Tuhat päivää kattaa raskausajan ja lapsen kaksi ensimmäistä vuotta. Tämä ajanjakso antaa tärkeän pohjan lapsen myöhemmälle kehitykselle.
Tuhat ensimmäistä päivää Pohjoismaissa -yhteistyöhankkeessa selvitetään, miten Pohjoismaissa edistetään mielenterveyttä raskauden aikaisessa terveydenhuollossa, tuetaan turvallisen kiintymissuhteen muodostamista vauva- ja pikkulapsien terveydenhuollossa, identifioidaan riskitekijöitä ja vastataan niihin sekä tuetaan henkistä hyvinvointia päivähoidossa ja esikoulussa.
Hankkeessa vahvistetaan pohjoismaista tietopohjaa vauvojen ja pikkulasten mielenterveyden edistämisestä. Lisäksi paikallistetaan ja arvioidaan näyttöön perustuvia menetelmiä raskauden aikaisten mielenterveyshäiriöiden hoidon tehostamiseksi. Pohjoismaista kerättiin yhtenevät tiedot kansallisista ohjeistuksista, laeista ja suosituksista sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä.
Neuvolalla keskeinen rooli mielenterveyden tukemisessa ja ongelmien varhaisessa tunnistamisessa
Kartoitus osoitti, että Suomessa on runsaasti kansallista lainsäädäntöä ja suosituksia vauvaperheiden vanhemmuuden ja lasten turvallisen kehityksen ja kasvuympäristön tukemiseksi. Neuvolajärjestelmä on keskeisessä roolissa terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ongelmien ennaltaehkäisemisessä, riskitekijöiden varhaisessa tunnistamisessa ja ongelmiin vastaamisessa. Neuvolat ja niiden säännölliset terveystarkastukset tavoittavat lähes kaikki vauva- ja pikkulapsiperheet tarjoten erinomaisen mahdollisuuden ehkäistä masennusta, tunnistaa sen oireita ja muita vauvaperheiden riskitekijöitä varhain ja tarjota niihin tukea. Neuvoloissa on käytössä erilaisia voimavara- ja mielialakyselyjä ja -seuloja, joilla mielenterveyden pulmia pyritään tunnistamaan.
Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, vanhempainvapaajärjestelmää ja varhaiskasvatusta koskevat lait ja säädökset säätelevät myös lapsiperheiden parissa työskentelevien henkilöstömääriä ja pätevyysvaatimuksia, lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen sisältöä ja vanhempien hoito- ja vanhempainvapaita ja vanhempainrahakausia. Suosituksilla pyritään yhteistyön sujuvuuteen ja toimiviin hoitopolkuihin. Suomesta esimerkkeinä hyvistä käytännöistä hankkeessa olivat terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamat lakisääteiset laajat, koko perhettä koskevat terveystarkastukset ja VaVu-työmenetelmä, jolla tuetaan varhaista vuorovaikutusta perustason työssä.
Omaksutaanko näyttöön perustuvat toimintamallit käytäntöön?
Laaja kartoitustyö johti tarkastelemaan miten hyvät ohjeistukset ja suositukset käytännössä toimivat. Miten näyttöön perustuvien toimintamallien omaksuminen käytäntöön toteutuu? Miten hyvin meillä on tietoa saatavilla siitä, miten palvelut toimivat ja saavatko perheet tarvitsemaansa tukea?
Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin ja valtaosa kunnista tarjoaa neuvolapalveluita säädösten mukaisesti. Käytännössä perheiden tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja tuki ei kuitenkaan aina toteudu. Eroja voi olla neuvoloiden toimintakäytännöissä ja neuvolapalveluiden saatavuuden tasavertaisuudessa esimerkiksi maakuntien sisällä ja välillä, käy ilmi seurantatutkimuksista.
Tutkimuksesta tiedetään, että sekä raskausajan että synnytyksenjälkeisen masennuksen oireiden esiintyvyys on noin 10−20 prosenttia. Äidin masennusoireilla on yhteyksiä lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin, esimerkiksi lapsen omaan mielenterveyteen ja stressinsäätelyyn. Isätkin voivat kokea masennusoireita ja niillä on myös vaikutusta lapseen ja koko perheeseen. Vanhempien haasteet voivat myös jäädä seulonnoissa tunnistamatta tai haasteiden ollessa lieviä, niihin ei osoiteta riittävää tukea. Asianmukaisen ja oikea-aikaisen hoidon avulla masennuksen hoidon ennuste on hyvä.
Neuvolasta tukea myös isille
Laadulliset tutkimukset ovat keskittyneet äitien kokemuksiin masennuksesta isien kokemusten tutkimuksen jäädessä vähemmälle. Tällä voi olla vaikutusta siihen, miten isien pulmia neuvoloissa tunnistetaan tai miten niihin vastataan. Myös muissa tukipalveluissa, kuten päihdepalveluissa isien asema saattaa jäädä tunnistamatta vaikka tuen saaminen hyödyttäisi koko perhettä. Jotta mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia ongelmia perheissä voidaan paremmin ehkäistä ja vähentää, masennusoireiden tunnistamista, hoitoa ja mielenterveyteen liittyvää terveyden edistämistä pitää tehostaa. Kartoituksen ja olemassa olevan tutkimuksen perusteella sekä alan asiantuntijoiden mukaan epäkohtien ratkaisemiseksi Suomeen tarvitaan muun muassa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia raskauden aikaisten mielenterveyshäiriöiden hoidon tehostamiseksi, tutkimuskatsausta raskausajan masennuksesta ja tutkimusta masennusoireiden seulontamenetelmiin liittyen. Tietoa tarvitaan myös muista käytössä olevista näyttöön perustuvista menetelmistä.
Valmisteilla oleva raportti vertailee Pohjoismaiden suosituksia ja käytäntöjä
Keväällä 2020 hankkeessa valmistuva kokoava raportti vertailee eri maiden aineistoja. Mielenkiintoista on esimerkiksi nähdä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja Pohjoismaiden välillä nousee esiin. Vuonna 2021 julkaistaan suositukset pohjoismaisille hallituksille siitä, miten jokaiselle lapselle voidaan parhaiten turvata paras mahdollinen elämän alku ja miten voidaan tukea pienten lasten tervettä emotionaalista kehitystä.
Susanna Rautio, YTT, projektitutkija
The First 1000 Days In The Nordic Countries -hanke, Itla
Lähteet
Hakulinen, T., ym. 2018. Ajanmukaiset käytänteet ja pitkät perinteet neuvolassa ja kouluterveydenhoidossa. Palvelujen seurantatutkimus 2016-2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11/2018. https://www.julkari.fi/handle/10024/137282
Hakulinen, T., ym. 2017. Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö – ammattilaisten kokemuksia. Tutkimuksesta tiiviisti 33/2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135533/URN_ISBN_978-952-302-951-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hakulinen, T., ym. 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. https://www.julkari.fi/handle/10024/90831
Holopainen, A. & Hakulinen, T. 2019. New parents’ experiences of postpartum depression: a systematic review of qualitative evidence. JBI Database System Rev Implement Rep. 17 (9): 1731-1769. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31021977
Kataja, E. 2018. The Role of maternal depressive and anxiety symptoms in maternal cognitive processing during pregnancy and infant attentional processing of emotional faces at the age of eight months – the FinnBrain birth cohort study. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146209/AnnalesB464Kataja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pietikäinen, J., ym. 2019. Maternal and paternal depressive symptoms and children´s emotional problems at age two and five years: A longitudinal study. Journal of Child Psychology and Psychiatry. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31535379
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastenneuvolakäsikirja, määräaikaiset terveystarkastukset. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/maaraaikaistarkastukset/terveystarkastusten-tarkempi-sisalto
Kasvun tuki sivusto, VaVu-menetelmä, https://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/vavu-varhaisen-vuorovaikutuksen-tukeminen-perustason-tyossa/
Lomakkeita neuvolatyöhön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/lomakkeet-neuvolatyohon#Varhaista{4dd571f961dce2033d2f9be8dbe5c3263620c9eef15c140db8e8b81bd5e2bad9}20vuorovaikutusta{4dd571f961dce2033d2f9be8dbe5c3263620c9eef15c140db8e8b81bd5e2bad9}20tukeva{4dd571f961dce2033d2f9be8dbe5c3263620c9eef15c140db8e8b81bd5e2bad9}20haastattelu{4dd571f961dce2033d2f9be8dbe5c3263620c9eef15c140db8e8b81bd5e2bad9}20(Vavu)
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011), https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338
