Julkaistussa selvityksessä on tarkasteltu, miten koronakriisi on vaikuttanut lapsiin ja lapsiperheisiin ja miten kriisi on heijastunut lasten ja perheiden palveluihin eri puolella Suomea.
Selvitys toteutettiin huhti-toukokuussa 2020 ja sen teki Owal Group. Tavoitteena oli tuottaa tietoa koronakriisin jälkihoitoon, jotta kriisin negatiiviset vaikutukset lapsiin ja perheisiin voitaisiin minimoida ja tuloksia voitaisiin tarkastella tulevaisuuden kannalta. Keskeisimmän aineiston selvitykseen muodosti lasten ja perheiden palveluiden parissa työskenteleville tehty kysely (N=1748), jonka ohella tehtiin myös haastatteluja sekä alan asiantuntijoille että asiakastyössä toimiville. Kyselyyn vastanneita edustivat sosiaalialan ammattilaiset, toimialajohtajat ja asiantuntijat, kasvatus- ja sivistysalan ammattilaiset, terveysalan ammattilaiset sekä eri järjestöjen, seurakuntien tai muiden tahojen edustajat. Lisäksi osana selvitystä tarkasteltiin, miten valitut verrokkimaat (Ruotsi, Norja, Skotlanti) ovat reagoineet koronakriisiin lasten ja perheiden palveluissa.
Poikkeustilan vaikutukset lapsien kasvuympäristöihin
Koulujen sulkeminen maaliskuun puolessa välissä tarkoitti monille perheille ja lapsille varsin eri asioita. Osalle lapsista vaikutukset olivat negatiivisia, kuten yksinäisyyden lisääntyminen, ravitsemuksen ja liikunnan puute sekä mielekkään ja kehittävän tekemisen väheneminen. Perheiden taloudelliset tilanteet ovat saattaneet muuttua merkittävästi kriisin myötä, mutta myös arjen normaalit tukirakenteet ovat hyvin erilaisia perhekohtaisesti. Esimerkiksi vanhempien edellytykset tukea lasten etäopiskelua ovat vaihtelevia, mikä puolestaan kasvattaa osaamisen tasoeroja ja lasten eriarvoisuutta.
Ne lapset ja nuoret, joita olen tavannut jo ennen koronakriisiä, voivat nyt entistä huonommin. He ovat todella ahdistuneita siitä, että he ovat eristyksissä, eivätkä voi tavata kavereita. Todella ahdistava tilanne heille, kun ei ole tietoa milloin tämä loppuu. Ei ole mitään, mitä voi odottaa, koska kaikki keväältä ja kesältä on peruttu. Elämä tuntuu heistä merkityksettömältä, ei ole mitään syytä nousta sängystä aamulla kun ainoa mitä elämässä tällä hetkellä on, ovat koulutehtävät, kertoo kyselyyn vastannut.
Osalle helpotusta arkeen
Ongelmia perheoloissa on kokonaisuudessaan noussut vähemmän esiin kuin mitä aluksi ajateltiin. Perheillä on ollut enemmän aikaa yhdessä ja poikkeustila on pakottanut miettimään uusia yhdessäolon tapoja. Etäkoulu on näyttäytynyt osalle lapsista myös myönteisellä tavalla. Esimerkiksi koulukiusaamisesta kärsiville lapsille muutos on voinut olla helpottava ja opiskeluun keskittyminen on helpompaa kotona kuin hälisevässä luokassa koulussa.
Lastensuojeluilmoitukset ja sijoitukset
Selvityksen perusteella koronakriisillä ei ole pääsääntöisesti ollut merkittävää vaikutusta lastensuojeluilmoitusten ja sijoitusten määrään tai käsittelyaikoihin; kuntien tilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja osassa muutokset ovat olleet suuria (kumpaankin suuntaan). Muutama keskisuuri kaupunki on tuonut esille merkittävän ilmoitusten määrän laskun, kun taas joissain suurimmissa kaupungeissa on tuotu esiin ilmoitusten määrän kasvu. Vastausten perusteella kokonaiskuva näyttäytyy siis eri toimijoille ja kunnille varsin erilaisena.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on vaihdellut päivästä / viikosta riippuen, kokonaisuudessaan tullut vähemmän, sillä tavallisesti suurin osa ilmoituksista tulee koululta / päivähoidosta / sosiaali- ja terveydenhuollosta. Poliisin ja hätäkeskuksen sekä yksityishenkilöiltä tulleiden ilmoitusten ja puhelujen määrä on tuntunut kasvaneen, toteaa kyselyyn vastannut.
Palveluiden saatavuus
Voimakkaimmin koronakriisillä on ollut vaikutusta opetus- ja kasvatuspalveluihin sekä näihin läheisesti kytkeytyviin kerhotoimintaan ja muuhun kaverisuhteita ylläpitävään vapaa-ajan toimintaan. Kun osa ammattikunnista on siirtynyt etätyöhön, on painetta kasautunut enemmän sosiaalihuoltoon. Selvityksestä käy myös ilmi, että toimintaa on pysäytetty koronan vuoksi myös paikoissa, joissa pysähtymiselle ei olisi jälkikäteen ajateltuna ollut tarvetta. Nuorten ja lasten sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen etäyhteyksin on haasteellista, eivätkä etäyhteydet vastaa riittävästi kaikkien tarpeisiin. Palveluihin ei myöskään hakeuduta, koska oletetaan, että niitä ei ole.
Mitä kriisistä voidaan oppia?
Kriisi on pakottanut löytämään uusia yhteistyömalleja lasten ja perheiden kanssa työskentelevien välillä. Syntyneitä yhteistyörakenteita ja yhteistyön muotoja tulisi pyrkiä säilyttämään ja vahvistamaan kriisin jälkeen. Myös digitaalisten palveluiden ja kanavien käyttö on kasvanut koronakriisin myötä lyhyessä ajassa nopeasti. Etäyhteyksien ja digitaalisten palveluiden käyttöä tulisikin selvityksen mukaan systemaattisesti jatkaa hyödyntäen kriisin aikana saatuja oppeja. Parhaimmillaan kyse on siitä, että asiakkaita voidaan tavata useammin ja asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kantokykyä koronakriisin aikana käsittelevä selvitys on Itlan Navigaattori-sarjan ensimmäinen selvitys.
Lue ja lataa selvitys kokonaisuudessaan Selvitys: Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kantokyky koronakriisin aikana.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, etunimi.sukunimi@itla.fi, puh. 050 318 7068
Toimitusjohtaja Mikko Wennberg, Owal Group Oy, mikko@owalgroup.com, puh. 050 1261
