Oulussa käynnistyi viime syksynä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä monialaisen verkostotyön kehittämistyö.

Ajatus monihallinnollisen verkostotyön kehittämisestä ei sinällään ole uusi asia. Verkostotyön kehittäminen ja myöhemmin keskustelu palveluiden integraatiosta ovat olleet koko 2000-luvun ajan puheenaiheena ja kehittämisen kohteena kansallisessa hyvinvointikeskustelussa ja hyvinvointiohjelmissa. Useat viimevuosien kansalliset kehittämis- ja toimenpideohjelmat, kuten viimeisimpänä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ovat asettaneet tärkeän haasteen palveluiden yhteen tulemisen tarpeesta lapsen ja perheen ympärille.

Kaakkuri-pilotiksi nimetyssä kehittämistyössä ovat mukana rajatun hyvinvointialueen päiväkodit, koulut ja nuorisopalvelut sekä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tulevana syksynä myös järjestötoiminta ja seurakunta tulevat mukaan. Kehittäminen kiinnittyy paikallisiin resursseihin ja sitä tehdään yhdessä alueen perheiden, lasten ja nuorten kanssa. Kehittäminen on alueellista yhteistoimintaa.

Yhteinen tavoite ja sitä palveleva yhteistoiminta

Kaakkuri-pilotissa lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan usean systeemin yhteistyönä heti alusta alkaen. Tarpeet, toimijaverkosto ja toiminta kytketään yhteen niin, että eri toimijat työskentelevät saman tavoitteen suuntaisesti ja yhteisesti. Alueen sosiaali- ja perhepalvelut ovat tavoitettavissa yhdellä puhelinsoitolla joka arkipäivä aamupäivisin. Palveluista käsin järjestetään verkostotapaaminen sovituille lähiviikoille. Tästä järjestelystä ovat kaikki alueen työntekijät päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä ja palveluissa tietoisia. Paikalle verkostotapaamisiin kutsutaan ne henkilöt perheen ympäriltä ja eri palveluista, jotka voivat tehdä jotain konkreettista lapsen tai perheen hyväksi.

Perheet ovat työskentelyn etenemisessä koko ajan avainroolissa. Arkinen vuorovaikutus eri osapuolten kesken ja arkea edistävä toiminta ovat keskiössä kaikissa lapsen ja nuoren kehitysympäristöissä kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla.

Työskentely perheen kanssa sekä monialaisessa verkostossa pohjautuu Oulussa laajasti käytössä olevaan Lapset puheeksi -menetelmään. Toimintajaksoittain etenevässä työskentelyssä verkosto ottaa yhteiseksi ohjenuoraksi saman idean ja huomioi sen kaikessa toiminnassaan: ajatuksena yhteinen päämäärä ja sitä palvelevat käytännöt. Lapsi tai nuori ei jää ´yksinautetuksi´ eikä arjen tärkeä aikuinen – vanhempi, varhaiskasvattaja tai opettaja – jää yksin lapsen tai nuoren kanssa.

Tieto pärjäävyydestä tekemisen takana

Lasten ja nuorten pärjäävyydestä ja hyvinvoinnista kerätään tietoa lapsilta ja nuorilta itseltään. Lapset ja nuoret odottavat, että aikuiset reagoisivat heidän antamaansa tietoon. Kaakkuri-pilotissa lasten ja nuorten jättämiin vahvuus- ja hyvinvointiviesteihin reagoidaan järjestämällä harrastus- ja vapaa-ajan toimintoja koulupäivän jälkeen yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Verkostotyön yhteiskehittämisessä Lapset puheeksi -keskusteluista saatavaa, lasten pärjäävyyttä tukevaa ymmärrystä hyödynnetään toimivan arjen tueksi myös alueen lasten ja nuorten harraste- ja vapaa-ajan toimintojen järjestämisessä koulupäivän jälkeen. Suunnitellun ja toteutettavan ryhmä- ja yhteisötoiminnan pohjana ovat alueen lapsilta, nuorilta ja perheiltä kerätyn hyvinvointitiedon sekä lasten ja nuorten pärjäävyyttä tukevan ymmärryksen hyödyntäminen arjen tueksi ja toteuttamiseksi yhteistoiminnallisesti perheiden, koulun opettajien, nuorisopalveluiden, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Lähtökohtana on, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua omaa pärjäävyyttä tukevaan ja omaan kiinnostukseensa pohjautuvaan toimintaan.

Kaakkuri-pilotin toimintamallissa huomioidaan yhtäaikaisesti perheen kanssa työskentelevän verkoston eri toimijoiden konkreettinen, perustehtävän mukainen työ sekä monialainen yhteistoiminta lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintojen järjestämisessä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukena.

Katse koronakeväästä huomiseen

Kaakkuri-pilotissa ajatuksena on, että kaikki pääsevät seuraamaan toistensa tekemistä ja kukaan ei pääse tipahtamaan perheen tarvitseman tuen verkostosta. Työskentelyn aloituksella yhtäaikaisesti ja yhteiseen sopimukseen perustuvasti karsitaan heti ensimmäisestä tapaamisesta lukien mahdolliset katvealueet tai tiedonkulun katkeamisen uhat. Työskentelyssä kunnioitetaan jokaisen osallistujan omaa perustehtävää. Yhteisessä toiminnassa opitaan toisen työstä – ja toisista. Kaakkuri-pilotissa luodaan yhteistoiminnallista monialaista toimintatapaa, joka oppii, luo ja kehittää itseään koko ajan.

Kaakkuri-pilotissa, kuten kaikkialla muuallakin, on kohdattu myös koronan aiheuttamat poikkeusolosuhteet ja niiden vaikutukset alueen lapsi- ja perheväestöön, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan.

Poikkeusolosuhteissa työskenteleminen edellyttää aktiivista reaaliajassa työskentelyä sekä valmistautumista syksyyn. Kaakkuri-pilotin johtoryhmä on antanut täsmennetyn ohjeistuksen reagoida erityisen aloitteellisesti ja aktiivisesti alueen perheiden suuntaan ja tarjota yhteisen työskentelyn mahdollisuutta lapsen ja perheen tukena. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin ja oppimisen tuen tarpeiden mahdolliseen kasaantumiseen uuden lukuvuoden syksyyn on varauduttava jo tällä hetkellä. Kaakkuri-pilotissa tähän voidaan valmistautua tekemällä myös kesän aikana aktiivista yhteistyötä sekä tiedostamalla syksyn mahdollinen haastava tilanne.

 

Harri Kauppinen
aluepäällikkö
sivistys- ja kulttuuripalvelut

Susanna Lähde
palvelupäällikkö
Kaakkurin hyvinvointikeskus

Tuula Takalo
oppilashuollon palvelupäällikkö
sivistys- ja kulttuuripalvelut

Oulun kaupunki

 

Päivitetty 18.5.2020