Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista lapsistrategiaa, jonka avulla pyritään kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea.

Lapsistrategian valmistelun pohjatyö aloitettiin edellisen hallituksen kaudella ja siihen on sitouduttu myös pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa, jossa tavoitellaan lapsi- ja perheystävällisyyden edistämistä yhteiskunnan ja hallinnon kaikilla tasoilla. Lapsistrategian lisäksi lapsi- ja perheystävällisyyttä pyritään edistämään päätösten lapsivaikutusten arvioinnilla ja lapsibudjetoinnilla sekä vahvistamalla lasten hyvinvointia koskevaa tietopohjaa ja lasten ja nuorten osallisuutta.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) tuoreessa selvityksessä perehdytään lapsistrategioihin ja lapsivaikutusten arvioinnin käytäntöihin kolmessa eri maassa, Uudessa-Seelannissa, Skotlannissa ja Ruotsissa. Selvitys osoittaa, että lapsistrategioiden ja lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä löytyy selkeitä yhtymäkohtia kaikista kolmesta maasta huolimatta siitä, että maat ovat erilaisia. Vertailumaiden kokemuksia tulisikin hyödyntää Suomessa osana lapsen oikeuksien edistämistä.

Selvityksen kahdeksan suositusta Suomelle

  1. Lapsistrategia ja lapsivaikutusten arviointi tulisi kytkeä yhteen. Lapsivaikutusten arviointi toimii vertailumaissa sekä strategioiden toimeenpanon että seurannan keskeisenä työkaluna.
  2. Onnistuneen lapsistrategian valmisteluprosessin taustalla on laaja tietopohja sekä lasten, vanhempien ja asiantuntijoiden osallistaminen. Laajan osallisuuden toteutuminen on ollut tärkeää paitsi sisällöllisesti myös mahdollisimman vahvan julkisen mandaatin näkökulmasta.
  3. Strategiaa tulee päivittää jatkuvasti. Tarkastelun kohteena olleissa maissa lapsistrategioita päivitetään verrattain tiheästi (2-3 vuoden välein).
  4. Toimeenpanoon ja toteutumisen seurannan vastuut tulee määritellä selkeästi. Kaikissa vertailumaissa vastuut strategian toimeenpanosta ja seurannasta on yksiselitteisesti määritelty.
  5. Kaksi aikajännettä. Strateginen tavoitteenasettelu tapahtuu pitkällä – hallituskaudet ylittävällä  –  aikajänteellä, mutta samanaikaisesti strategiaa toimeenpannaan ja seurataan lyhyemmän aikavälin mittareilla, indikaattoreilla ja käytännön toimeenpanosuunnitelmilla.
  6. Vastuuminister(e)illä tulisi olla velvollisuus raportoida eduskunnalle strategian edistymisestä. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklan mukainen lapsen edun toteutuminen vaatii jatkuvaa päätösten seurausten analysointia sekä lapsivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointeja. Seurannalla pystytään tunnistamaan lasten oikeuksien vahvistamiseen tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimenpiteet.
  7. Toteutetut lapsivaikutusten arvioinnit tulisi julkaista ja niistä tulisi aktiivisesti tiedottaa. Arviointien julkisuus ja niistä aktiivisesti tiedottaminen tukee itsessään lapsistrategian päämäärien toteutusta ja arviointitoimintaa.
  8. Lapsivaikutusten arvioinnin menettelytapojen suunnittelu sekä hyvien käytäntöjen levittäminen ja ylläpitäminen tulisi keskittää yhdelle vastuutoimijalle. Lisäksi tarvitaan lomakkeita ja oppaita sekä tukea lapsivaikutusten arvioinnin toteutukseen. Lapsivaikutusten arvioinnin muodostuminen systemaattisesti hyödynnettäväksi työkaluksi edellyttää virkamiesten tietoisuuden kasvattamista lapsen oikeuksista sekä lapsivaikutusten arvioinnista.

Selvityksen toteutti Itlan toimeksiannosta Owal Group Oy elo-lokakuussa 2019. Koko raportti on luettavissa täällä.

Lisätietoja selvityksestä antavat:

Toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen, Itla, puh. 050 318 7068

Toimitusjohtaja Mikko Wennberg, Owal Group Oy, puh. 010 235 6060