Yhteiskunta muuttuu, ihmiset oppivat

Muutokset ovat samaan aikaan hiljaisia ja äänekkäitä. Ne vaikuttavat meihin kansalaisiin epälineaarisesti, kun toiselle sama muutos voi tuottaa hyötyä ja toiselle haittaa. Yhteiskunnan murroskohdissa onkin tärkeää löytää muutoksen ja hyvän mahdollistamisen syvärakenteita, joilla taataan universaalien perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Muutoin vaarana on kadottaa elinvoimaisen yhteisön perusenergia; keskinäinen luottamus yksilöiden välillä sekä yhteistä hyvää toteuttaviin yhteisöihin ja instituutioihin.

Muutos vaatii yksilöltä ja yhteisöltä oppimista. Tämä on ihmislajin perusominaisuus. Oppiva ihminen, homo discens, on ihmiskunnan kehityksen ydinvoima, josta muodostuu oppivia yhteisöjä, oppivia organisaatioita. Tuossa ydinvoimassa olemme kykeneviä näkemään muutoksen mahdollisuudet ja mahdollisuuksissa kyvykkyyden parempaan. Kehityksen ydinvoimalle vastakohta on tuhoava ja rikkova homo destructivus, johon ajassamme näyttää olevan myös taipuvaisuutta.

Itlan uusi alku

Suomen eduskunta loi puitteita maamme seuraavalle 100 vuodelle päättäessään 5.12.2017 antaa eväät rakentaa uusi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla). Juhlapäätöksessä eduskuntaryhmät korostivat Suomen vahvuuksia muistuttaen, ettei Suomi ole valmis.

Ihminen ja yhteiskunnat ovat aina muutoksessa. Muutos vaatii sinnikkyyttä, sietokykyä ja kimmoisuutta. Näin on sekä yksilössä että yhteisössä. Jotta esimerkiksi käyttäytymisen muutos voi syntyä ja kiinnittyä, on koettava luottavaisuutta ja turvallisuutta, jotka antavat raamit kokeilla ja kaatuessaan yrittää taas uudestaan.

Tämän takia ihmislaji oppii vuorovaikutuksessa, dialogin sinfoniassa, jossa malliopimme ja oivallamme toisten tavasta toimia.

Imitointi, jäljittely, on oppimista ja seuraavan kehitysaskelman etsimistä. Tämä poikkeaa staattisesta plagioinnista, kopioinnista, jossa oppimista ja kehitystä ei tapahdu.

Olen toiminut kuluneen vuoden Itlan hallituksen puheenjohtajana. Ilokseni voin todeta, että muutamassa vuodessa Itlasta on kehittynyt strategisesti kirkas, sisällöllisesti vahva ja toiminnallisesti energisoiva yhteisö. Itlalla on muutosherkkyyttä, jossa strategiset kiintopisteet ovat tieto, koulutus ja innovaatiot. Näitä kokonaisuuksia toimitusjohtaja, professori Petri Virtasen ja säätiön asiantuntijoiden johdolla kehitetään osallistaen työhön kolmikantaisesti tutkimusta, hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa pitäen lapsuuden moninaisuus keskiössä. Viime viikolla kokoontuneessa kansanedustajista koostuvassa valtuuskunnassa oli ilo jo kuulla puhuttavan itlalaisuudesta, meistä itlalaisista.

Tulevaisuus ei ole valmis

Korona-ajan jälkeinen Suomi ja maailma ovat murroskohdassa. Maailman talouskehitys on taantunut ja korjausliikkeen saaminen edellyttää valtioilta voimakkaitakin rakenneuudistuksia, joissa olemme pakotettuja arvioimaan elämäntapaamme ja yhteiskuntien toimintalogiikkoja. YK:n puitteissa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 ovat koko ihmiskunnan mittauspiste.

Koronapandemia muistutti maailman kansalaisia, miten voimakkaassa kohtalonyhteydessä olemme toisiimme.

Omassa toiminnassaan Itla edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Kokoaan suurempi Itla tuottaa lisäarvoa Suomelle ja maailmalle. Lisäarvo syntyy toisin tekemisestä, jonka taustalla on viimeisimmän tutkimustiedon hyödyntäminen. Pystymme rakentamaan kysymyksenasetteluja, jotka mahdollistavat yhteisen oppimisen. Tämä on avain yhteiskuntamme pärjäävyyteen vaativan ikärakenteen muutoksen, aluekehityksen ja oppimistulosten tämänhetkisen laskun todellisuudessa.

Kehitysoptimismin voima

Maailma tarvitsee kehitysoptimismia. Tämä vaatii mahdollisuuksien paikallistamista. On etsittävä yhdessä kehityspotentiaalia; organisaatioiden itse- ja yhteisöohjautuvuus, genomitutkimus, neuro-osaaminen, perinataalihyvinvoinnin merkitys, palveluiden tuottamisen uudelleenmuotoilu. Olemme vasta alussa. Onneksi Itla on hyvässä vauhdissa. Tervetuloa tulevaisuuteen, me olemme Itla.

Tuomas Kurttila

Kirjoittaja toimii Itlan hallituksen puheenjohtajana, töissä Helsingin ensikodin toiminnanjohtajana. Toimii lisäksi Haukkalan säätiön hallituksessa sekä Suomen ev.lut. kirkon kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana. HTM, TM.

Kuva: Jarmo Perälä

Lähde:

Kivinen O, Piiroinen T. The evolution of Homo Discens: natural selection and human learning. Journal for the Theory of Social Behaviour. 2018; 48: 117–133.

Lue seuraavaksi