Eetun vanhemmat ovat huolissaan. He ovat lukeneet lehdestä ekaluokkalaisten lähtötasosta kertovan jutun, jossa kerrotaan matalaan lähtötasoon vaikuttavista riskitekijöistä. He pohtivat keskenään ovatko he epäonnistuneet vanhempina, tuleeko Eetun koulutaival olemaan vaikea ja voivatko he tehdä asialle ylipäätään enää mitään. Eetu kuuluu riskiryhmään. Hän on syntynyt joulukuussa. 

Monet vanhemmat huolestuivat tai kokivat jopa tulleensa arvostelluiksi vanhempina, kun mediassa uutisoitiin Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) raportista ekaluokkalaisten matalan lähtötason riskitekijöistä. Raportissa todetaan esimerkiksi loppuvuodesta syntymisen ja erityisen tuen päätöksen olevan ekaluokkalaisen matalan lähtötason riskitekijöitä. Toisin sanoen nämä tekijät selittävät ekaluokkalaisten lähtötason eroja, sitä mitä he osaavat kouluun tullessaan ja millaiset oppimisvalmiudet heillä on. Keskustelua herätti erityisesti riskitekijä-termin käyttö yleistajuisessa tekstissä ja sen tulkinta lukijakunnassa.  

Riskitekijä-termin käyttö on yleinen tapa tieteellisessä keskustelussa. Riskitekijä määritellään tekijäksi, joka kasvattaa jonkin asian riskiä. Esimerkiksi tupakointi on keuhkosyövän riskitekijä. Tupakoinnin on siis todettu kasvattavan keuhkosyövän riskiä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki tupakoivat henkilöt saisivat keuhkosyövän tai edes sitä, että tupakoimattomuus estäisi keuhkosyövän ilmaantumisen. Osalle paljon tupakoivista ei elinaikanaan ilmaannu keuhkosyöpää, kun taas jollekin keuhkosyöpä voi ilmaantua, vaikka ei olisi ikinä tupakoinutkaan. Riskissä on useimmiten kyse tapahtuman todennäköisyydestä kielteisessä mielessä. Edellä mainitun tupakointi riskitekijänä –analogian kautta tarkasteltuna myös loppuvuonna syntynyt Eetu voi menestyä ekaluokkalaisten lähtötasotesteissä hyvin. Etenkin silloin, jos riskitekijä on tunnistettu ja Eetua on tuettu hänen kehittymisessään tarpeen vaatiessa. 

Riskitekijä ja suojaava tekijä ovat saman kolikon vastakkaiset puolet 

Riskitekijä-termi on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Vastavuoroisesti voidaan puhua suojaavista tekijöistä. Suojaavat tekijät ovat yhtä lailla tapahtumien todennäköisyyksiä, mutta myönteisessä mielessä. Suojaavien tekijöiden yhteydessä riskistä voisi puhua ennemminkin mahdollisuutena. Esimerkiksi sosiaalinen osallisuus koulussaluokkatyörauha laajempana käsitteenä kuin kuri ja kontrolli (Merikukka ym., 2019) nähdään koulutuspolkujen pidentymistä edistävänä tekijänä eli lyhyeltä koulutuspolulta suojaavana tekijänä. Kokonaiskuvassa riskitekijät painavat pinnan alle ja kuormittavat suojaavien tekijöiden nostaessa ja kannatellessa. Harvoin yksittäinen riskitekijä painaa kokonaan pinnan alle, sillä muut tekijät kannattelevat turvaverkon lailla. Puhutaan pärjäävyydestä. Joskus riskitekijä voi tosin olla viimeinen pinnan alle painava voima. Etenkin jos henkilölle on kasaantunut liikaa riskitekijöitä eikä turvaverkko enää kannattele. 

Riskitekijöitä tunnistamalla voidaan ehkäistä niistä johtuvia ongelmia 

Jotta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa, on riskitekijöitä hyvä tunnistaa. Näin ollen yhteiskunnalla on paremmat mahdollisuudet tarjota ehkäisev, oikea-aikaisia, saatavissa olevia ja vaikuttavia terveys- ja hyvinvointipalveluita. Väestötasolla ilmiöiden taustalla olevia mekanismeja tutkittaessa voidaan löytää riskitekijöitä, pieniä osia suuremmista mekanismeista. Yksilötasolla riskitekijä ei kuitenkaan vääjäämättä tarkoita kielteisen tapahtuman toteutumista, sillä jokaisen elämäntilanne on aina yksilöllinen. Toisilla turvaverkko on vahvempi kuin toisilla. Näin ollen Eetu voi pärjätä hyvin lähtötasotesteissä ilman tukea tai tuen kanssa. Jotta mahdolliselta syyllistävältä keskustelulta voitaisiin jatkossa välttyä, tulisi meidän julkisessa keskustelussa kiinnittää erityistä huomiota asioiden myönteiseen esittämistapaan. Karvin raportin tuloksia tulkittaessa yleistajuisempi termi riskitekijän sijaan olisi voinut olla esimerkiksi osaamisen eroja selittävä tekijä.

 

Marko Merikukka

Marko on tilastotieteilijä ja Itlan tiedeasiantuntija.

 

 

Lähteet

Ukkola, An., Metsämuuronen, J. & Paananen, M. (2020). Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Julkaisut 10:2020. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 

Merikukka, M., Ristikari, T. & Kiilakoski, T. (2019) Suojaako yläkouluikäisten nuorten osallisuuden kokemus koulussa lyhyeltä koulutuspolulta? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 403–414. 

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Terveyskirjasto. (2020). Keuhkosyöpä – vakava paikka. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00014 Luettu 24.8.2020 

Lue seuraavaksi