Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön strategian ytimessä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Jotta strategia voidaan muuttaa toiminnaksi, täytyy hyvinvoinnin käsite määritellä. Hyvinvointia on määritelty monilla eri tavoilla, usein nimeämällä sen yksittäisiä osa-alueita kuten terveys, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Hyvinvoinnin eri osa-alueet ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja tukevat toinen toisiaan.

Hyvinvointia edistävää julkisrahoitteista toimintaa puolestaan kutsutaan hyvinvointipolitiikaksi, ja se koostuu sekä sosiaali- ja terveyspalveluista että niiden ulkopuolella olevista muista politiikan osa-alueista. Ympäristö-, asunto- ja tasa-arvopolitiikan merkitys hyvinvoinnin tuottajina on merkittävä, ja niiden vaikutusten on arvioitu vain kasvavan tulevaisuudessa. Tutkijoiden arvioiden mukaan sote-palvelujen osuus kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on parhaimmillaankin vain parikymmentä prosenttia.

Anthony Giddens on esittänyt, että hyvinvoinnin edistämisen ytimessä tulisi olla oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kontekstissa tämä tarkoittaa pitkälti etnisestä syntyperästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, toimintarajoitteisuudesta ja sosioekonomisesta taustasta kumpuavien hyvinvointierojen kaventamista. Jos lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia halutaan edistää, toiminnassa pitää huomioida hyvinvoinnin eri osa-alueet sekä tutkimuksissa tunnistetut hyvinvointia heikentävät tekijät, kuten lapsiperheköyhyys ja vanhempien mielenterveysongelmat. Tämän lisäksi strategian konkretisoinnin tueksi tarvitaan tutkimustietoa vaikuttavista toimenpiteistä epätasa-arvon kitkemiseksi.      

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu pitkälti sote-palvelujen ulkopuoella:

  • Hyvinvointi koostuu terveydestä, sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttamisesta ja onnellisuudesta. 
  • Sote-palvelujen osuus kanslaisten hyvinvoinnin tuottamisesta on noin 10-20 prosenttia. 
  • Hyvinvoinnin edistämisen ytimessä tulisi olla oikeudenmukaisuuden toteutuminen. 
  • Lukeminen kaventaa tehokkaasti perhetaustastasta kumpuavia osaamiseroja ja vahvistaa tunnetaitoja. 

Lukeminen kaventaa perhetaustasta kumpuavia osaamiseroja ja vahvistaa tunnetaitoja

Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan lasten lukutaidon tukeminen on yksi tehokkaimmista tavoista kaventaa lasten ja nuorten perhetaustasta johtuvia osaamiseroja. Lapsen omaa lukutaitoa puolestaan tuetaan parhaiten kannustamalla ja tuuppaamalla lasten vanhempia lukemaan jälkikasvulleen. Osaamiserojen kaventamisen lisäksi lapselle lukeminen vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Yhteiset lukuhetket luovat perusturvallisuutta, mikä kantaa kauas elämässä eteenpäin. Lapselle lukeminen auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista. Päivittäinen iltasatuhetki on hyvä keino tuoda lukeminen osaksi arkea.

Lukeminen tarjoaa tilaisuuden olla ja kokea yhdessä, oppia ja kehittyä. Leikki-ikäiselle lapselle tarinat ja sadut tarjoavat turvallisen ympäristön tarkastella omia tunteita ja pelkoja. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Lapsi, jolle luetaan säännöllisesti, on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja pärjää paremmin porukassa.

Koti, varhaiskasvatus ja koulu sekä kirjasto yhdessä antavat raamit ja mahdollisuudet lapsuuden ja nuoruuden lukuharrastuksen kehittymiselle. Lukutaito kehittyy vain aktiivisesti ja monipuolisesti sitä käyttämällä. Lapsuudessa omaksutut lukemisen tavat ja aktiivisuus vaikuttavat merkittävästi nuoruuden ja aikuisuuden tottumuksiin.

Kotien rooli lukutottumuksissa on merkittävä

Kodin rooli lasten lukutottumusten kehityksessä on yhä merkittävämpi. Tuoreessa kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study PIRLS) neljäsluokkalaisten lukutaitotuloksien vaikuttavia tekijöitä olivat kotitaustan lisäksi vanhempien omat lukutottumukset ja asenteet.

Huolestuttavaa on, että entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Vanhempien asenne lukemiseen voi periytyä: samalla kun lukukielteisten vanhempien määrä on kasvanut, on lisääntynyt myös niiden oppilaiden määrä, jotka pitävät lukemisesta vain vähän tai eivät pidä siitä ollenkaan.

Etenkin poikien lukutottumusten muodostumisessa esikuvat ovat tärkeitä. Isän lukeminen vahvistaa poikien omaa lukuintoa. Saksalaistutkimuksen mukaan säännöllisellä ääneen lukemisella voi vaikuttaa erityisesti poikien lukuintoon. Pojista, joille oli luettu ääneen, lukemisesta piti 44 %. Niistä pojista, joille ei ollut luettu, lukemisesta piti vain 24 %. Tyttöjen lukuintoon ääneen lukemisella ei ollut vastaavaa merkitystä, yli puolet piti lukemisesta joka tapauksessa, ja niistä, joille oli luettu ääneen, jopa 63 %.

Lapselle lukemisella on yhteys myös parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun meni mielellään 83 % niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43 % niistä lapsista, joille luettiin harvoin. Myös lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Kaiken kaikkiaan lapsen tulevaan menestykseen elämässä vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan kuin vanhempien sosioekonominen asema tai koulutustausta.

Bookstart-ohjelma vahvistaa lukukokemuksia 25 maassa

Varhaislapsuuden lukemiskokemuksen takaamiseksi toimii 25 maassa Bookstart-ohjelma, joka sai alkunsa Isossa-Britanniasta 25 vuotta sitten. Huhu kertoo, että Bookstart puolestaan sai inspiraationsa Suomen äitiyspakkauksesta, jonka mukana jaettiin myös katselukirja. Kirja löytyy äitiyspakkauksesta yhä, mutta joinakin vuosina kirjasta on saattanut puuttua kokonaan teksti. Jos vanhemmat eivät ole aktiivisia kirjastossa ja kirjakaupassa kävijöitä, lapsen kosketus kirjoihin voi jäädä tähän äitiyspakkauksesta löytyvään esimerkkiin.

Bookstart on yksinkertaisuudessaan kirjojen lahjoitusohjelma, jossa perheille jaetaan kirjapaketteja ja tietoa lukemisesta vuositarkastuksen yhteydessä lapsen ensimmäisestä elinvuodesta lähtien. Englannissa ideana on, että kaikki lapset saavat ensimmäisen kirjapaketin ennen kuin täyttävät 1-vuotta ja seuraavan paketin 3–5-vuotiaana. Lisäksi järjestetään ohjelman tavoitteita tukevia kampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia. Skotlannissa on oma Bookstart-ohjelmansa, ja siellä ikäluokan koko on suunnilleen sama kuin Suomessa. Skotlannissa kirjapaketin saa kolme ikäluokkaa, yhteensä noin 200 000 perhettä vuosittain: kaikki vastasyntyneet, 3-vuotiaat ja 5-vuotiaat. Ruotsi pilotoi oman Bookstart-ohjelmansa vuonna 2014 ja aloitti sen toden teolla vuonna 2018 (bokstart.se). Siihen sisältyy mm. kotikäynnit perheissä, joissa katsotaan olevan suurin tarve lukutiedolle.

Lukukeskuksen käynnistämä Lue lapselle -hanke ja sitä seurannut Lukulahja lapselle -ohjelma liittää Suomenkin osaksi kansainvälistä kirjalahjaperinnettä. Lue lapselle -hanke ja sen myötä tuotetut materiaalit syntyivät aidosta tarpeesta. Niin varhaiskasvatuksen kuin neuvolankin ammattilaiset välittivät viestiä Lukukeskukseen, kuinka suomalaiset vanhemmat lukevat yhä vähemmän lapsilleen. Silti lukemisen merkityksestä puhuminen tuntui hankalalta, koska ammattilaisille ei ollut tarjolla luotettavia ja kattavia materiaaleja lukukasvatuksen tueksi.

Suomen kirjalahjasta ainutlaatuisen tekee kattava neuvolaverkosto, jonka ansiosta kirjat on mahdollista jakaa koko ikäluokalle. Vuosina 2019-2021 Lukulahja lapselle -kassin saa yli 120 000 suomalaista lasta perheineen.

Lukeminen ja hyvä lukutaito on jokaisen perusoikeus

Aktiivinen lukeminen on hyvän lukutaidon edellytys, reitti mielikuvitukseen ja luovuuteen, tunteiden ja tiedon lähde. Hyvä lukutaito avaa monia ovia ja auttaa sanallistamaan omia tunteita sekä ilmaisemaan itseään. Lukeminen ja hyvä lukutaito on jokaisen perusoikeus: se mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan ja turvaa yksilön inhimillisen kasvun ja hyvinvoinnin. Hyvä, monipuolinen lukutaito vahvistaa itsetuntoa, elämäntaitoa ja osallisuutta. Voidaankin sanoa, että lukutaito edistää hyvinvointia, yhteiskunnallista eheyttä, ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja lisää tasa-arvoa.

Ilmi Villacís
toiminnanjohtaja
Lukukeskus

Tiina Ristikari
kehitysjohtaja
Itla

 

 

Lue seuraavaksi