Lasten ja nuorten mielenterveyttä hoidetaan parhaiten heidän arjessaan. Iso osa nuorista pärjää koko elämänsä niillä eväillä, joita saa kotoa, koulusta tai muualta kasvuyhteisöstä. Viime vuosina kasvava ongelma on ollut se, miten auttaa peruspalveluissa niitä lapsia ja nuoria, joilla on orastavia tai lieviä mielenterveysongelmia.
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet ovat uudessa tilanteessa siinä, miten sosiaali- ja terveyspalveluita järjestetään ja mitkä niiden vastuut ovat. Kysymys kuuluukin: Miten voisimme tukea lapsia ja nuoria laadukkaasti ja yhdenvertaisesti esimerkiksi opiskeluhuollossa tai jo aikaisemmin kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa?
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet ovat uudessa tilanteessa siinä, miten sosiaali- ja terveyspalveluita järjestetään ja mitkä niiden vastuut ovat.
Kuten julkisuudessa on ollut esillä, mielenterveyteen liittyvät palvelukäynnit ovat lisääntyneet noin kolmanneksella 7–22-vuotiaiden joukossa vuodesta 2015. Eniten käynnit ovat lisääntyneet perusterveydenhuollossa. Samalla myös erikoissairaanhoidon lähetteiden määrät ovat jatkaneet kasvuaan.
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton pitää olla suunnitelmallista
Mielenterveyspalveluiden lisääntyneeseen kysyntään on kansallisesti tarjottu useita eri ratkaisuja, joiden joukossa on myös hyviä avauksia. Esimerkiksi kansallisen mielenterveysstrategiassa (2020–2030) on painotettu, että vaikuttavuuden ja sen arvioinnin tulisi ohjata palvelujärjestelmän toiminnan kehittämistä ja tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden valintaa. Toisaalta on levitetty aivan uusia menetelmiä, joiden soveltuvuutta, käytettävyyttä tai vaikuttavuutta ei ole vielä arvioitu. Valitettavan usein myös suunnitelmat menetelmien juurruttamiselle ja seurannalle ovat puuttuneet, koska kansallisia rakenteita tai pysyvää rahoitusta menetelmien juurtumisesta huolehtiville kotipesille ei ole.
On selvää, että eräät psykososiaalisten menetelmien implementoinnin suunnitteluun liittyvät asiat vaativat vielä lisähuomiota. Esimerkiksi ennen kansallisen levittämisen aloittamista tulee tehdä perusteellinen arvio väestön psykososiaalisen tuen tarpeesta ja eri menetelmien vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta lapsille ja nuorille.
Juurisyyt lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvulle eivät ensisijaisesti tai yksinomaan liity ongelman kasvuun. Ne lähtevät menetelmien kansallisen ja paikallisen koordinaation ja johtamisen puutteesta.
Kasvun tuki KI -hanke vahvistaa kansallista implementointia
Itlassa käynnistyvän Kasvun tuki KI -hankkeen (2023–2025) ykkösprioriteetti on kansallisen implementoinnin vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on psykososiaalisten menetelmien kestävä käyttöönotto ja juurruttaminen hyvinvointialueilla ja yliopistosairaaloissa. Lähtökohtana on olemassa oleva lainsäädäntö ja lainsäädännön mahdollistaman työnjaon tukeminen.
Erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen perusteella yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen olisi huolehdittava alueellaan siitä, että
- perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytössä on vaikuttavaksi osoitettuja psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä
- menetelmillä voidaan vastata väestön tarpeisiin
- menetelmiin liittyvää koulutusta ja työnohjausta on tarjolla.
Tarpeen määrittelyn ja toimien suunnittelun tulisi tapahtua yhteistyössä perustason kanssa. Kasvun tuki KI-hankkeessa lähdetään siitä että, hyvinvointialueita ei voi jättää yksin vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttöönotossa.
Erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen mukaan yliopistosairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen on huolehdittava psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpidosta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti. Itlan, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa ”Näytön paikka! Kohti vahvistuvaa lasten ja nuorten mielenterveyttä” 31.3.2023 toivottiin, että keskustelu paranee näiltä osin kunkin hyvinvointialueen sisällä. Keskustelussa todettiin, että vaikka perustason mielenterveyspalvelut ja psykiatria ehkä ovat olleet eri laatikoissa, nyt olisi mahdollisuus siihen, että ne voisivat löytää toisensa. Onkin syytä pohtia, miten erikoissairaanhoidon edellytyksiä tukea perusterveydenhuoltoa voisi parantaa. Päätösvastuun on kuitenkin oltava järjestämisvastuussa olevilla tahoilla, eli hyvinvointialueilla.
Itlan Kasvun tuki -toiminnassa on jo vuodesta 2014 luotu rakenteita lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arvioinnille sekä implementointiosaamiselle.
Itlan Kasvun tuki -toiminnassa on jo vuodesta 2014 luotu rakenteita lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arvioinnille sekä implementointiosaamiselle. Kasvun tuki -toimituksessa arvioidaan lasten ja nuorten menetelmien vaikuttavuutta ja implementointivalmiutta.
Kasvun tuki KI -hankkeessa jatketaan ja syvennetään Kasvun tuki -toimituksessa tehtävää työtä muun muassa seuraavilla tavoilla:
- laajennetaan Kasvun tuki -toimituksen työtä siten, että tulevaisuudessa toimituksessa voidaan tarjota synteesejä ja katsauksia implementointisuunnitteluun liittyviin kysymyksiin
- tarjotaan yhteiskehittämisenä koulutusta, konsultointia ja tukea huolelliseen implementoinnin seurantaan yhdessä tutkimuskumppaneiden, yliopistosairaaloiden, hyvinvointialueiden ja muiden kansallisten toimijoiden kanssa
- varmistetaan käytösongelmien varhaisen tuen ja hoidon kotipesätoiminnan jatkuminen
- paikallistetaan ja tuodaan yhteiseen keskusteluun keinoja, joilla menetelmien käytön ja osaamisen seurantaa voidaan alueellisesti ja kansallisesti vahvistaa
- tuetaan ja kehitetään käytänteitä, joilla mielenterveysosaamisen tunnistaminen ja tuki koulussa ja varhaiskasvatuksessa vahvistuu tutkimustietoon nojaten.
Kirjoittaja
Petra Kouvonen, johtaja, Itla
Lue lisää
Itlalle valtionavustus lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien juurruttamiseen – Itla
Teksti on julkaistu perjantaina 28. huhtikuuta 2023 Pintaa syvemmältä -uutiskirjeessä. Jos lasten, nuorten ja perheiden asiat kiinnostavat, liity Itlan uutiskirjelistalle. Jatkossa saat Uutisia Itlasta ja Pintaa syvemmältä -uutiskirjeet, joissa kerromme Itlan toiminnasta ja tapahtumista.
