Esipuhe

”Juuri itsenäistynyt Suomi ei ole lasten onnela. Monet perheet elävät kurjuudessa. Ruuasta on puutetta, ja lapset joutuvat töihin – paimeniksi ja piioiksi. Toiset työskentelevät sahoilla ja tehtaissa. Kulkutaudit ja ripuli vaivaavat. Joka 10. lapsi kuolee alle vuoden ikäisenä.

Vuoden 1918 sota kurjistaa oloja lisää. Sen aikana satoja lapsia kuolee ja lähes 15 000 jää orvoksi. Lapsia päätyy myös vankileireille ja osa heistä teloitetaan. Lasten kurja tilanne havahduttaa Suomen päättäjät, vapaaehtoiset ja vanhemmat. Pienten oloja on parannettava, sillä maa tarvitsee lisää väkeä.”

Näin alkaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itlan) Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi toteuttama Lasten Suomi 100 vuotta -filmi. Filmi on dokumentti lasten oloista Suomen itsenäisyyden alkutaipaleelta. Ennen kaikkea filmi on kuitenkin ylistys menestystarinalle, jonka seurauksena Suomen lapset voivat tänään pääsääntöisesti erittäin hyvin kansainvälisessä vertailussa. Erityisen hyvin voidaan juuri niillä osa-alueilla, joihin päätöksentekijät ja koko kansakunta sitoutuivat saamaan aikaan muutosta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Enää lapset eivät Suomessa kuole nälänhädän tai kulkutautien seurauksena. Fyysinen kurittaminen on vähentynyt ja lapsille on tarjolla ilmainen peruskoulutus.

Lasten hyvinvoinnin tila kertoo sitoutumisesta yli puolue- ja sektorirajojen. On yhdessä päätetty varmistua siitä, että lapset voisivat tulevaisuuden Suomessa entistä paremmin. On erinomaisen hieno asia, että kyky yhdistää voimat lasten puolesta siivitti Suomen eduskunnan vuonna 2017 tekemään juhlapäätöksen, jonka tuloksena Itlalle lahjoitettiin pääomaksi Nesteen osakkeita liki 50 miljoonan euron arvosta suomalaisten lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Uudistuneen Itlan toiminnalla edistetään ja tuetaan Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta. Itlan toiminnan vahvana perustana on tutkittu tieto.

Etenkin fyysisessä terveydessä lasten tilanne on Suomessa viimeisen 100 vuoden aikana edistynyt huimasti. Samaa myönteistä kehitystä ei ole ollut nähtävissä mielenterveyden kohdalla. Esimerkiksi 5–12-vuotiaiden lasten ohjautuminen lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon lisääntyi 22 prosentilla vuodesta 2011 vuoteen 2015 (Huikko ym., 2017). Hyvää on kuitenkin se, että lasten mielenterveysongelmiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa ja niitä voidaan ehkäistä. Vaikuttaviksi keinoiksi ehkäistä ja hoitaa lasten sosiaalista pärjäävyyttä ja psyykkistä hyvinvointia on todettu ne, joilla koko yhteisöä ja vanhemmuutta tuetaan – eli kasvun tueksi tehtyä työtä edistetään.

Maailma eroaa monessa suhteessa tänään siitä Suomesta, jossa lapsiväestöä vaivaavia vitsauksia lähdettiin torjumaan ja poistamaan. Toiminnan ja informaation tulva on tänään kasvanut valtavasti sadan vuoden takaisesta maailmasta. Ammattilainen tai päätöksentekijä voi joskus olla vaikean valinnan edessä, kun kasvuyhteisössä esiintyvää hyvää pitäisi edistää ja samalla torjua huono-osaisuutta. Kasvuntuki.fi on Itlan yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa rakentama portaali kaikille ammattilaisille ja muille kasvatusvastuussa oleville sekä heidän työtään johtaville, jotka etsivät laadukasta ja luotettavaa tietoa lasten psykososiaaliseksi tueksi. Portaali toimii saman periaatteen mukaisesti kuin Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin : ”parhaaseen mahdolliseen tietoon nojaava toiminta tulee saattaa kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville”. Itlan Kasvun tuki -portaalista löytyy menetelmiä erityisesti lasten kehityksen tueksi lasten omissa kehitysyhteisöissä. Vuoden 2018 aikana Itla on yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa ja osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) levittänyt vahvan tai kohtalaisen Kasvun tuki -arvioinnin saaneita menetelmiä, jotka on haluttu saada leviämään maakunnissa.

Itlan hallitus teki syksyllä 2018 linjauksen siitä, että nykyisen työn pohjalta edetään kohti mallia, jossa lapsi- ja perhepolitiikkaan pyritään vaikuttamaan siten, että lasten psykososiaalista hyvinvointia tuetaan määrätietoisesti näyttöön perustuen kaikilla tasoilla, aina valtionhallinnosta perheisiin saakka. Toimitusjohtajan johdolla Itlalle luodaan strategia vuoden 2019 aikana.

Yhteen hiileen puhaltaminen kannattaa varmasti. Kun lasta lähellä olevat aikuiset – vanhemmat, opettajat ja varhaiskasvattajat saavat kasvatustyöhönsä tukea, lasten pärjääminen myöhemmin elämässä lisääntyy ja yhteiskunnalle syntyy säästöjä. Työn suunnalle voi ottaa mallia historiasta. Suomessa on todistetusti aikaisemminkin ryhdytty yhdessä määrätietoisesti ennaltaehkäisemään ja korjaamaan kansanterveydellisiä uhkia. Kulkutaudit, nälänhätä ja lapsikuolleisuus taltutettiin tiedolla, vahvalla koordinoinnilla ja yhteistyöllä yli vaalikausien. Onko meillä samaa valmiutta ja tahtotilaa lasten psyko-sosiaalisen kehityksen edistämiseksi ja aikuisiällä esiintyvien ongelmien ehkäisemiseksi? Pitäisi olla.

Itla on vuoden 2018 jatkanut vahvaa työtä, jolla tuodaan tieto-taitoa lasten mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisen kyvykkyyden edistämiseksi. Itlan valtuuskunnan puheenjohtajana olen ilolla seurannut uudistuneen Itlan ensimmäisen vuoden työtä ja olen vakuuttunut siitä, että säätiö omalla toiminnallaan vahvistaa meidän kaikkien yhteistä tehtävää niin että voimme luoda Suomesta maan, jossa lasten on entistä parempi kasvaa seuraavat sata vuotta.

 

AILA PALONIEMI
Kansanedustaja
Itlan valtuuskunnan
puheenjohtaja