Samalta viivalta -ohjelman ensimmäisessä ilmiöpöydässä pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen. Toisessa keskustelussa taas esiin nousi vahvasti suomalaisen palvelujärjestelmän kyvyttömyys tukea maahanmuuttajaperheitä.
Keväällä 2021 Itla käynnisti kolmevuotisen lapsiperheköyhyyteen pureutuvan tutkimus- ja kehittämisohjelman. Samalta viivalta -ohjelmassa jalostetaan tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi, käynnistetään kokeiluja ja vahvistetaan aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä. Syksyllä yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa järjestettiin kaksi ilmiöpöytäkeskustelua, toinen tutkijoille ja toinen ammattilaisille. Keskustelut ovat osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää.
Ensimmäisessä ilmiöpöydässä pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen kartoittamalla, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei. Paikalla oli kymmenen aihetta omista kulmistaan lähestyvää tutkijaa, joiden dialogi avasi perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteyden monimutkaisuutta.
”Keskustelussa kartoitettiin olennaisia tutkimuskysymyksiä ja rajauksia tietosynteesiä varten”, kertoo ohjelman vetäjä, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.
Tietosynteesiä varten keskustelusta kiteytyikin kolme väitettä:
- Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa vahvistunut viimeisten 15 vuoden aikana.
- Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa heikompi kuin vertailumaissa.
- Suomalainen koulutus yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ei pysty riittävästi tukemaan perhetaustasta kumpuavissa oppimisen haasteissa.
Joulukuussa järjestetyssä toisessa ilmiöpöydässä jatkettiin keskustelua lapsiperheiden palveluiden ammattilaisten kanssa. Keskustelussa nousi vahvasti esiin suomalaisen palvelujärjestelmän kyvyttömyys tukea maahanmuuttajaperheitä. Keskustelua käytiin myös siitä, kuinka koulussa ei kyetä tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Myöskään yhteistyö vanhempien kanssa ei aina toimi. Ammattilaisten mukaan oppilashuoltotyö saatetaan ”liian haastavien” perheiden kohdalla ohittaa ja tehdä lapsesta jopa suoraan lastensuojeluilmoitus. Keskustelijat totesivat myös, että usein palvelujen välinen moniammatillinen yhteistyö osoittautuu pelkäksi myytiksi.
”Keskustelu avasi useita kriittisiä kysymyksiä, joihin aiheen tutkimus ei ole vielä tarttunut. Keskustelu osoitti myös sen, että ammattilaisten ja tutkijoiden vuoropuhelua tarvitaan jatkossa entistä enemmän, jotta tunnistetaan keskeisimmät tietotarpeet ja aidosti vaikuttavat toimintatavat”, toteaa Itlan erikoistutkija Aapo Hiilamo.
Keväällä 2022 Samalta viivalta -ilmiöpöytäkeskusteluja jatketaan muun muassa päättäjien pöydällä. Keskustelujen perusteella tehdään kirjallisuushakuja ja koostetaan tietosynteesejä. Ensimmäinen synteesi tutkijoiden ilmiöpöydästä julkaistaan vuonna 2022.
Mikä ilmiökartta?
Ilmiökartta on Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin kehittämä menetelmä tiedollisten kokonaiskuvien luomiseksi ja luotettavien ja käyttäjien tarpeisiin vastaavien tietosynteesien toteuttamiseksi. Ilmiökartan prosessiin osallistuvat kulloisenkin aiheen parissa toimivat asiantuntijat, tutkijat ja muut alan ammattilaiset. Ilmiökartta on kokonaisuus, joka koostuu ilmiötä käsittelevää tietoa eri tavalla jäsentävistä tai esittävistä osista.
Prosessi jäsentyy seuraavanlaisesti:
- Kysymyksenasettelun muotoilu yhdessä aiheen parissa toimivien asiantuntijoiden kanssa.
- Tiedonhaun suunnittelu ja toteutus.
- Tietosynteesityö: tulosten luokittelu, näytön asteen arviointi, kirjoittaminen, tutkimusaukkojen kartoitus.
- Toimenpide-ehdotusten muotoilu.
- Viestintä ja vuorovaikutus tuloksista.
Lähde: Sofi