Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö toteutti syksyllä 2019 kirjallisuuskatsauksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa käytössä olevia menetelmiä lasten osallisuuden toteuttamiseksi palvelujärjestelmän suunnittelussa sekä miten lasta koskevassa kehittämis-, suunnittelu- ja arviointityössä lapsen osallisuutta voitaisiin parantaa.

2000-luvulla julkisten palvelujen kehittämisessä on korostunut näkökulma, jossa lapset nähdään aktiivisina toimijoina. Lapsia on otettu mukaan erilaisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin, mutta osallistaminen on kuitenkin usein näennäistä. Osallisuus määritellään ja toteutetaan aikuisten näkökulmasta, eikä lapsen osallisuuden kokemuksen kautta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12. artikla sekä Suomen perustuslaki takaavat lapselle oikeuden omaa kehitystään vastaavalla tavalla ilmaista näkemyksensä vapaasti, vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Lasten osallisuutta voidaan kirjallisuuskatsauksen perusteella tarkastella monella eri tavalla:

  1. lapsia kuullaan,
  2. lapsia tuetaan esittämään omia näkemyksiään,
  3. lasten näkemykset otetaan huomioon,
  4. lapset otetaan mukaan päätöksentekoprosesseihin ja
  5. lapset jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa.

Aidon osallisuuden toteutus

Lasten mahdollisuuksia aitoon osallistumiseen edistetään lapsilähtöisillä menetelmillä, jolloin lapsen oma kokemus osallisuudesta on keskeinen ja sitä ei voida määrittää aikuisen näkemyksen kautta. Parhaimmillaan lasten osallisuus voi johtaa aikuisten omaan oppimisprosessiin: aikuinen säätää omaa tilannekuvaansa ja näkemystään asioista lapsilta saamansa palautteen mukaisesti. Osallisuutta lisääviä menetelmiä ovat muun muassa asiakasraadit, arviointiryhmät, kokemusasiantuntijatoiminta sekä konsultointi päätöksentekoprosesseissa. Esimerkiksi julkishallinnon päätöksenteossa lasten ja nuorten tulisi olla mukana suunnittelemassa palveluita, joita he käyttävät. Tällaisia ovat vaikkapa neuvolan palvelut, leikkipaikkojen suunnittelu ja koulutyön organisointi. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten, kuten lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta edistäviä menetelmiä tulisi lisätä, jotta heidän kokemuksiaan voidaan hyödyntää palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.

Toimenpide-ehdotukset osallisuuden parantamiseksi

  1. Lasten osallisuus on strateginen tavoite kansallisessa lapsistrategiassa ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksessa.
  2. Tutkimus- ja selvitystyötä kootaan yhteen ja osallisuuden hyviä käytäntöjä levitetään.
  3. Aloitetaan osallisuuskäytäntöjen kokeilutoiminta.
  4. Osallisuusmenetelmiä opetetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
  5. Tutkimuslaitokset ja yliopistot kehittävät tapoja tutkia lasten osallisuuden menetelmiä.
  6. Käytännön toimijat kiinnittävät erityistä huomiota osallisuuskokemusten raportointiin ja osallisuuden vaikuttavuuden mittaamiseen.

Katso alta video, jossa hallintotieteiden tohtori Anniina Autero kertoo, mitä lasten osallisuus tarkoittaa ja miten koronakevät näkyy lasten ja nuorten arjessa.

Lue ja lataa politiikkasuositus kokonaisuudessaan Politiikkasuositus: Lasten osallisuuden toteutuminen vaatii toimivia menetelmiä ja uutta asennetta palvelujärjestelmän toimijoilta.

Kirjallisuuskatsaus julkaistaan syksyllä 2020.

Lapsuuden rakentajat -haastekilpailu

Itlan vuoden 2020 Lapsuuden rakentajat –haastekilpailun teemana on lasten ja nuorten ääni päätöksenteossa. Kilpailussa haettiin erilaisia innovatiivisia toimintamalleja ja ideoita, joiden avulla saadaan lasten ja nuorten ääni kuuluviin – erityisesti niiden lasten ja nuorten, joita ei yleensä kuulla päätöksenteossa. Kilpailuun osallistui upeita innovatiivisia malleja ja toimintatapoja, joita on kehitetty eri puolilla Suomea lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen vahvistamiseksi.

Haastekilpailun voittajan julkistamistilaisuus järjestetään 3.9. klo 13.00 -15.00. Lisätietoja tapahtumasta tulossa myöhemmin!

Lisätietoja

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen petri.virtanen@itla.fi, 050 318 7068

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tieteellinen päätoimittaja Marjo Kurki marjo.kurki@itla.fi, 044 271 0797