Kunniamaininta Heinolan “Islannin mallille” 

Oulun kaupungin Kaakkuri-pilotti, verkostotyön toimintamallin yhteiskehittäminen, palkittiin Itlan Lapsuuden rakentajat -haastekilpailun parhaana suomalaisena ”Islannin mallina”.  

Kaakkurin mallin tavoitteena on järjestää vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille uudenlaisella yhteistyöllä sekä lasten ja perheiden tarpeista käsin. Lisäksi malliin kuuluu perhekohtainen yhteistoiminta silloin kun lapsi ja perhe tarvitsee monialaista tukea. Malli pohjautuu Lapset puheeksi –palvelumalliin ja siihen on yhdistetty tutkimus yhtenä ongelmanratkaisukeinona. 

Kilpailun tuomariston puheenjohtaja, nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola kertoo valintaperusteista näin: 

Perusteena voittajien valinnalle oli, että nämä kaksi mallia olivat vastanneet muita paremmin jo haasteen mukana lähteneisiin arviointikriteereihin ja näistä kahdesta toinen malli pyrkii aidosti kohti kokonaisvaltaista, yhteisöllistä lasten ja perheiden pärjäävyyden tukemista. Oulun mallissa arvostettiin erityisesti sitä, että sirpaleisuuden sijaan on yritetty koota kokonaisvaltainen malli, joka myös pyrkii korjaamaan itse itseään. Mallissa hyödynnetään olemassa olevia palveluja ja niissä kertynyttä tietoa, mutta tukea tarjotaan myös täysin uudella tavalla. Mallin käyttöönottoa helpottaa varsinkin alkuvaiheessa eri toimialoja yhdistävä koordinaattori.”  

Pärjäävyyttä tukevaa toimintaa Oulussa

Kaakkurin alueen päiväkotien, koulujen ja sosiaali– ja terveyspalveluiden kesken on käynnistetty syksyllä 2019 monialaisen verkostotyön yhteiskehittäminen. Malli tukee alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja slinkittyy sekä koulunkäyntiin että esimerkiksi koulupäivän jälkeen järjestettävään vapaa-ajan toimintaan. Tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua omaa pärjäävyyttä tukevaan toimintaan. Pärjäävyydellä tarkoitetaan lapsen ja perheen vahvuuksia tukevaa positiivista vuorovaikutusta sekä arjen sujuvuutta lisääviä tekoja ja toimintaa.

Palkinnon tulivat vastaanottamaan Emilia Martimo, Tuula Takalo ja Susanna Lähde Oulusta.

Toimintamallilla pyritään saamaan aikaan systeemistä muutosta palveluiden tuottamisessa perheiden, päiväkotien, koulujen ja eri palveluiden ja kolmannen sektorin yhteistoimintana. Kehittämistoiminnan lähtökohtina ovat yhteisölähtöisyys, myönteinen vuorovaikutus ja toiminta, konkreettinen tekeminen ja arjen sujuvuus sekä johdon tuki. 

”Mallissa olennaista on muutos siinä, miten työtä tehdään. Jokainen toimija miettii omalta osaltaan miten voi osallistua lapsen, nuoren tai perheen auttamiseen, kenelläkään ei ole lupa jäädä odottamaan mitä muut tekevät ensin”, kertoo Kaakkurin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Susanna Lähde Oulun kaupungilta. Työntekijöitä auttaa selkeä, auki kirjoitettu malli, ja työhön annetaan tukea. ”Malli on käynnistynyt syyskuun alussa, mutta mukana olevat perheet ovat jo antaneet hyvää palautetta. Asiat ovat lähteneet rullaamaan hyvällä tavalla nopeasti”, jatkaa palveluesimies Emilia Martimo

Niin sanotussa Islannin mallissa yhteinen tavoite ja yhteinen suunta niin kotona, koulussa kuin harrastuksissa on keskeistä. Mallin yhteydessä puhutaan paljon harrastustoiminnasta, mutta se on vain yksi osa. 

”Malliin kuuluu esimerkiksi vanhemmuuden tukeminen kotona ja muissa kehitysympäristöissä. Keskeistä on konkreettinen, arjessa näkyvä tekeminen ja toimivat verkostot sekä seuranta ja tuki”, täydentää oppilashuollon päällikkö Tuula Takalo. 

Toimintamalli perustuu Lapset puheeksi –palvelumalliin 

Monialaisen verkostotyön toimintamallissa hyödynnetään Oulussa laajasti käyttöön otettua Lapset puheeksi -menetelmääToimintamallissa huomioidaan verkoston eri toimijoiden konkreettinen, perustehtävän mukainen työ esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä monialaisen yhteistoiminnan edellytykset.  

Toimintakokonaisuus koostuu käytännössä kahdesta eri osiosta: 1) yhteistyö ja yhteistoiminta, jossa kuullaan opettajia ja opiskeluhuollon toimijoita yhteisödialogeja järjestämällä lasten vapaa-ajan toimintojen järjestämiseksi sekä 2) palveluiden ja muiden toimijoiden yhteistoiminta perhekohtaisesti, kun lapsi tai perhe tarvitsee tukea 

Myös tutkimus on kytketty osaksi toimintaa. Monimutkaisemmista ongelmista pyritään toteuttamaan tutkimusta, kuten väitöskirjatutkimusta tai opinnäytetöitä, joiden pohjalta ongelmia ratkaistaan. 

Palkinnoksi tutkimusapua, näkyvyyttä ja kansainvälisiä kontakteja 

Itla lahjoittaa mallin toteutuksen oheen voittajalle 12 kuukautta (apuraha)tutkija-aikaa. Tarkoituksena on tukea tutkimuksellisen viitekehyksen mallintamista ja tutkimusperusteisuuden vahvistamista. Lisäksi voittaja pääsee esittelemään mallia kesän 2020 SuomiAreenassa Porissa. Itla yhdistää voittajan ja kansainvälisen toimijan mallin sparrauksen ja kehittämisen merkeissä. 

Islannin malli Heinolassa  

Kunniamaininan saaneessa Heinolan Islannin mallissa pyritään tarjoamaan kaikille lapsille harrastusmahdollisuus koulun jälkeen. Periaatteena on yhdenvertaisuus, harrastaminen ei ole perheiden tilanteesta kiinni. Mallissa on mukana kaupungin lisäksi myös kolmas sektori, ja toiminta on osa kaupungin strategista kehittämistoimintaa ja hyvinvointiohjelmaa.  

Heinolan kunniamaininnan vastaanottivat nuorisopalvelujohtaja Anne Hottola (vasemmalla) ja liikunnan palvelupäällikkö Maria Kaikkonen (oikealla). Keskellä tuomariston puheenjohtaja, nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

Miksi ”Islannin malleja”? 

Itlan kilpailussa haettiin Suomen Islannin malleja lasten pärjäävyyden vahvistamiseksi, koska tiedetään, että kunnissa on käynnissä erilaisia projekteja ja työtä on tehty asian tiimoilta Islannin esimerkin innoittamana”, kertoo kehitysjohtaja Tiina Ristikari Itlasta 

Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus kehittää Suomeen kansallinen, suomalainen Islannin malli ja tämän valmistelutyön tueksi halusimme koota jo olemassa olevia hyviä ja toimivia esimerkkejä ja toimintatapoja, joissa on hyödynnetty Islannin mallin oppeja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi parantamiseksi”, Ristikari jatkaa.  

Kilpailun kaikista ideoista tehdään kooste, joka viedään ministeriöihin Suomen Islannin mallin valmistelutyön tueksi. 

Lapsuuden rakentajat -haastekilpailu toteutettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran 

Jatkossa haastekilpailu järjestetään vuosittain vaihtuvan teeman pohjalta. Haastekilpailun lähtökohtana on avoimuus ja julkisuus sekä mallien ja ideoiden levitettävyys.  

Voittajien valinnasta vastasi tuomaristo, jonka jäsenet puheenjohtaja Silja Kosolan lisäksi ovat emeritusprofessori Jorma Sipilä, kokemusasiantuntija Niina Jääskeläinen, kehitysjohtaja Anna Herlin Tiina ja Antti Herlinin säätiöstä sekä leikkijohtaja Taneli Heikka Espoon Lastenmaailmasta. 

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 11.12. Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Palkinnon tulivat vastaanottamaan Susanna Lähde, Tuula Takalo ja Emilia Martimo Oulusta sekä nuorisopalvelujohtaja Anne Hottola ja liikunnan palvelupäällikkö Maria Kaikkonen Heinolasta.  

Lisätiedot 

Susanna Lähde, Kaakkurin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, puh. 040 6212238, susanna.lahde @ ouka.fi 

Tuula Takalo, oppilashuollon palvelupäällikkö, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, puh. 044 703 9670, tuula.takalo @ ouka.fi 

Pirjo Hepo-oja, hyvinvointijohtaja, Heinolan kaupunki, puh. 0500 717 310, pirjo.hepo-oja @ heinola.fi  

Tiina Ristikari, kehitysjohtaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, tiina.ristikari @ itla.fi050 917 7396 

itla.fi/haastekilpailu