Itlan Navigaattori-sarjan toisessa raportissa tarkastellaan Lapset SIB -toimintamallin kokonaisuutta, jonka avulla pyritään varhaisen tuen keinoin ennaltaehkäisemään ennustettavissa olevia ongelmia, joihin liittyy esimerkiksi lastensuojelun tarve tai syrjäytymisen uhka. Tutkimuksen aineisto on kerätty Hämeenlinnan ja Vantaan kaupungeista sekä SIB-malliin liittyvistä asiantuntijaorganisaatioista. Raportista on julkaistu myös politiikkasuositus.

Social Impact Bond (SIB) on tulosperusteinen rahoitussopimus ja vaikuttavuusinvestoimisen muoto.  Vaikuttavuusinvestoiminen on toimintamalli, jossa yksityistä pääomaa ohjataan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Toimenpiteet, joilla ongelmaa ratkaistaan, rahoitetaan sijoitusrahastosta. Sijoitusten tuotto on sidottu toimenpiteiden mitattaviin vaikutuksiin. Mallin tavoitteena on sekä taloudellinen tuotto että mittava yhteiskunnallinen hyöty, jonka tarkoituksena on murtaa raja-aitoja yhdistämällä eri toimijoiden voimavaroja ja osaamista yhteisen ongelman ratkaisemiseksi. SIB-mallin keskiössä on ehkäisevä ja ennakoiva toiminta.

SIB-toiminta kunnissa

SIB-malli on moniulotteinen ja vaativa prosessi kunnille. Mallin yhtenä tavoitteena on tunnistaa järjestelmän palveluaukkoja ja korjata niitä. Tämän vuoksi interventioiden päätoteuttajakumppanit on valittu kolmannen sektorin toimijoista, jotka eivät kiinnity pelkästään yhteen sektoriin. Verkostomainen toimijoiden rakenne tuo ympäristöön uudenlaisia toimintatapoja, jotka ylittävät perinteisiä organisaatioiden rajoja. Tutkimus osoittaa SIB-mallin olevan kunnille oppimiskokemus; omien toimintatapojen tarkastelu ja asiakkaiden tarpeet tulevat mallin myötä esille uudesta näkökulmasta.

Lapsen ja perheen näkökulma toiminnan keskiössä

Raportissa kuvataan Vantaan ja Hämeenlinnan kaupunkien kokemuksia SIB-mallin suunnittelusta ja toteutuksen ensivaiheista. Molemmissa kaupungeissa kohteena on lasten ja nuorten tukeminen sekä rinnallakulkijuus lasten ja perheiden elämässä. Keskeistä malleissa on arjen tuki ja perheiden yksilöllisten haasteiden ratkaiseminen. Vantaan toiminnan pohjana ja päätoteuttajakumppanina on SOS-Lapsikylän kehittämä Perhekumppani-malli. Perhekumppani työskentelyn tavoitteena on varhaisen tuen tarjoaminen, haasteiden juurisyiden löytäminen ja tarpeiden kartoittaminen riittävän ajoissa. Hämeenlinnan kaupungin päätoteuttajakumppanina on puolestaan Iceahearts ja sen joukkueurheiluun nojaava toimintamalli, joka perustuu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen lapsiin suuntautuvaan sosiaalityöhön. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja sosiaalisten taitojen harjoittaminen. Tavoitteena on myös se, että lasten elämässä on turvallinen aikuinen, joka ei vaihdu kasvun eri vaiheissa.

Raportin ohella on julkaistu myös politiikkasuositus Vaikuttavuusinvestointi mahdollistaa ennaltaehkäisyn lasten ja nuorten palveluissa, joka on kolmas Itlan politiikkasuositusten Tienviitta-sarjassa. Suosituksessa nostetaan esille kuusi kehitysaskelta, jotka johtavat kohti vaikuttavaa ennaltaehkäisyä, joihin kuntien tulisi rohkeasti panostaa.

Lue ja lataa kokonaisuudessaan Raportti: Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus risteyskohdassa – kohti vaikutusten hankintaa ja Politiikkasuositus: Vaikuttavuusinvestointi mahdollistaa ennaltaehkäisyn lasten ja nuorten palveluissa.

Lisätietoja

Jenni Airaksinen, HT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, jenni.airaksinen@tuni.fi

Anni Kyösti, HM, tutkija, Tampereen yliopisto, anni.kyosti@tuni.fi

Tiina Ristikari, YTT, kehitysjohtaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, tiina.ristikari@itla.fi