Valtuuskunnan puheenjohtajalta

Vaalikausi lähenee loppuaan ja nyt on hyvä katsahtaa koko kauteen. Tällä kaudella Suomeen saatiin vihdoin kansallinen lapsistrategia, joka valmisteltiin parlamentaarisesti. Siihen on kirjattu pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet, joita edistetään yli hallintorajojen ja hallituskausien. Kansallisen lapsistrategiayksikön työ käynnistyi alkuvuodesta 2023, ja yksi ensimmäisen toimintavuoden tehtävistä on lapsibudjetoinnin pilotin käynnistäminen hyvinvointialueilla.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpano alkoi edellisellä hallituskaudella ja sitä jatkettiin tällä kaudella, sote-uudistuksen rinnalla. Ohjelmassa keskeisiä kokonaisuuksia ovat olleet perhekeskukset sekä lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelun monialainen kehittäminen.

Itla on ollut mukana molemmissa isoissa hankkeissa sekä tuottamassa tietoa ja lisää vaikuttavuutta lasten hyvinvoinnin edistämisessä että kouluttamassa johtajia lapsi- ja perhepalvelujen laajalle kentälle. Yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä pyritään lisäämään tiedon, innovaatioiden ja koulutuksen kautta.

Tällä hallituskaudella on tehty useita lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin vaikuttavia lakiuudistuksia: subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin, oppivelvollisuusikä nostettiin 18 vuoteen, kiusaamisen vastaisia toimia on tehostettu, pandemian jälkien korjaamiseen on panostettu ja 5-vuotiaiden maksutonta esikoulukokeilua on laajennettu.

Perhevapaauudistus astui voimaan syksyllä 2022 ja sen vaikutuksia seurataan mielenkiinnolla, Kelan laskelmien mukaan vanhempainvapaiden tasa-arvoinen jakaminen kannattaa lapsiperheissä taloudellisesti ja laskureista voi arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia oman perheen talouteen. Yhteiskunnan on myös muutettava asenteita, ja isiä tulee kannustaa käyttämään oma osuutensa perhevapaista. Se on isän ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kannalta erittäin tärkeää, puhumattakaan siitä, että lapsella on oikeus muodostaa toimiva suhde molempiin vanhempiinsa aivan pienestä pitäen.

Tarvitsemme Suomessa lisää vaikuttavia toimia väkivallattoman lapsuuden turvaamiseksi. Kouluterveyskyselyssä yksi huolestuttavista ilmiöistä on nuorten ilmoittama seksuaalisen ahdistelun lisääntyminen. Tarvitsemme erilaisia toimia lasten kasvuympäristön turvallisuuden lisäämiseksi, tähän apua tuo osaltaan seksuaalirikoslain uudistus sekä väkivaltatyöhön osoitetut lisäresurssit. Yhteistyömalleja on kehitettävä hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspinnoissa, kuten esimerkiksi oppilashuollossa ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa. Lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköiden eli Barnahus-keskusten erityisosaamista tulee hyödyntää kaikilla hyvinvointialueilla.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen nopeasti paheneva lapsiperheköyhyys vaatii vaikuttavia lisätoimia heti seuraavan hallituskauden alkuun. Itla on mukana tuottamassa päättäjille arvokasta vertailutietoa muiden maiden ratkaisuista kuluvan kevään aikana.

Lastensuojelulain kokonaisuudistus on jo käynnistynyt ja siinä vaikuttavuuden ja lapsen osallisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää. ”Lastensuojelu auttaa monia perheitä, mutta puuttuu myös perheiden yksityisyyteen. Siksi uudistuksen tavoitteena tulee olla kansalaisten – erityisesti lasten – oikeusturvan parantaminen ja lastensuojelun ennakoitavuuden, avoimuuden ja vaikuttavuuden lisääminen,” painottaa myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Kiitän omasta ja valtuuskunnan puolesta kuluneesta neljästä vuodesta.

Aina lapsen puolella <3