ITLAN SYNTYVAIHEITA

Itsenäisyyspäivän aikoihin moni varmaankin tuli ihmetelleeksi, mille ihmeen ITLAlle eduskunta juhlaistunnossaan päätti lahjoittaa 50 miljoonaa euroa. Useimmat eivät edes tienneet sellaisen organisaation olemassaoloa, vielä harvempi tunsi sen syntyhistorian.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA perustettiin runsaat 30 vuotta sitten Suomen juhliessa itsenäisyytensä seitsemännen vuosikymmenen täyttymistä. Aloitteen säätiön perustamisesta teki Lastensuojelun Keskusliitto, joka samana vuonna vietti 50-vuotisjuhliaan. Itsenäisyyden juhlavuoden toimikunta hyväksyi ITLAn juhlavuoden hankkeeksi ja sosiaali- ja terveysministeriö osoitti säätiön peruspääomaksi 200.000 markkaa ja Lastensuojelun Keskusliitto 100.000 markkaa. Säätiön säädekirjan allekirjoittivat 5.12.1986 sosiaali- ja terveysministeriön puolesta ministeri Matti Puhakka ja apulaisosastopäällikkö Ilkka Suojasalmi sekä Lastensuojelun Keskusliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Heikki Koski ja toiminnanjohtaja Kalle Justander. Säädekirjan allekirjoituksellaan todisti arkkiatri Arvo Ylppö, joka vuonna 1987 vietti omia 100-vuotisjuhliaan.

Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvien tieteellisten tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden taloudellinen tukeminen. Erityisesti poikkitieteellisten tutkimushankkeiden merkitystä korostettiin. Tarkoitus oli siis rajatumpi kuin säätiön nykyisissä uusituissa säännöissä. Tiukalla rajauksella haluttiin varmistaa se, että tuki kohdistuu vain lastensuojelua koskeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Väljemmän määrittelyn etuna on taas se, ettei mikään tarpeelliseksi osoittautuva lasten kasvuoloja tukeva hanke jää liian tiukkojen sääntöjen vuoksi toteutumatta.

Lastensuojelun Keskusliitossa ITLAn perustaminen nähtiin osana lastensuojelun arvostuksen nostamista samalla tasolle muiden yhteiskuntapolitiikan osa-alueiden kanssa. Esikuvana oli Sitran perustaminen kaksi vuosikymmentä aikaisemmin. Tavoitteena oli kerätä säätiölle pääomaa 15 milj. markkaa, josta pääosan lahjoittaisi valtio. Sen lisäksi kerättiin varoja myymällä Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan itsenäisyyskuusen siemenistä kasvatettuja kuusentaimia 5000 markan kappalehintaan kunnille, järjestöille ja yrityksille sekä 50 markan arvoisia perustamiskirjoja yksittäisille kansalaisille.

Kampanjaa tuki näkyvästi Uusi Suomi -lehti lukuisilla koko sivun ilmoituksillaan. Kaikin tavoin muutenkin julkisuudessa hyvin esillä olleesta kampanjasta huolimatta tuotto jäi kuitenkin alle viiteen miljoonaan markkaan ja kun valtiovaltakaan ei tuolloin ollut valmis säätiön peruspääomaa suurempaa tukea osoittamaan, niin säätiö joutui aloittamaan toimintansa paljon vaatimattomammin kuin mitä oli kaavailtu. Hallituksen jäseninä toimineiden Vappu Taipaleen ja Maijaliisa Rauste-von Wrightin johdolla käynnistettiin kuitenkin laaja lasten kasvuolosuhteita kartoittanut tutkimushanke.

Matala korkotaso on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei säätiön peruspääoma ole karttunut, riskisijoituksiinkaan kun tällainen säätiö ei voi mennä. Tästä syystä, ainakin näin säätiötä perustamassa olleen näkökulmasta, iloisesti yllätti tieto siitä, että eduskunta Suomi 100-juhlillaan löysi vanhan hyvän idean ja juhlaistunnossaan päätti kerralla nostaa ITLAn resurssit oikealle tasolle.

Kolmessa vuosikymmenessä itsenäisyyskuusen taimi on noussut jo lähes aikuiseen mittaan. Kasvuedellytykset tästä eteenpäin näyttävät hyvin lupaavilta.

Kalle Justander

ITLAn asiamies 1986-1989

30 vuotta sitten istutettu itsenäisyyskuusi Espoon Tapiolassa 2017 Kuva: Kalle Justander