Lasten määrän ennakointi on avainasemassa kuntien tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa. Esi- ja perusopetuksessa olevien lasten määrään vaikuttaa syntyvyys ja maahan muuttavan vieraskielisen väestön määrä, varhaiskasvatuksen osalta myös sinne hakeutuminen.
Koska lasten määrästä ei ole vielä syntymättömien ikäluokkien osalta tietoa, tulevaisuuden suunnittelussa on nojauduttava ennusteisiin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laski kuusi ennustetta lasten määrän kehityksestä seuraaville 20 vuodelle.
Kuusi ennustetta syntyvyyden arvion mukaan
Alle 16-vuotiaiden lasten määrän ennusteet vuosille 2021–2040 perustuvat syntyvyyteen. Ennustemalleissa tarkastellaan syntyvyyttä viimeisen i) 30, ii) 20, iii) 10 vuoden ja iv) vuosien 2015–2019 keskiarvon mukaan sekä vuosien 1990–2020 v) korkeimman ja vi) matalimman syntyvyyden mukaan.
Kuvio 4.4. Alle 16-vuotiaan väestön absoluuttinen muutos kuudessa eri syntyvyyden ennusteessa vuosina 2021–2040 verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.
Lasten määrän muutos vuoteen 2021 verrattuna on kuvattu yllä olevassa kuviossa kuuden ennusteen mukaan. Vain yhden ennusteen mukaan alle 16-vuotiaiden määrä kasvaa parinkymmenen vuoden aikana. Käytännössä kaikissa ennusteissa lasten määrä vähenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. 2030-luvun lasten määrään vaikuttaa tulevan syntyvyyden kehitys – elpyykö lasten määrän kehitys vai jatkuuko supistuminen.
Alueelliset erot ennusteissa
Vaikka syntyvyyden lasku tulee useimpien ennusteiden mukaan näkymään koko Suomessa, se painottuu alueellisesti eri tavoin. Tämä vaikuttaa lasten määrään vaihtelevasti eri alueilla. Alla olevassa kuviossa on esitetty todennäköinen alle 16-vuotiaan väestön kehitys seuraavien 20 vuoden aikana.
Kuvio 2. Alle 16-vuotiaiden väestön määrän todennäköinen kehitys useimmissa ennusteissa vuosina 2021–2040 kunnittain verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen Suomessa.
MDI:n laskemat ennusteet huomioivat syntyvyyden lisäksi vieraskielisen väestönkehityksen, mikä poikkeaa Tilastokeskuksen tekemästä väestöennusteesta. Erikielisten lasten määrän kehitys on tärkeä tieto kuntien ennakointityön kannalta. Erikielisten lasten määrä vaikuttaa niin henkilöstöresursseihin, henkilöstön osaamistarpeisiin kuin tilasuunnitteluun.
Suunnitelmia on tehtävä epävarmuudesta huolimatta
Tulevaan syntyvyyteen ja vieraskielisten lasten määrään liittyvästä epävarmuudesta huolimatta tulevaisuutta on suunniteltava kunnissa jo nyt. Esimerkiksi kuntien palveluverkkoihin tehtävät muutosprosessit ovat pitkiä ja ne perustuvat ennakointitietoon. Kuntien ennakointityön pohjaksi laaditut erilaiset mallit luovat melko yhtenäistä kuvaa siitä, millaista kehitys tulee olemaan. Kuntien haasteena on kuitenkin arvioida ja ennakoida lapsiväestön jakaantumista kunnan sisällä eri alueiden välillä. Tarpeellisena näyttäytyy lisäksi sen pohtiminen, millä tavalla valtio pystyy kunnille osoitettavassa rahoituksessa ja tuessa huomioimaan hyvin erilaiset kuntien tilanteet ja paikalliset haasteet.
Kirjoittajat
Marko Merikukka, Itlan tiedeasiantuntija
Anni Kyösti, Itlan projektitutkija
Blogi perustuu MDI:n tekemiin ennusteisiin ja Muuttuva väestö -tutkimushankkeen väliraportin R. & T. Aron kirjoittamaan lukuun Väestönmuutos Suomessa. Väliraportti Muuttuva väestö – väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen on julkaistu 8.2.2023.
Blogi on Muuttuva väestö -blogisarjan toinen osa. Lue blogisarjan ensimmäinen osa Väestö muuttuu – miten kunnat ovat valmistautuneet muutokseen? sekä kolmas osa Väestönmuutos pirullisena ongelmana – varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestäminen ikääntyvässä ja eriytyvässä Suomessa.
