Itla ja eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta järjestivät tilaisuuden Näyttö ensin: lapsille ja nuorille suunnatun psykososiaalisen tuen koordinointi, rahoitus ja juurruttamisen tuki tulevaisuuden Suomessa. Tilaisuudessa keskusteltiin psykososiaalisen tuen kansallisesta mallista.
Tilastojen mukaan Suomessa yhä suurempi osa alaikäisistä päätyy lapsi- ja nuorisopsykiatrian palveluiden piiriin. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että peruspalveluissa ei kyetä vastaamaan oikea-aikaisesti lasten ja nuorten psykososiaalisiin ongelmiin. Suuri osa lasten ja nuorten mielen ja pärjäämiseen liittyvistä ongelmista olisi kuitenkin hoidettavissa jo perustasolla. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää valtakunnallisia osaamiskeskuksia, joiden kautta psykososiaalista tukea voidaan jalkauttaa kuntien peruspalveluihin.
Lainsäädäntö osaamiskeskuksille on, mutta toteutus uupuu
Valtioneuvoston asetus (582/2017) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (1.1.2018) velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden luomista osaksi viittä yliopistosairaalaa. Asetuksen mukaan palvelut tulee keskittää osaamis- ja tukikeskuksiin, joiden tehtävänä on huolehtia psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista, niiden osaamisen ylläpidosta ja alueellisesta yhteensovittamisesta. Asetuksesta Näyttö ensin -tilaisuudessa oli puhumassa Valviran Risto Heikkinen, jonka puheenvuoro keskittyi asetuksen toimeenpanoon.
”Erikoissairaanhoito kamppailee hoitotakuussa pysymisen kanssa ja lähetteiden määrä kasvaa, kun kentällä ei pystytä ottamaan koppia lasten ja nuorten oireilusta niiden ilmenemisen varhaisessa vaiheessa. Olemassa oleva lainsäädäntö tarjoaa perustan osaamisen varmistamiselle vaativissa palveluissa ja jalkauttamiselle varhaisen tuen ja aikaisen intervention mahdollistamiselle. Kunhan se otetaan tosissaan!” kommentoi Risto Heikkinen ennen tilaisuutta.
Muina aiheina nousivat muun muassa palvelujen ohjauksen puutteet kansallisella tasolla ja päihdeongelmaisten nuorten tuki ja tuen koordinointi. Lisäksi keskustelua syntyi hoitotahojen yhteistyön koordinoinnista.
”Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottavat eri tahot, muun muassa neuvolat, perheneuvolat ja kouluterveydenhuolto, mutta perustasolla ei ole tahoa, jolla olisi vastuu lasten mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta”, kertoo HUS:n lastenpsykiatrian erikoislääkäri Leena Repokari puheenvuorossaan.
Muita tilaisuuden puhujia olivat kansanedustajat Tarja Filatov ja Mirka Soinikoski, sekä Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen, HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta ja Vantaan kaupungin Lastensuojelun tukiyksikön esimies Outi Jokinen.
Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.
Päivitetty 14.2.2020
