Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö selvitti Perhekuntoutuskeskus Lausteen kanssa lastensuojelulain mukaisessa erityisessä huolenpidossa (EHO) olevien alaikäisten nuorten hoidon perusteluja ja palvelupolkuja Suomessa.

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa erityistä huolenpitoa tarvitsevien nuorten palvelupoluista, erityiseen huolenpitoon johtavien päätösten perusteista sekä päätösten taustalla olevista tekijöistä. Tutkimuskysymyksissä nostettiin myös esille, mitä ovat EHO-jaksoille asetetut tavoitteet, kuinka näihin tavoitteisiin on pyritty vastaamaan ja miten toteutusta seurataan käytännön tasolla.

Nuorilla on taustalla useita pitkäaikaisia haasteita

Erityisen huolenpidon palvelupolku on selvityksen perusteella katkonainen. Erityistä huolenpitoa tarjoavissa yksiköissä hoidettavilla nuorilla on yleensä taustalla pitkä lastensuojelun asiakkuus. Nuorilla on voinut olla myös useita jaksoja erityisen huolenpidon piirissä. Monella EHO-osastolla olevalla nuorella on lisäksi diagnosoitu tai diagnosoimaton neuropsykiatrinen sairaus tai nuoren kognitiiviset taidot ovat selkeästi ikätasoaan heikommat. Näihin ongelmiin ei palvelupolun varrella ole pystytty antamaan apua. Erityisen huolenpidon jaksojen perustelut lähtevät tyypillisesti siitä, että sijaishuoltopaikka ei pysty riittävästi tukemaan nuorta, vaan tarvitaan jakso erityisen huolenpidon puitteissa, jotta itselle ja ympäristölle vaarallinen käytös saadaan katkaistua.

Selvityksen mukaan palvelujärjestelmä ei vastaa tuen tarpeeseen

Selvityksen mukaan erityisen huolenpidon jaksojen taustalla on usein nuorten ja perheiden ongelmien ohella palvelujärjestelmän epäonnistumisia ja toimimattomuutta. Usein EHO-yksikössä hoidettavalle nuorelle ei ole aikaisemmin pystytty tarjoamaan sijaishuoltopaikkaa, joka olisi pystynyt vastaamaan erityistarpeisiin. Tulosten perusteella lyhytaikaiset EHO-jaksot vastaavat heikosti niihin laajempiin tavoitteisiin ja tarpeisiin, joihin erityistä huolenpitoa käytetään. Jaksoilla saadaan usein pysäytettyä nuoren päihteiden käyttö, rauhoitettua tilanne hetkeksi sekä arvioitua hoidollisia tarpeita, mutta kokonaisvaltaisia, pysyviä käyttäytymisen muutoksia ei saavuteta lyhytaikaisilla toimenpiteillä.

Politiikkasuosituksen pääkohdat erityisen huolenpidon kehittämiseksi:

  • Erityistä huolenpitoa tulee kehittää ja tarkastella osana koko palvelujärjestelmää, ei irrallisena sijaishuollon toimenpiteenä.
  • Erityisen huolenpidon jaksojen enimmäiskesto tulisi arvioida uudestaan tai käytössä tulisi olla jokin toinen hoitokeino pidempiaikaisia tarpeita varten.

Tutkimus tehtiin maalis–kesäkuun 2020 aikana ja sen toteutti Owal Group Oy.

Lue ja lataa kokonaisuudessaan Selvitys: Erityisen huolenpidon nuorten palvelupolut ja Politiikkasuositus: Lastensuojelulain mukaiseen erityiseen huolenpitoon päätyvät nuoret törmäävät palvelujärjestelmän toimimattomuuteen.

Lisätietoja

Mikko Wennberg, toimitusjohtaja, dosentti, Owal Group, 050 1261

Petra Kouvonen, kehitysjohtaja, VTT, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, 041 455 2280