Harri Jalosen ja Jussi Kokkolan artikkeli Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa on juuri julkaistu.

Sosiaalisen median analyysi on uusi ja kiinnostava alue lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tutkimuksessa. Harri Jalonen ja Jussi Kokkola tarkastelevat artikkelissaan puhujaposition käsitteen avulla lapsi- ja perhenäkökulman ilmenemistä korona-aiheisissa sosiaalisen median keskusteluissa maalis–huhtikuussa 2020. Tarkastelujakso alkaa päivästä, jolloin Suomi siirtyi koronapandemian vuoksi poikkeusoloihin, koulut siirtyivät etäopetukseen ja muita koronarajoituksia astui voimaan. Tarkastelujakso päättyy ajankohtaan, jolloin koronarajoituksia alettiin purkaa.

Puhujapositioilla tarkoitetaan ihmisten itselleen valitsemia tapoja osallistua sosiaalisen median keskusteluihin. Erilaisten puhujapositioiden kautta keskustelijat rakentavat argumentointiaan, käyttävät retorisia keinoja ja muodostavat puheenvuoroja.

Erilaisten puhujapositioiden tunnistaminen ja niissä hyödynnettävien argumentaatiokeinojen analysointi voi auttaa esimerkiksi yhteiskunnallisen polarisoitumisen tarkastelussa.

Yhdeksän puhujapositiota riidanhaastajasta auttajaan

Aineiston sisältöanalyysin perusteella kirjoittajat muodostivat yhdeksän sosiaalisen median puhujapositiota: ’riidanhaastaja’, ’ilveilijä’, ’arvostelija’, ’ahdistuja’, ’huolestuja’, ’laajentaja’, ’tietäjä’, ’selviytyjä’ ja ’auttaja’. Aineistosta tunnistetut puhujapositiot eroavat toisistaan itsekeskeisyyden, ratkaisukeskeisyyden, hyväntahtoisuuden ja hallinnantunteen mittareilla.

”Parhaassa tapauksessa sosiaalisen median keskustelut resonoivat poliittis-hallinnollisen ohjauksen kanssa ja niissä työstetään rakentavassa hengessä muiden medioiden sisältöjä ja arjen kohtaamisia. Pahimmillaan performansseista muodostuu digitaalisia kansantuomioistuimia, joissa olennaista on hutkiminen ilman tutkimista”, kirjoittavat Jalonen ja Kokkola.

Tutkimuksessa on esitetty läpileikkaus koronapandemiaa käsittelevistä lapsi- ja perheaiheisista sosiaalisen median keskusteluista keväällä 2020, mutta on otettava huomioon, ettei artikkelia kirjoitettaessa ei ole vielä ollut tietoa pandemian loppumisesta eikä sen yhteiskunnallisista seurauksista.

“Pidän tätä Jalosen ja Kokkolan tutkimusta erittäin ansiokkaana, uusia näkökulmia avaavana ja ajankohtaisena analyysina lapsia koskevasta koronapuheesta”, sanoo Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.

Itlan selvitystyö sosiaalityön, sosiaalihuollon ja lastensuojelun kapasiteetista selvitä koronapandemian vaikutuksista

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön selvitystyössä on kolme osaa:

  1. juuri julkaistu artikkeli Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa
  2. keväällä 2020 julkaistu selvitys Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kantokyky koronakriisin aikana
  3. Aapo Hiilamon, Heikki Hiilamon, Tiina Ristikarin ja Petri Virtasen kirjoittama tutkimus Impact of the Great Recession on mental health, substance use and violence in families with children: a systematic review of the evidence (julkaistaan Children and Youth Services Review -tiedelehdessä alkuvuodesta 2021).

Selvityskokonaisuutta koskeva politiikkasuositus Sosiaalihuollon toimintakyvystä on huolehdittava kriisin aikana on jo luettavissa Itlan sivulla, samoin kuin tähän teemaan liittyvä Petri Virtasen blogi Pelkästään terveydenhuollon kantokyvyn varmistaminen ei riitä.

Kirjallisuus

Jalonen, H., & Kokkola, J. (2020). Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa. Media & Viestintä, 43(4). https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100618

Lue seuraavaksi