Itlan vuosikertomus 2020 on julkaistu 12.5.2021. Tälle sivulle on koostettu vuosikertomuksesta Itlan valtuuskunnan puheenjohtajan Mirka Soinikosken esipuhe, kohokohtia vuodesta 2020, tietoa Itlan toimintalinjoista ja strategiasta sekä näkökulmia vuoteen 2021.

Vuosikertomus 2020 löytyy sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi aineistosta. Suomenkielinen vuosikertomus on myös ladattavissa tästä.

Esipuhe

Tavoitteena maailman lapsiystävällisin yhteiskunta – aina sykähdyttää, kun lukee säätiön päämäärästä

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on sitova ihmisoikeussopimus. Se takaa maailman jokaiselle lapselle erityiset oikeudet, kuten oikeuden elämään ja kehittymiseen, yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja siihen, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa.

Ensimmäisenä maana maailmassa Suomi päätti tarjota koululaisille maksuttoman kouluruoan ja keskellä sota-aikaa 1943 säädettiin laki maksuttoman kouluruoan tarjoamisesta koululaisille.

Maaliskuussa 2020 Suomi julisti poikkeustilan ja otti käyttöön valmiuslain koronapandemian takia. Kun suuri osa kouluista siirtyi etäopetukseen, kannustimme yhdessä säätiön hallituksen puheenjohtajan Tuomas Kurttilan kanssa kuntia pitämään huolen lasten kouluruokailusta myös poikkeusolosuhteissa.

Maaliskuussa järjestöt olivat yhteisessä rintamassa toimimassa, ne palasivat alkuperäisten tehtäviensä ääreen ja osoittivat notkeutensa myös kotimaan kriisitilanteessa. Jokaiselle lapselle lounas -kampanja toteutui hienoin tuloksin: arviolta 20 000 lasta ympäri Suomen sai vaikuttavaa apua Venner-ruokalaatikoista.

Peruspalvelut on turvattava myös poikkeusoloissa, koska kriisi iskee pahiten niihin ihmisiin ja perheisiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa elämäntilanteessa. Yhteisenä tavoitteena on tarjota vaikuttavia, näyttöön perustuvia matalan kynnyksen palveluja lapsen omaan kasvuympäristöön. Lapsi tarvitsee yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea, lisäksi käytöshäiriöiden hoitoon tarvitaan sekä tukea vanhemmuuteen että työnohjausta
varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisille. Lapsen ja perheen osallisuutta on lisättävä, vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden tietotaidon hyödyntäminen on noussut mukaan keinovalikoimaan.

Itla on vuonna 2020 poikkeuksellisissa olosuhteissa jatkanut vahvaa vaikuttamistyötään ja tuottanut monipuolisesti tietoa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hallitusohjelmaan kirjattu kansallinen lapsistrategia julkaistiin alkuvuodesta 2021 ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti.

Toimeenpanon on oltava poikkihallinnollista ja siihen on osallistettava laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kansalaisyhteiskuntaa sekä eri ikäisiä ja eri väestöryhmiin kuuluvia lapsia ja aikuisia. Tässä työssä Itla on vahvasti mukana.

 

Mirka Soinikoski
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja, erikoislääkäri

 

Kohokohtia vuodelta 2020

Lapsi pyörii leikkipuiston karusellissa.

Koulutus

Interventio- ja implementointiosaamista sosiaali- ja terveystutkimuksen opiskelijoille

Itlan toteuttama interventio- ja implementointiosaamisen kurssi Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa oli osa kurssi Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveystutkimuksen johtamisen maisteriohjelmaa.

Lapsuuden rakentajat hyvinvointijohtamisen työpajasarja

Hyvinvointijohtamisen teemoista keskusteltiin vuoden aikana kolmessa Lapsuuden rakentajat työpajassa. Aiheina olivat strateginen muotoilu ja palvelukokemuksen johtaminen, empatia taitona ja hyvän hoidon edellytyksenä sekä käytäntölähtöinen reformiajattelu. Työpajasarja jatkuu keväällä 2021.

Selvitykset

Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kantokyky koronakriisin aikana

Selvityksessä tarkasteltiin koronakriisin vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin sekä kriisin heijastumista lasten ja perheiden palveluihin eri puolella Suomea. Tavoitteena oli tunnistaa niin haastavia tekijöitä kuin uusia ratkaisukeinoja kriisistä selviämiseen.

Erityisen huolenpidon nuorten palvelupolut

Itla selvitti Perhekuntoutuskeskus Lausteen kanssa lastensuojelulain mukaisessa erityisessä huolenpidossa (EHO) olevien alaikäisten nuorten hoidon perusteluja ja palvelupolkuja Suomessa.

Kaksi nuorta kävelee kadulla

Palkinnot ja lahjoitukset

Kohtaamiskoulutus voitti Itlan Lapsuuden rakentajat haastekilpailun 2020

Haastekilpailun voitti Turun Kaupunkilähetys ry:n Nuorten raadin Kohtaamiskoulutus-malli, jonka tavoitteena on nuorten parissa toimivien ammattilaisten kohtaamistaitojen kehittäminen. Kohtaamiskoulutuksessa hyödynnetään nuorten omaa kokemusasiantuntijuutta nuorille suunnattujen palveluiden kehittämisessä ja toimijoiden kouluttamisessa.

Interventio- ja implementointitutkimuksen lahjoitusprofessuurit

Itlan lahjoittamat interventio- ja implementointitutkimuksen professuurit sijoitettiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan elinikäisen terveyden tutkimusyksikköön. Oulun yliopiston interventio- ja implementointitutkimuksen työelämäprofessorina aloitti Mika Niemelä keväällä 2020.

Muut

Itlan tutkimusohjelma

Tutkimusohjelma hyväksyttiin toukokuussa 2020. Ohjelmassa linjattiin säätiön tulevien vuosien tutkimustyötä, tilaustutkimusten sisältöjä ja säätiön omaa julkaisutoimintaa.

Lapsuuden rakentajat podcast

Lapsuuden rakentajat podcastissa keskustellaan hyvän lapsuuden rakennuspalikoista. Huhtikuussa 2020 aloitetussa podcastissa julkaistiin yhdeksän jaksoa, joissa keskusteltiin koronasta, pärjäävyydestä, yhteisövaikuttavuudesta, johtamisesta ja muista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin aiheista.

Toimintalinjat ja strategia

Mitä teemme?

Arvioimme vaikuttavia työmenetelmiä ja tuemme niiden ylläpitoa ja välitämme lapsia ja perheitä koskevaa monipuolista hyvinvointitietoa. Vahvistamme lasten hyvinvointiin liittyvää oppimaan oppimista, yhteisövaikuttavuutta ja laajaa pärjäävyyslähtöistä hyvinvointia.

Järjestämme johtamiskoulutuksia, jotka vahvistavat johtamiskyvykkyyttä, systeemistä ja ihmiskeskeistä johtamista ja ennakoimme lasten hyvinvoinnin muutoksia.

Teemme tiedeviestintää lasten hyvinvoinnista.

Vahvistamme lasten ja perheiden hyvinvointia hankkeilla ja kampanjoilla.

Millaisia vaikutuksia saamme aikaan?

Tietoisuus hyvinvointiin vaikuttavista työmenetelmistä kasvaa ja kyky soveltaa vaikuttavia työmenetelmiä paranee.

Yhteisövaikuttavuuteen perustuva työtapa ja johtaminen lisääntyvät palvelujärjestelmässä.

Lasten ja perheiden palvelujen systeeminen yhteen toimivuus ja palveluekosysteemiajattelu yleistyvät.

Tietoisuus lasten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä vahvistuu yhteiskunnassa.

 

 

Miksi olemme hyödyllisiä?

Lasten ja perheiden hyvinvointiongelmat vähenevät ja palvelujen painopiste siirtyy korjaavista ehkäiseviin palveluihin.

Lasten ja lapsiperheiden osallisuus ja pärjäävyys lisääntyvät.

Ihmiskeskeinen, palveleva ja yhdessä ohjautuva hyvinvointipalvelujen johtamis- ja toimintaympäristö vauhdittaa hyvinvointiajattelun ja palvelujärjestelmän muutosta.

Lapsinäkökulma vahvistuu kaikilla julkisen politiikan lohkoilla.

Tietoisuus lasten hyvinvoinnin tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista vahvistuu.

Säätiön yhteiskunnallinen arvo

Lasten ja perheiden kohentunut hyvinvointi ja parantunut pärjäävyys.

Parannukset lasten ja perheiden palvelujärjestelmän toimivuudessa.

Positiiviset muutokset yhteiskunnan lapsimyönteisyydessä.

Näkökulmia vuoteen 2021

Säätiö jatkaa vuonna 2021 strategiansa toteuttamista. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin kytkeytyvät tieto, innovaatiotoimintaan liittyvien alueellisten oppimisverkostojen työn vahvistaminen, lasten hyvinvointia edistävä johtaminen ja lasten hyvinvointia koskeva tiedeviestintä ovat säätiön toiminnan ytimiä vuonna 2021. Säätiö osallistuu toimintavuoden aikana Tutkitun tiedon teemavuoden verkostoon sekä tuottaa tapahtumia sen ohjelmaan.

Syksyllä käynnistetään uuden strategiakauden suunnittelu. Säätiö osallistuu työpanoksellaan kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään liittyviin kehittämistoimenpiteisiin. Koronapandemia värittää toimintaa vielä pitkälle vuoteen 2021.

Säätiön hallitus linjasi joulukuussa 2020 vuotta 2021 koskeviksi kolmeksi keskeiseksi kehittämistavoitteeksi strategisten kumppanuuksien kehittämisen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja työkyvyn kriteerien mittaamisen sekä toiminnan ja toimintojen raportoinnin suhteessa syksyllä 2019 hyväksyttyyn strategiaan. Näitä asioita kehitetään toimintavuoden 2021 aikana.

Varainhankinnassa ja taloudenhoidossa toimitaan vastuullisesti optimoiden säätiön likvidejä kassavaroja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvässä markkinatilanteessa sijoitusvarallisuuden markkina-arvoa realisoidaan.

Säätiön työtapa perustuu jatkossa, koronapandemian jälkeenkin yhä enemmän paikkariippumattomaan työskentelyyn. Tämä edellyttää koko henkilöstöltä kollektiivista yhdessä ohjautumista säätiön strategian osoittamaan suuntaan. Toimintavuoden lopussa käynnistetään toimenpiteet toimitilatarpeen uudelleenarvioimiseksi.

Lue lisää Itlan vuosikertomuksesta 2020. Tietoa säätiön kehitysaskelista ja -suunnista, mielenkiintoisia artikkeleita sekä asiaa säätiön taloudesta, varainhoidosta ja hallinnosta.