Ulkomailla syntyneiden naisten integrointi työmarkkinoille puhututti kesällä Suomessa. A-studio käsitteli aihetta ohjelmassaan 10.7.2019 ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla) järjesti yhdessä Kulturkontakt Nordenin sekä Moniheli ry:n kanssa keskustelun SuomiAreenalla 15.7.2019 aiheesta ”Immigrant women as parents and as taxpayers – what is true and what is false?”
Molemmissa keskusteluissa nousi esille, ettei ulkomailla syntyneiden naisten integrointi työmarkkinoille toteudu Suomessa tarpeeksi hyvin. Työllisyysaste on muunkielisillä alhaisempi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla naisilla. Lisäksi kävi ilmi, että Suomi toteuttaa integroinnin muita Pohjoismaita heikommin. On kuitenkin hyvä huomioida, että ulkomaalaistaustaiset naiset pääsevät hyvin lähelle ulkomaalaistaustaisten miesten työmarkkina-asemaa mutta vasta asuttuaan Suomessa yli 15 vuotta.
Osataanko Suomessa hyödyntää maahanmuuttajanaisten potentiaalia?
Ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkina-asemaan vaikuttaa erityisesti se, onko naisella lapsia vai ei: taustamaasta riippumatta lapsettomien naisten työllisyys on huomattavasti parempi kuin naisten, joilla on lapsia.
Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on kuitenkin enemmän potentiaalia, kuin mitä Suomen työmarkkinat osaavat hyödyntää. Muissa Pohjoismaissa ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on parempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Suomessa asuvien venäläistaustaisten naisten työllisyysaste on 31 prosenttiyksikköä suomalaistaustaisten naisten työllisyysastetta alhaisempi, kun Ruotsissa ero on 21 ja Norjassa 13 prosenttiyksikköä.
Eroa Ruotsiin ja Norjaan voi selittää näiden maiden parempi taloudellinen kehitys. Myös maahanmuuton pidemmät perinteet sekä tietyt politiikkaerot voivat vaikuttaa. Eroa on kuitenkin mahdollista kuroa umpeen erilaisilla poikkihallinnollisilla toimilla ja muista maista oppimalla. Työmarkkinoilla esiintyy myös syrjintää, josta osa on tietoista ja osa tiedostamatonta ja rakenteellista.
Työllistämiseen tarvitaan sekä kotouttamis- että työmarkkinatoimia
Ruotsissa on jo vuosien ajan tehty systemaattisesti töitä ulkomailla syntyneiden työllistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen totesi A-studiossa, että työllistymisen edistämiseen tarvitaan sekä kotouttamis- että työmarkkinatoimia. Työllistämistä Ruotsissa on hänen mukaansa vauhdittanut myös työllistämistoiminnan siirtäminen kunnilta valtiolle. OECD on kritisoinut Suomen kotouttamisjärjestelmää, jossa on ”TE-toimisto-väylä” työmarkkinoille haluaville ja ”kuntaväylä” muille maahanmuuttajille. Usein pienten lasten äidit ohjautuvat kunnan kotouttamisen piiriin, missä kotoutumista ja työllisyyttä edistävä toiminta ei ole aina systemaattista ja tavoitteellista. Ruotsissa myös työmarkkinapolitiikka on aktiivisempaa.
Myös Ruotsin perhepolitiikka tukee työllistymistä Suomen perhepolitiikkaa paremmin. Vanhempainvapaajärjestelmä on joustavampi ja Suomen järjestelmää kattavampi. Ruotsi on luopunut kotihoidontuesta, kun taas Suomessa kotihoidontuki on edelleen paljon käytetty etuus. Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidon tukea jonkin verran muita suomalaisia pidempään. Pitkä kotihoidon tuki voi toimia kannustinloukkuna.
Suomi hukkaa erityisesti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten naisten potentiaalia. Korkeakoulutettujen ulkomaista syntyperää olevien naisten, joita 25-54-vuotiaista on 43 prosenttia, on vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Työllistyneistä noin kolmannes on ylikoulutettu työtehtäväänsä nähden, ja jopa neljännes heistä on työvoiman ulkopuolella. Korkea-asteen koulutus ei juuri nosta työllisyysastetta keskiasteen suorittaneisiin (41 prosenttia) verrattuna.
Molemmille vanhemmille mahdollisuus osallistua sekä perhe- että työelämään
SuomiAreenan keskustelussa Venäjällä syntynyt sosiologi Natalia Mozovko alleviivasi juuri sen tärkeyttä, miten hyvin työvoimapalvelut ja yritykset kykenevät hyödyntämään hyvin koulutettujen naisten osaamista työmarkkinoilla. Mozovko itse toimii aktiivisesti naisten kotouttamista edistävässä Nicehearts-järjestössä.
Keskustelussa Moniheli ry:tä edustanut Dora Puhakka korosti työtä luottamuksen rakentamiseksi muualta tulleiden naisten kanssa. On vaikea jättää lapsi päivähoitoon, jos lapsia on aina totuttu hoitamaan kotona ja päivähoitojärjestelmä ei ole tuttu.
Monihelin hallituksen puheenjohtaja Abdirahim Husu Hussein kertoi äidistään, joka jäi kotiin kasvattamaan suurperheen kaikki lapset ja turvaamaan heidän mahdollisuutensa itsenäiseen elämään. Lasten kannalta tämä oli hyvä ratkaisu. ”Mutta entä äidin kannalta?” kysyi paneelia vetänyt kansanedustaja Eva Biaudet.
Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu ajatukseen, että molemmilla puolisoilla on oikeus nauttia sekä perhe- että työelämästä. Korkeatasoisen sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluiden rahoitus perustuu siihen, että molemmat sukupuolet osallistuvat työelämään. SuomiAreenan paneelissa Nordregion Helena Lagercrantz korosti Pohjoismaiden hyviä käytäntöjä, joilla voimme edistää maahanmuuttajataustaisten naisten integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.
Petra Kouvonen
Kehitysjohtaja, Itla
Anne Alitolppa-Niitamo
Erityisasiantuntija, Kotouttamisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö
Heikki Hiilamo
Sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Lähteet
Larja, L. (tulossa). Maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema kiteytyy äitien hitaaseen siirtymiseen työmarkkinoille. Käsikirjoitus työ- ja elinkeinoministeriön loppuvuodesta 2019 julkaistavaan kotouttamista käsittelevään julkaisuun.
Nordic Statistics Database, 2016
Sutela, H. (2016). Lähi-Idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota. Tieto & trendit 2/2016. Tilastokeskus.
Sutela, Hanna & Larja, Liisa. 2015a. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus 2.11.2015. Saatavilla: https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_002.html
Tervola, J. (2015). Maahanmuuttajien kotihoidon tuen käyttö 2000-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):2: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125915/tervola.pdf?sequence=2&isAllowed=yg.
