Perhe voidaan määritellä monella tapaa. Yksinkertaisinta on sanoa, että perhe on se porukka ihmisiä, joka jakaa elämäänsä ja arkeansa. Tärkein perhettä yhteen liimaava side on tunneside. Jos perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia, on kyse lapsiperheestä.

Suomalaiset perheet ovat moninaisia ja kuva perheistä on saanut lisää väriä. Tilastoihin saadaan esille vain niitä perheitä, joilla on olemassa jokin juridinen side; taustalla voi olla avioliitto tai rekisteröity parisuhde, juridinen vanhemmuus (biologinen tai adoptio) tai joissakin tapauksissa virallinen yhteinen osoite (tämä koskee vain eri sukupuolta olevia pareja).

Mitä tilastot kertovat sateenkaariperheistä?

Vuonna 2019 Suomessa oli 838 (tai 876, kun huomioidaan kotona asuvat täysi-ikäiset lapset) virallista sateenkaarilapsiperhettä eli sellaista kahden naisen tai kahden miehen lapsiperhettä, joissa vanhempien suhde perustuu rekisteröityyn parisuhteeseen tai avioliittoon. Näissä perheissä asuu ja elää 1 366 alaikäistä lasta. Vuonna 2019 jo 40 prosenttia naisparien perheistä oli lapsiperheitä – käytännössä lapsiperheiden osuus naisparien keskuudessa on samaa luokkaa kuin heteroperheiden osalta. Tilastot kuvaavat vain osan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perheistä.

Perhe on lapsen tärkein ympäristö ja hänelle aina se oikea

Perheiden monimuotoisuudessa ei ole kyse vain aikuisten parisuhteesta. Monimuotoisuus on myös osa lapsen arkea. Vaikka lapselle hänen perheensä on se ainutkertainen ja oikea, saattaa hän omassa arjessaan; koulussa, pihalla, terveydenhoitajan vastaanotolla tai vaikka kaupassa kohdata tilanteita, joissa yhteiskunta arvottaa hänen arkeansa. Ajattelemattomuuttamme saatamme puhua aika ajoin vanhan maailman sanoin, kun kuvaamme perhettä tai lapsuutta. On helppoa unohtaa, ettei kaikilla ole kotona isä ja äiti tai ettei jokainen parisuhde ole naisen ja miehen välinen. Ei ole lapsen asia tehdä näihin oikaisuja.  

Hetero-oletus ja heteronormatiivisuus elää yllättävän syvällä yhteiskunnassamme. Puhutaan normaalista ja tavallisuudesta, kun ehkä tarkoitetaan yleisyyttä. Usein puheeseen sisältyy myös huomaamattamme (tai tarkoituksella) ajatus paremmuudesta ja oikeasta tavasta elää.

Sanavalinnat kärjistyvät kiusaamistilanteissa ja voimasanojen käytössä. Jos isä on homo, ei ole kivaa, kun tutut tai tuntemattomat käyttävät tätä substantiivia kirosanana.

Arjen sanat ja teot merkitsevät

Pahalta ja oudolta tuntuvan puheen lisäksi on puhumattomuus. Se mistä ei puhuta, ei tule näkyviin ja helposti luullaan, ettei sitä ole. Sateenkaariperheen lapsi ei löydä samaistumiskohdetta lastenkirjojen kuvituksista eikä laulujen sanotuksista. Hänelle ehkä annetaan koulussa mahdollisuus askarrella vain yksi äitienpäiväkortti, vaikka hänellä on kaksi äitiä.

Nämä ovat pieniä arjen asioita. Arjessa ja elämässä on se yllätyksellisyys, ettemme koskaan voi ennakolta tietää, mikä hetki tai toiminto on jollekulle toiselle se ainutkertainen ja merkittävä. Meille mitätön tapaus saattaa olla lapselle tai nuorelle se, jota hän kantaa mukanansa hyvässä tai pahassa ehkä loppuelämänsä.

Suomi ja sosiaalinen media juhlii 7.9.–13.9.2020 sateenkaarikansan Pride-viikkoa. Viikon teemana on esikuvat. Ei ole ihan sama, millaista esikuvaa me aikuiset – joka ikinen meistä – annamme arjessa lapsille ja nuorille. Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada kokea, että hän ja hänen perheensä on hyväksytty ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Joka ikinen hetki. Lapset ja nuoret sateenkaaren väreissä ovat tärkeitä.

 

Kirsti Pohjanpää on ryhmäpäällikkö

Tilastokeskuksen tieto- ja tilasto­palvelut -palvelualueella

 

Tilastotietoa sateenkaariperheistä:

Pietiläinen, Marjut & Pohjanpää, Kirsti (2019): Lakimuutokset näkyvät sateenkaariväen tilastoinnissa – samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa 4 000 suomalaista. Tieto ja trendit, artikkeli. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/lakimuutokset-nakyvat-sateenkaarivaen-tilastoinnissa-samaa-sukupuolta-olevan-kanssa-avioliitossa-4000-suomalaista/#start

Katso myös vuoden 2019 tiedot Tieto & trendit -artikkelista, joka ilmestyy 11.9.2020. [Pietiläinen, Marjut – Lipasti, Laura] http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/

Pohjanpää, Kirsti (2020): Tilastotkin voi toimia esikuvina. Tieto ja trendit, blogi 7.9.2020. Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2020/tilastokin-voi-toimia-esikuvana/

Taustatietoa sateenkaariperheiden tilastoinnista:

Keski-Petäjä, Miina (2019): Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? – Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon. Tieto ja trendit, blogi 26.6.2019. Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2019/tilastoja-naisista-miehista-ja-heteropareista-miksi-moninaisuus-jaa-virallisissa-tilastoissa-usein-piiloon/

Pohjanpää, Kirsti (2013): Sateenkaariperheen työläs matka tilastoperheeksi. Hyvinvointikatsaus 3/2013. S.  13–15. http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-09-23_004.html

Pohjanpää, Kirsti (2013): Seksuaalivähemmistöistä on niukasti tilastotietoa. Tätä mieltä. Hyvinvointikatsaus 3/2013. S. 54–55.