuu kuitenkin keräämään toimeentulonsa monesta eri lähteestä, monella eri tavalla eri aikaan ja samanaikaisesti.

 

Pirstaleisesta tutkimuksesta evidenssiperusteiseen lapsipolitiikkaan

 

Lapsia koskevaa tutkimustietoa on tällä hetkellä olemassa paljon, mikä on hieno asia. Ongelma on, että tieto on pirstaleista ja sitä on vaikea hyödyntää lapsipolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Lapsia koskeva tutkimustieto ei välttämättä tavoita päätöksentekijöitä, lapsipalvelujen ammattihenkilöstöä – eikä suurta yleisöä. Näyttöön perustuvasta päätöksenteosta meillä on Suomessa paljon opittavaa maailmalta, esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta.

 

Lapsia koskeva tutkimuksemme on tähän asti painottunut usein – ja ehkä liiallisesti –hyvinvointitutkimuksen tradition mukaisesti erilaisiin lasten, nuorten, perheiden ja vanhemmuuden ongelmiin, eikä niinkään lapsuutta tukeviin ja kannattaviin voimavaratekijöihin.

 

Julkisen politiikan kysymyksenä lapsipolitiikka ja lasten palvelujärjestelmä on nykyisin vahvasti sektoroitunut. Eri sektorit ja ammattikäytännöt ovat ratkoneet lasten asioita ja ongelmia omalla logiikallaan ja usein vailla keskinäistä yhteistyötä, dialogia ja koordinaatiota.

 

Meillä on vielä paljon tehtävää. Mutta meillä on myös mahdollisuus. Voimme vaikuttaa siihen, että jatkossa niin julkisen politiikan kuin tutkimuksen alueella huomioidaan paremmin lasten arjen ja elämän moninaisuus.

 

Petri Virtanen

Itlan toimitusjohtaja

Petri Virtanen

 

15.2.2019

Miten tehdään päätöksiä, jotka todella edistävät lasten hyvinvointia?

Miten tehdään päätöksiä, jotka todella edistävät lasten hyvinvointia?

 

Tiedote 11.2.2019

 

Kansainvälinen huippuasiantuntija John Lavis kertoo kokemuksista näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemisesta Kanadassa. Lavis puhuu Itlan implementointioppaan julkistamistilaisuudessa 12.2.2019 Helsingissä.

Lasten tilanne 101-vuotiaassa Suomessa on monella tavalla parempi kuin koskaan. Sosiaalisten ja mielenterveydellisten ongelmien periytyminen on kuitenkin tämän päivän vakava yhteiskunnallinen haaste. Lapsiperheiden hyvinvointierot näkyvät sukupolvien yli sekä sosiaalisina että terveydellisinä ongelmina, vaikka nykytutkimuksen valossa ongelmien siirtyminen seuraaville sukupolville on ehkäistävissä.

“Jokaisella lapsella ja perheellä tulisi olla oikeus saada parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa tukea ja hoitoa, joka olisi samansisältöistä riippumatta siitä, missä ja kuka tukea antaa. Tutkimus antaa tähän tänään eväitä paremmin kuin koskaan aikaisemmin”, painottaa Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen.

Itla julkaisee näistä lähtökohdista kirjoitetun oppaan: Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena – Miten johtaa juurtumista? Opas julkaistaan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 12.2.2019. Tilaisuuden ohjelma.

 

Tutkimusnäyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi tarvitaan juurruttamista

Tutkimukseen perustuvien päätösten ja vaikuttavien menetelmien käytön tulisi olla keskeinen vaatimus lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusnäyttöä hyödyntämällä voidaan pienentää sitä riskiä, että resursseja käytetään vaikutuksiltaan vähäisiin, tehottomiin tai jopa haitallisiin toimiin. Tämän vuoksi päätöksentekijät paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle ovat avainasemassa näyttöön perustuvan työn johtamisessa ja juurruttamisessa. Kun ymmärrys ja osaaminen tutkimustietoon perustuvasta päätöksenteosta lisääntyy, lapset ja perheet saavat parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa apua. Tämä on myös kustannustehokasta.

Tavallinen virhearvio kuitenkin on, että vaikuttavaksi todettu toiminta juurtuu itsestään ja pysyy käytössä muuttumattomana. Todellisuudessa lapsi- ja perhepalveluiden johto, päätöksentekijät ja työntekijät tarvitsevat systemaattista ja pitkäkestoista tukea vaikuttavan työn ylläpitämiseksi. Eväitä juurruttamiseen annetaan julkaistavassa implementointioppaassa.

 

Kymmenen oppia Kanadasta

Kansainvälinen huippuasiantuntija, professori John Lavis puhuu Kansalaisinfossa aiheesta “Ten lessons learned about supporting evidence-informed policymaking in Canada”. Lavis tuo esille tuloksia siitä, miten vaikuttavaa tukea lapsiperheille voidaan rakentaa tehokkaasti edistämällä vuoropuhelua tieteen ja päätöksenteon välillä. Professori Lavis tulee Department of Health Evidence and Impact -laitokselta McMaster yliopistosta. Hän on perustanut ja johtaa McMaster Health Forumia ja Forum+ -ohjelmaa, joiden tarkoituksena on kehittää tapoja tuoda parasta olemassa olevaa tutkimusnäyttöä päätöksentekoon ja järjestelmätason työhön sekä näyttöön perustuvien menetelmien implementointiin. Lavisin tutkimus kohdistuu innovatiivisiin strategioihin, jotka tukevat tutkimusnäytön käyttöä.

Tilaisuuden lopussa käydään keskustelua paneelissa. Paneelia johtaa emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

 

Itlan implementointiopas on tuotettu osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Implementointiopas julkaistaan sivulla kasvuntuki.fi

Tilaisuuden järjestää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) yhteistyössä eduskunnan ja siellä toimivan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa.

 

Lisätietoja

kehitysjohtaja Petra Kouvonen, petra.kouvonen@itla.fi, puh. 041 455 2280

viestintäpäällikkö Kirsi Campello, kirsi.campello@itla.fi, puh. 040 630 1633

 

Professor John Lavis

John Lavis holds the Canada Research Chair in Evidence-Informed Health Systems. He is the Director of the McMaster Health Forum (and Forum+), Co-Director of the World Health Organization (WHO) Collaborating Centre for Evidence-Informed Policy, and Professor in the Department of Health Evidence and Impact at McMaster University. He is also Distinguished Visiting Professor at the University of Johannesburg. John supports policymakers and stakeholders to harness research evidence, citizen values and stakeholder insights to strengthen health and social systems and get the right programs, services and products to the people who need them. He does this work in Canada through the Forum and in a broad range of countries internationally through two Forum-supported networks: Evidence-Informed Policy Network (EVIPNet) and Partners for Evidence-driven Rapid Learning in Social Systems (PERLSS). He holds an MD from Queen’s University, an MSc from the London School of Economics, and a PhD (in Health Policy) from Harvard University.

https://fhs.mcmaster.ca/main/canada_chairs/evidence_informed_health_systems_chair.html

Itlassa on auki kolme tehtävää: kehitysjohtaja, asiantuntija ja toimistoassistentti

Itlassa on auki kolme tehtävää: kehitysjohtaja, asiantuntija ja toimistoassistentti

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

 

Säätiö voi edistää ja tukea myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta. Itla on nopeasti kehittyvä, kasvava ja kansainvälistyvä toimija lapsi- ja perhepoliittisella kentällä.

 

Itla hakee nyt palvelukseensa kehitysjohtajaa, asiantuntijaa ja toimistoassistenttia. Tehtäviin valittavilta toivomme joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta, reippautta, aloitteellisuutta, intoa edistää Itlan strategiaa ja sopeutumista kasvavan organisaation muutoshaasteisiin. Nyt auki julistettavat tehtävät ovat uusia ja ne täytetään toistaiseksi voimassa olevina. Tehtäviin valittaville tarjoamme merkityksellisen työn lapsen etua ajavassa säätiössä, innostavan työyhteisön ja hyvät työsuhde-edut.

 

Kehitysjohtajan tehtäviin kuuluu Itlassa käynnistettävän lapsipolitiikan johtamisosaamiseen liittyvän johtamiskoulutusohjelman rakentaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Koulutusohjelman avulla rakennetaan koulutuksessa mukana olevien kanssa ymmärrystä lasten ja lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseksi edistämällä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja hyvää tulevaisuutta. Kehitysjohtajalta edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, vankkaa kokemusta pitkien johtamiskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta, johtamiskokemusta, kokemusta yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja näkemyksellisyyttä lapsipolitiikan ajankohtaisista haasteista.

 

Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat säätiöhallinnon asiakirjahallinto, kokousvalmistelu ja raportointi. Asiantuntija osallistuu myös muihin strategisiin tehtäväkokonaisuuksiin uudistuvassa organisaatiossamme, muun muassa käynnistyvään lapsipolitiikan johtamiskoulutuskokonaisuuteen ja organisaatioviestintään. Asiantuntijalta odotamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta vastaavista tehtäväkokonaisuuksista, viestinnällisiä taitoja ja kokemusta toimimisesta yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

 

Toimistoassistentin tehtäviin kuuluvat taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon avustavat tehtävät (mm. laskujen tiliöinti, hankinnat, matkalaskut, avustavat tehtävät raportoinnissa), kokous- ja tapahtumajärjestelyt, asiakirjahallinto ja arkistointi, johdon sihteerinä toimiminen, IT-tuen ja muiden palveluntarjoajien yhteyshenkilönä toimiminen ja muut avustavat tehtävät. Toimistoassistentin tehtävään parhaat valmiudet antaa soveltuva koulutus (esim. opistotason tutkinto tai tradenomi), aiempi kokemus vastaavista työtehtävistä, hyvät IT-taidot ja kielitaito.

 

Hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan sähköisesti 18.2.2019 klo 15.00 mennessä osoitteeseen rekry @ itla.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään otsikoksi se tehtävä, jota olet hakemassa.

 

Lisätietoja tehtävistä antavat:

toimitusjohtaja Petri Virtanen (sähköpostitse petri.virtanen @ itla.fi ja puhelimitse 050 3187068 maanantaina 11.2.2019 klo 9-15)

viestintäpäällikkö Kirsi Campello (sähköpostitse kirsi.campello @ itla.fi ja puhelimitse 040 630 1633)

 

Itla – Siltoja tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon välille 

 

TtT Marjo Kurki on valittu Itlan tieteelliseksi päätoimittajaksi

Terveystieteiden tohtori Marjo Kurki aloittaa Itlan tieteellisenä päätoimittajana 1.2.2019.

 

Tieteellinen päätoimittaja vastaa Itlan Kasvun tuki -tietolähteen kehittämisestä ja toimittamisesta, yliopisto- ja tutkimusorganisaatioyhteistyöstä ja pohjoismaisesta verkostoyhteistyöstä.

 

Kurki siirtyy Itlaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Apex-tutkimushankkeesta, jossa hän on toiminut erikoistutkijana. Sitä ennen hän on toiminut erilaisissa mielenterveyspalveluiden kehittämis- ja hankejohtamisen tehtävissä.

 

Kurjen valintaan päätoimittajaksi vaikutti etenkin hänen kokemuksensa lapsille ja perheille suunnattujen näyttöön pohjautuvien interventioiden kehitystyöstä, vaikuttavuuden arvioinnista sekä menetelmien implementaatioon liittyvistä kysymyksistä.

 

“Koen, että tieteellisen päätoimittajan työssä voin edistää valtakunnallisella tasolla lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen näyttöön perustuvien ennaltaehkäisevien menetelmien implementointia. Tällä hetkellä on tärkeää lisätä päättäjien ymmärrystä näyttöön perustuvien menetelmien valinnassa, käyttöönotossa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Näillä päätöksillä on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia  lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Uskon, että Itlalla on merkittävä rooli tässä työssä tulevaisuudessa.”

 

Tehtävään haki yhteensä 19 ihmistä.

TtT, tieteellinen päätoimittaja Marjo Kurki

Lisätietoja:

 

Petra Kouvonen puh. 041 455 2280, petra.kouvonen @ itla.fi

Marjo Kurki puh. 044 271 0797, marjo.kurki @ itla.fi

Itla varainhoitajiksi on valittu Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj

Tiedote 29.11.2018

Itla varainhoitajiksi on valittu Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) on kilpailuttanut varainhoitopalvelut syksyllä 2018. Varainhoitajiksi valittiin Taaleri Varainhoito Oy ja Evli Pankki Oyj. Varainhoito toteutetaan täyden valtakirjan periaatteella.

Vastuullista sijoitustoimintaa

 

Säätiön varojen sijoitustoiminta on suunnitelmallista ja vastuullista ja sitä toteutetaan pitkällä aikajänteellä. Ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys ovat säätiölle tärkeitä periaatteita sijoitustoiminnan toteuttamisessa. Myös ulkopuoliselta omaisuudenhoitajalta edellytetään sitoutumista vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön varainhoidon tarkoitus on turvata säätiön toiminta nyt ja tulevaisuudessa. Säätiön sijoitusvarallisuuden pitkän aikavälin strategiseksi tuottotavoitteeksi on asetettu neljän prosentin reaalinen vuosituotto, jonka tulisi kattaa toiminnasta syntyvät kulut. Säätiön omaisuus sijoitetaan pääasiassa osakkeisiin, korkoinstrumentteihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin.

 

Varainhoidon hankinnassa noudatettiin julkisen hankinnan periaatteita. Hankintailmoitus ilmoitettiin Euroopan Unionin virallisen lehden täydennysosassa ja Tenders Electronic Daily -portaalissa. Hankintailmoitus julkaistiin myös HILMA-ilmoituskanavassa. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä 13.

 

Lisätietoja:

Itlan varainhoitotoimikunnan puheenjohtaja Teppo Koivisto, puh. 029 550 2550, teppo.koivisto@valtiokonttori.fi

Itlan asiamies, kehitysjohtaja Petra Kouvonen, puh. 041 455 2280, petra.kouvonen@itla.fi

ÄÄNI18-julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta luovutettiin ministeri Grahn-Laasoselle ja ministeri Saarikolle

 

ÄÄNI18-julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta luovutettiin ministeri Grahn-Laasoselle ja ministeri Saarikolle

 

Tiedote

 

Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19.11.2018 julkaistiin julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta. Julkilausumassa on johtopäätöksiä ja ratkaisuehdotuksia kolmesta eri teemasta ja sen tavoitteena on tuoda lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Teemat perustuvat lapsen oikeuksien sopimuksen kohtiin, joissa Suomessa on vielä erityisesti parannettavaa. Julkilausuma luovutettiin tapahtumassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Julkilausuma on yli 10 järjestön, säätiön, Hämeenlinnan kaupungin sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön yhteinen ÄÄNI lapsen oikeuksien puolesta.

 

  1. Lapsipolitiikalla parempi yhteiskunta

Lapsen oikeuksien tunnettuutta pitää lisätä päättäjien keskuudessa ja lasten ja nuorten tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena. Kun kehitämme lasten asioita pitkällä aikavälillä, heidän tilannettaan on voitava tarkastella kokonaisuutena kunnissa, alueilla ja kansallisella tasolla. Meidän pitäisi yhdessä pystyä muodostamaan kansallisesti yhteinen tahtotila, joka ohjaa päätöksentekoa ja toiminnan seurantaa. Tavoitteiden saavuttamista pitää olla mahdollista seurata tutkimuksen avulla.

 

2. Kasvatus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana

Kasvatuksella ja kasvun tuella voidaan vaikuttaa monissa eri ympäristöissä. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita ja viedään vanhemmuuden tuki esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluihin, perhekahviloihin ja muihin matalan kynnyksen paikkoihin. Tehdään näyttöön perustuvia päätöksiä kunta- ja aluetasolla ja vahvistetaan koko perhettä tukevia toimintamalleja.

 

3. Kohti aitoa osallisuutta

Lapset ovat erilaisia ja haluavat osallistua eri tavoin. Kaiken ikäisiä lapsia voi kuulla ja kuunnella ikään soveltuvalla tavalla. Lapset ovat asiantuntijoita omissa asioissaan ja heitä pitää kuulla aidosti. Kun lapsilta kysytään, pitää myös pystyä osoittamaan miten mielipiteet on käytännössä otettu huomioon.

 

Julkilausumalla halutaan tuoda tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta paremmin osaksi päätöksentekoa. Juuri nyt on sen aika, kun lapsistrategiaa valmistellaan ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ensimmäinen vaihe on loppusuoralla. Yhteisessä julkilausumassa tuodaan esille sekä tämänhetkisiä ongelmia että ratkaisuehdotuksia siihen, miten lapsiasioiden kehittämistä voidaan toteuttaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. ÄÄNI18-julkilausuma toimii myös yhtenä välineenä lapsen oikeuksien toteutumisen seurannassa sekä pohjana ensi vuoden foorumille.

 

Julkilausuma on lapsiasioiden tilannekuva, joka syntyi yhdessä osallistujien kanssa. Julkilausumassa kiteytyvät 20 alaseminaarin tuotokset kolmesta teemasta ja siinä kuuluu päättäjien, tekijöiden, tutkijoiden sekä lasten ja nuorten ääni. Julkilausumassa on myös asiantuntija-artikkeleita, jotka on valmisteltu ennakkoon.

 

Julkilausuman sisältö kokonaisuudessaan sivulla lapsenoikeuksienfoorumi.fi.

 

Tapahtuman järjestivät:

Hämeenlinnan kaupunki

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla

Nuori Kirkko ry ja Kirkkohallitus

Me-säätiö

Lastensuojelun Keskusliitto

Suomen Unicef ry

Väestöliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Pelastakaa Lapset ry

Marttaliitto

Ensi- ja turvakotien liitto

Alli Paasikiven säätiö

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape)

 

Julkilausuman toteutuksessa on ollut mukana tiedeviestintätoimisto Kaskas Media.

 

ÄÄNI18 ON TAPAHTUMA, JOKA ETSII VASTAUKSIA JA TUOTTAA RATKAISUJA

 

Jakkara-palkinto myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille

Jakkara-palkinto myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille

 

Itla-säätiön Kasvun tuki -hanke myönsi ÄÄNI18 Lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa 19. marraskuuta ensimmäistä kertaa Jakkara-palkinnon näyttöön pohjautuvan työtavan edistämisestä. Se myönnettiin Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluille.

 

Palkinnon tulivat noutamaan johtava kuraattori Hanna Gråsten-Salonen, johtava psykologi Sirpa Tikka kasvatus- ja opetuspalveluista ja ylilääkäri Tuire Sannisto lasten, nuorten ja perheiden palveluista .

Terveyspalveluissa on otettu monipuolisesti käyttöön näyttöön perustuvia varhaisen tuen menetelmiä. On rakennettu työmenetelmien valikko, joka vastaa eri- ikäisten lasten ja nuorten ja erilaisten perheiden kohtaamiin psyykkisiin ja psykososiaalisiin haasteisiin.

 

Työtä on tehty sektorirajat ylittäen niin, että huomioiduksi tulevat niin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto kuin perheneuvolatoimintakin.

 

Esimerkkejä käytössä olevista näyttöön perustuvista menetelmistä ovat Voimaperheet-malli neuvoloissa ja Ihmeelliset vuodet -menetelmä perheneuvoloissa lasten käytösongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Vanhemmuutta kuormittaviin tekijöihin puolestaan vastaa Lapset puheeksi -menetelmä.

 

Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia on koulutettu näyttöön perustuvan Interpersonal counselling eli IPC-menetelmän käyttöön nuorten masennukseen hoitamiseksi perustasolla. Myös kaupungin perusopetuksen koulupsykologit, kuraattorit, osa lääkäreistä sekä yläkouluille jalkautuvat mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatriset sairaanhoitajat ovat saamassa koulutuksen menetelmään. Nuorisoneuvolan lääkäri soveltaa IPC-mallia opintojen ulkopuolella olevien nuorten parissa.

 

Organisaatio osallistuu myös tutkimustyöhön yliopistotutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa näyttöön perustuvien toimintamallien kehittämiseksi. Esimerkkinä tästä toiminnasta voi mainita kouluterveydenhuollossa tänä vuonna käyttöön otetun  Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet – Huolet hallintaan -intervention. Tampereelta saadaan arvokasta tietoa siitä, miten matalan kynnyksen digitaalinen hoito-ohjelma tehoaa alakouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoidossa.

 

Onnittelemme Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan terveyspalveluja laaja-alaisesta, sektorirajat ylittävästä työstä, jota he ovat tehneet näyttöön perustuvan työtavan juurruttamiseksi koko organisaatioon!

 

Palkinnon tulivat noutamaan johtava kuraattori Hanna Gråsten-Salonen,  johtava psykologi Sirpa Tikka kasvatus- ja opetuspalveluista ja ylilääkäri Tuire Sannisto lasten, nuorten ja perheiden palveluista.