4 Lapsipolitiikan innovaatiotoiminta

Peter Druckerin lausetta ’kulttuuri syö strategian aamupalaksi’ käytetään usein kuvaamaan organisaation innovaatiotoiminnan suhdetta strategiaan ja kulttuuriin. Mikään näistä ei yksin tuota uusiutumista. Itlan innovaatiotoimintaa toteutetaan vahvasti säätiön verkostojen kanssa yhdessä työskennellen. Innovaatiotoiminnan yhtenä päätavoitteena on luoda innovaatiokulttuuria, joka mahdollistaa lapsi- ja perhepolitiikan saralla toimivien yhteisöjen uudistumista. Säätiön innovaatiotoiminta on tietoperustaista: lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin vastataan tietoon ja tutkimukseen perustuen ja annetaan tilaa uusille aloituksille, kumppanuuksille ja yhteistyölle sekä luodaan rakentavaa vuorovaikutusta lapsi- ja perhepolitiikan eri toimijoiden välille.

Innovaatiotoiminnalla vahvistetaan nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa palvelujärjestelmän kykyä uudistua ja vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin erityisesti silloin, kun haasteita kasautuu. Innovaatio-, kokeilu- ja ennakointitoiminnan hyödyntämisessä sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi maailmalla on tehty töitä jo pitkään. Muun muassa Isossa- Britanniassa toimiva Nesta-säätiö pyrkii aikaansaamaan systeemistä muutosta esimerkiksi yksilöiden ja organisaatioiden innovaatio- ja ennakointikyvykkyyksiä rakentamalla.

Itlan innovaatioajattelun taustalla on Yhdysvalloissa kehitetty yhteisövaikuttavuus- malli (Collective Impact), joka on systeemiajattelua hyödyntävä ratkaisu ihmisten ja yhteiskunnan monialaista yhteistyötä vaativiin kompleksisiin ongelmiin. Malli tarkastelee toimijoiden ja tekojen keskinäisiä riippuvuussuhteita.

Innovaatiotoiminnassa on tunnistettu lasten ja perheiden palvelujärjestelmässä olevia aukkoja ja niihin kartoitetaan sopivia uusia toimintamalleja. Innovaatiotoiminta järjesti vuonna 2019 ensimmäisen vuosittaisen Lapsuuden rakentajat -haastekilpailun, jonka aiheena oli löytää suomalaisia ‘Islannin malleja’. Malleissa haettiin yhteisövaikuttavuusmallin mukaista monialaista toimintaa alueen lasten ja perheiden pärjäävyyden vahvistamiseksi. Kilpailun voitti Oulun kaupungin Kaakkuri-malli ja kunniamaininnan sai Heinolan kaupungin ”Islannin malli”.

Vuonna 2019 käynnistettiin useita yhteistyöhankkeita ja selvityksiä sekä kokeilutoimintaa, joilla kartoitetaan tilannekuvaa ja vastataan tiedollisiin tarpeisiin ratkaisujen ja toimintaehdotusten aikaansaamiseksi. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen yhteisövaikuttavuusmallin avulla kaupunki- ja kulttuurihankkeiden suunnittelussa käynnistettiin yhteistyössä Karhusaaren Lastenmaailma ry:n kanssa. Selvityksistä käynnistyi Lapset SIB -yhteistyö Tampereen korkeakoulusäätiön ja valtiotieteen tohtori Jenni Airaksisen kanssa. Lisäksi käynnistettiin selvitys vaikeahoitoisista nuorista sijaishuollossa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tarja Heinon kanssa.

Loppuvuodesta 2019 vahvistui Itlan yhteistyö vuodelle 2020 lapsipolitiikan kaupunkikokeiluista OECD:n Observatory of Public Sector Innovation eli OPSI-yksikön kanssa. Kokeilu toteutetaan kahdessa kaupungissa, Vantaalla ja Oulussa. Vantaan kokeilu keskittyy maahanmuuttajanuorten lisääntyvään osuuteen kaupungin väestössä sekä sen tuomiin ilmiöihin. Oulussa työskentely keskittyy 16—25-vuotiaisiin työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin ja heidän palveluidensa kehittämiseen. Itlassa OECD-yhteistyöhön osallistuu innovaatiotoiminnan lisäksi johtamiskoulutuksen toimintalinja.

Innovaatiotoiminnasta päätettiin rahoittaa Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin digitaalisen alustan kehittämistä. Tavoitteena on parantaa lapsivaikutusten arviointia digitalisaatiota hyödyntämällä. Lisäksi suunniteltiin työskentelyä lapsi- ja perhepolitiikan kansallisen digitaalisen tilannehuoneen kehittämiseksi. Tilannehuoneessa voidaan kehittää palveluiden ja rahoituksen parempaa kohdentamista sekä vaikuttavuutta ja saavutettavuutta.

Yksi pääteemoista säätiön innovaatiotoiminnassa on pohtia, millaisia uusia toisin toimimisen tapoja, taitoja ja kyvykkyyksiä tarvitaan tulevaisuuden Suomessa. Tähän vastattiin perustamalla joulukuussa 2019 lapsipolitiikan ennakointiverkosto ja suunnittelemalla sen vuonna 2020 käynnistyvää työskentelyä. Tarkoitus on ylläpitää toiminnallista ennakointiverkostoa, joka tuottaa sekä tilannekuvaa että tulevaisuusskenaarioita, ja kasvattaa yksilöiden ja organisaatioiden tulevaisuuskyvykkyyksiä.

Lisäksi osana säätiön innovaatiotoimintaa valmisteltiin jatkosopimus näyttöön perustuvien psykososiaalisten työmenetelmien kotipesätoiminnasta Mieli ry:n kanssa koskien lasten ja perheiden pärjäävyyttä vahvistavaa Lapset puheeksi -menetelmää sekä sen yhteisövaikuttavuusmallin kehittämistä ja kuntaimplementaatiota. Kuntakokeiluja on lisäksi valmisteltu yhteisövaikuttavuusmallin mukaisesti osana Itlan lahjoittamaa työelämäprofessuuria.