Meistä

Tätä kirjoittaessa, Ukrainassa  on  sodittu  kaksi  kuukautta.  Juuri kun lupaavasti alkoi näyttämään siltä, että koronapandemia hellittää otettaan ja valoa näkyy tunnelin päässä – sodan varjo levisi Euroopan ylle.

Meidän aikuisten velvollisuus on suojella kasvavia lapsia varjoilta ja erilaisilta uhkakuvilta.  Meidän on vaalittava toivoa paremmasta tulevaisuudesta kaiken tämän keskellä. Vanhemmuuden tuki on entistä tärkeämpää ja siihen on turvattava riittävät resurssit. Lapsiperheköyhyyden torjuminen, perheiden palvelujen kynnyksen madaltaminen ja turvallisen lapsuuden rakentaminen on tärkeintä.

Lasten ja perheiden palveluista merkittävä osa siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Neuvola, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä lastensuojelu ovat jatkossa hyvinvointialueen tehtäviä. Hyvinvointialueiden valtuustot tekevät päätökset siitä, miten nämä palvelut tuotetaan tulevaisuudessa.

Kansallinen lapsistrategia hyväksyttiin keväällä 2021 ja sen toimeenpano on käynnistynyt. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on ensimmäistä kertaa käytettävissään valtakunnallinen strategia, jonka avulla lapsen oikeuksien toteutumista voidaan viedä läpi kaikilla hallinnon tasoilla.

Päätöksenteossa on oltava vahva ymmärrys siitä, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan.  On tärkeää, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan osaksi hyvinvointialueiden toimintaa heti niiden perustamisesta alkaen. Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa, että lapset ja nuoret tehdään näkyväksi päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Päättäjillä ja lapsiperhepalvelujen johtajilla on oltava viimeisin, näyttöön perustuva tieto käytössään, jotta oikea apu saavuttaa mahdollisimman monen lapsen, nuoren ja lapsiperheen Suomessa. Tiedolla   johtaminen, palvelujen vaikuttavuuden mittaaminen ja lasten osallisuus tulee nostaa keskiöön.

 

Mirka Soinikoski
Itlan valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja, erikoislääkäri

 

Itlan visio on tehdä Suomesta lapsille maailman paras paikka rakentamalla lapsimyönteistä yhteiskuntaa. Siitä hyötyvät noin miljoonan tällä hetkellä lapsuuttaan elävän lisäksi myös tulevat sukupolvet.

Lapsimyönteisessä yhteiskunnassa lapsen etu huomioidaan kaikessa päätöksenteossa ja lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. Suomessa vuoden 2021 alussa valmistunut kansallinen lapsistrategia ja sen toimeenpano-ohjelma ovat edistäneet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Itla on omalta osaltaan ollut mukana lapsistrategian rakentamisessa ja toimeenpanon edistämisessä ja haluaa jatkossakin olla rakentamassa tulevaisuutta, jossa lasten oikeuksien huomioiminen ja lapsilähtöinen toiminta on päätöksenteon ja palvelutoiminnan valtavirtaa.

Itlan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja pärjäävyys vahvistuvat ja lapsilla on Suomessa hyvä tulevaisuus.

Yhteiskunnan lapsimyönteisyys edistyy – yhdenvertaisuus paranee ja lapsen oikeuksia kunnioitetaan entistä paremmin.

Lasten ja perheiden palvelujärjestelmä vastaa lasten ja perheiden palvelutarpeeseen yhteistyössä arjen kasvuympäristöjen ammattilaisten kanssa.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen edellyttää, että lasten hyvinvoinnin ammattilaiset ja päätöksentekijät onnistuvat työssään. Itlan toiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ovatkin ammattilaiset ja päätöksentekijät, joiden tietopohjaan, työkäytäntöihin ja sektorit ylittävään yhteistyöhön vaikuttamalla voidaan parantaa olosuhteita, joissa lapset ja nuoret kasvavat ja joissa heitä koskevia päätöksiä tehdään ja palveluita suunnitellaan ja toteutetaan.

Itlan vaikuttavauustavoitteet kohdistuvat yhteiskunnan kokoiseen muutokseen. Tällainen muutos tapahtuu pala kerrallaan, mutta on ennen kaikkea valittava vaikuttavimmat palat.

Itlan toiminnassa keskitytään näyttöön perustuvaan hyvinvointitietoon, lasten ja perheiden palvelujen innovaatiotoimintaan ja lasten hyvinvointia edistävän johtamisosaamisen kehittämiseen sekä viestintään. Lisäksi vuoden 2021 aikana Itlassa käynnistettiin lapsiperheköyhyyteen pureutuva tutkimus- ja kehittämisohjelma Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen.

”Itla tavoittelee muutosta juuri näiden toimintojen kautta, koska niillä voidaan vaikuttaa kriittisiksi tunnistettuihin kohtiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä asemassa ja tulevaisuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa”, kiteyttää Itlan toimitusjohtaja Petri Virtanen.

Tuotamme ja jalostamme tietoa palvelujen kehittämiseksi

Itlan kaiken tekemisen ytimessä on tutkittu tieto, jonka avulla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Itla tekee tutkimusta sekä itse että yhteistyöhankkeissa muiden toimijoiden kanssa. Säätiö on myös lahjoittanut kolme professuuria suomalaisiin yliopistoihin. Ne kaikki liittyvät lasten hyvinvoinnin kannalta olennaisiin tutkimusteemoihin.

Arvioimme tutkimusperustaisesti niiden psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta, joilla lapsia ja lapsiperheitä voidaan auttaa palveluissa. Samalta viivalta –ohjelmassa pureudumme lapsiperheköyhyyteen ilmiönä ja etsimme tutkimustietoon perustuvia uusia ratkaisuja köyhyyden vähentämiseksi.

Vuonna 2021 avasimme lasten ja nuorten hyvinvointitietopankki Itlaston ja lanseerasimme Kasvun tuki -aikakauslehden, joka pyrkii laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa.

Kasvun tuen pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin NordicDataPrev-verkostossa ja pohjoismaisessa The First 1 000 days in the Nordic Countries -hankkeessa.

”Säätiö on saavuttanut luotettavan ja asiantuntevan toimijan aseman lasten hyvinvointiin liittyvässä tutkimustoiminnassa, mistä kertoo muun muassa se, että säätiötä pyydetään paljon mukaan erilaisiin konsortioihin”, kertoo Virtanen.

Yksi vuonna 2021 käynnistyneistä tutkimushankkeista on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus väestömuutosten vaikutuksista varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen. Tutkimushanke toteutetaan 2022–2024 yhteistyössä Helsingin yliopiston ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa.

Johtaminen lapsilähtöisyyden mahdollistajana

Edistämme muutosta järjestämällä sekä johtamiskoulutusta että koulutusta tutkimusperustaisten menetelmien käyttöönottoon ja juurruttamiseen.

Johdolla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja palveluihin, niin että niitä rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden tarpeista käsin. Järjestämme lasten hyvinvoinnin palvelujen johtajille ja päätöksentekijöille pitkäkestoista johtamiskoulutusta, joka vahvistaa johtamiskyvykkyyttä, systeemistä toimijuutta sekä ihmiskeskeistä ja lapsilähtöistä johtamisfilosofiaa. Johtamisosaamisen tukeminen edesauttaa siirtymää sektorikohtaisesta toiminnasta kohti lapsilähtöisyyttä niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Siltoja tutkimuksesta käytäntöön ja päätöksentekoon

Tutkimustiedon lisäksi tarvitaan vuoropuhelua tiedon ja sen hyödyntäjien välillä sekä käytännön kokeiluja. Vahvistamme lasten hyvinvointiin liittyvää oppimaan oppimista, yhteisövaikuttavuutta ja laajaa pärjäävyyslähtöistä arjen hyvinvointia.

Itlan ja Oulun yliopiston Lapsuuden rakentajat alueellinen oppimisverkosto tuo eri tahoja yhteen ja auttaa kehittämään palveluja paremmin yhteen toimiviksi. Alueellisen oppimisverkoston väestöpohjana on yli puoli miljoonaa ihmistä, joista lapsia on noin 100 000. Alueellisen oppiverkoston toiminta perustuu yhteisövaikuttamisen periaatteille (collective impact), joita Itla on aktiivisesti edistänyt Suomessa viime vuosina.

”Itlan, kuten monien muidenkin säätiöiden merkitys näkyy etenkin siinä, että ne pystyvät toimimaan sellaisen yhteistyön edistäjinä, mihin muilla toimijoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta. Kompleksisissa kysymyksissä monialainen yhteistyö on usein onnistumisen edellytys”, Virtanen jatkaa.

Olemme tehneet yhteistyötä lapsistrategian toimeenpanon, mielenterveysstrategian, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman , lapsiasianeuvottelukunnan ja OECD Opsin (Observatory of Public Sector Innovation) kanssa.

Itlan kansainvälistä toimintatapaa tuki hyvin myös vuoden 2021 aikana käynnistetty kolmihenkisen kansainvälisen asiantuntijapaneelin työ. Kansainvälistä yhteistyötä olemme jatkaneet muun muassa norjalaisen Tromssan yliopiston, kanadalaisen McMasters-yliopiston ja hollantilaisen Vrijen yliopiston kanssa. Lisäksi Itla on käynnistänyt yhteistyötä australialaisen Canberran yliopiston kanssa.

Keväällä 2021 säätiö toteutti strategian puolivälitarkastelua varten sidosryhmäselvityksen. Selvityksen mukaan Itlan katsottiin useissa vastauksissa edustavan “korkean profiilin” toimijaa sekä olevan arvokas yhteistyökumppani. Sillanrakentajuus ja yhteistyö ovat Itlalle tärkeitä periaatteita ja tavoitteita. Lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentaminen onnistuu vain yhteistyöllä.

 

Lasten hyvinvoinnin näkökulmasta vuosi 2022 tulee edelleen olemaan mullistusten vuosi. Vuotta 2022 leimaavat vielä koronapandemia ja sen vaikutukset, joskin jo vähenevästi. Pandemialla on ollut suoria vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin esimerkiksi mielenterveyden kuormituksena ja oppimisen vajeena. Lisäksi tätä vuosikertomusta laadittaessa alkuvuodesta 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan on asettanut maailmantilanteen uuteen asentoon, mikä pakottaa Suomessakin miettimään uudesta näkökulmasta lasten hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä.

Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutos heijastuu lasten hyvinvointiin. Tätä silmällä pitäen säätiö on ollut aktiivinen Ukrainan sotaan liittyvien toimenpiteiden käynnistämisessä alkuvuodesta 2022.

Vuosi 2022 on Itlan nykyisen strategiakauden viimeinen vuosi. Vuoden 2022 aikana säätiö laatii avoimena prosessina yhdessä sidosryhmien kanssa strategian vuosille 2023–2026.

Vuosi 2022 on myös Itlan 35-vuotisjuhlavuosi. Juhlistamme merkkivuottamme työn merkeissä ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön suojeluksessa. Juhlavuotemme tilaisuuksien keskeiset teemat ovat tulevaisuus sekä yhteiskunnallinen ja lasten arjen resilienssi – pärjäävyyden tukeminen ja lapsiperheiden palvelujen varmistaminen muuttuvissa tilanteissa.

Nouseva teema Itlassa liittyy lasten luontosuhteeseen ja sitä kautta lasten planetaariseen hyvinvointiin. Esimerkiksi ilmastoahdistuksen lieventämiseen liittyvästä puheesta on tulossa arkipäivää Suomessa. Todennäköisesti vuonna 2022 tulemme näkemään myös ilmiöitä, jotka haastavat uudella tavalla lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Yksi tällainen ilmiö liittyy lasten kokemaan toiseuteen ja yksinäisyyteen. Oman haasteensa tuovat mukanaan syntyvyyden laskun ja väestön ikääntymisen kaltaiset nopeasti etenevät väestömuutokset, jotka vaikuttavat nopeasti lasten ja lapsiperheiden palvelujen saatavuuteen. Oma lukunsa tässä muutosprosessissa ovat vuoden 2023 alussa toimintansa käynnistävät hyvinvointialueet. Ratkaisut esimerkiksi palveluintegraation ja perheiden palvelujen osalta tehdään hyvinvointialueittain vuoden 2022 loppuun mennessä.

Toimintavuonna 2022 kasvaa kysyntä säätiön tutkimusosaamiselle, mikä on ollut strateginen tavoite viimeksi kuluneina vuosina. Tämä on jatkoa viime vuosina heränneelle kiinnostukselle saada tehdä yhteistyötä säätiön kanssa lasten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Itlan toiminnan ydin ei muutu vuonna 2022. Lapsen oikeuksien sopimus, yhdenvertaisuuden vahvistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen, kansainvälisyys ja sillanrakentaminen muutostoimijoita yhteen tuomalla pysyvät säätiön toiminnan organisoimisen ja tekemisen johtotähtinä.