Tasa-arvoinen vanhemmuus vahvistaa perheen hyvinvointia – vuorovaikutus äitiysneuvolassa

Suomalainen neuvolajärjestelmä on maailman paras

Suomessa syntyvät lapset ovat äitiysneuvolan raskaudenajan seurannan ansiosta fyysisesti maailman terveimpiä. Äitiysneuvolassa onkin tarkasti määritellyt raskauden seurantaan liittyvät rutiinit, jotka ovat välttämättömiä raskauden suotuisan etenemisen varmistamiseksi. Raskauden seuranta kattaa ensisynnyttäjille kahdeksan määräaikaista terveystarkastusta ennen 37. raskausviikkoa. Sillä taataan raskaana olevan äidin ja syntyvän lapsen fyysinen terveys ja sen avulla tunnistetaan tarkempaa seurantaa ja hoitoa vaativat tilanteet riittävän ajoissa. Äitiysneuvola tavoittaa Suomessa lähes sata prosenttia raskaana olevista. Palvelua käyttämättömien osuus on vain 0,2–0,3 prosenttia synnyttäneistä. Kaiken muun kuin raskaana olevan äidin fyysisen seurannan osalta on mahdollista ja ehdottoman tärkeää huomioida molemmat vanhemmat tasavertaisina asiakkaina.

Äitiysneuvolatoiminta täyttää Suomessa kahden vuoden kuluttua sata vuotta. Sadan vuoden aikana äitiysneuvolan palvelut ja toimintatavat ovat kehittyneet paljon. Myös lasta toivovien ja odottavien terveydentila sekä perheiden tilanteet ja olosuhteet ovat monin paikoin kohentuneet.

Isien rooli vauvan odotuksessa, neuvolakäynneillä ja synnytyksessä on kasvanut ja ylipäänsä isäkulttuuri odotusaikana on muuttunut myönteisempään suuntaan.

Isien rooli on tärkeä turvallisen kasvu- ja kehitysympäristön luomiseksi lapselle. Ottamalla vastuuta tulevasta lapsesta isä voi keventää äideille yleensä sysättyä vastuutaakkaa, mikä omalta osaltaan voi vahvistaa parisuhdetta yhteen hiileen puhaltamisen ja parantuneen perhedynamiikan avulla. Isän ja lapsen vuorovaikutussuhteen vahvistumisella on kauaskantoisia seurauksia kasvavan lapsen mielenterveyden kehittymisessä kuten myös koko perheen mielen hyvinvoinnille.

Molemmat vanhemmat tulee ottaa äitiysneuvolassa tasavertaisesti huomioon

Neuvola on usein ensimmäinen palvelu, jossa tuleva perhe kohdataan. Tämä ensimmäinen kohtaaminen on kriittinen, sillä siinä luodaan perusta tulevien vanhempien ja terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutukselle. Tästä alkavat määrittyä myös äitiysneuvolakäyntien aikaiset vanhemmuuden vastuut ja roolit, jotka voivat heijastua vanhemmuuteen arjessakin. Kokemusten mukaan äitijohtoisuus ja -keskeisyys näkyy perheiden palveluissa edelleen vahvasti. Äitikeskeisyydestä tulisi siirtyä tukemaan tasavertaista vanhemmuutta.

Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin mukaan noin joka kymmenes nainen kokee olevansa usein liikaa vastuussa kotitöistä ja lähes joka neljäs silloin tällöin. Naisista ja miehistä noin kaksi viidestä kertoo kotitöiden jakamisen aiheuttavan erimielisyyttä. Lisäksi Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan äidit käyttävät noin kaksi kertaa enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät.

Miten neuvolajärjestelmä voisi tukea perhedynamiikan tasa-arvoista kehitystä? Miten neuvolatyössä voitaisiin tukea kummankin vanhemman – äidin ja isän tai toisen vanhemman – tasavertaista kasvua omannäköiseen vanhemmuuteen ja siihen sisältyvään iloon, onneen ja vastuuseen?

On selvää, että perhedynamiikka heijastuu parisuhteeseen, joka on vauvan hyvinvoinnin kivijalka. Parisuhdetta vahvistamalla vahvistetaan itse asiassa välillisesti vauvan hyvinvoinnin kehitystä. Onkin kysyttävä, mitä vanhemmat tarvitsevat yhdessä ja erikseen voidakseen mahdollisimman hyvin. Miten perhe hyötyisi eniten raskausajan seurantakäynneistä perhedynamiikan kannalta?

Äitiysneuvolahenkilöstön ja vanhempien välinen vuorovaikutus on koko perheen voimavara

Tulevien neuvolan ammattilaisten koulutuksessa täytyy opettaa kohtaamisen ja vuorovaikutusosaamisen taitoja ja työkaluja, joiden avulla isä tai toinen vanhempi osataan ottaa nykyistä paremmin huomioon ja mukaan yhteistyöhön. Systeemisen ymmärryksen tuominen osaksi koulutusta ja systeeminen työote neuvolatyön viitekehyksenä avaisi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen nyt jo erinomaisen raskausajan fyysisen seurannan lisäksi.

Hyvän vuorovaikutussuhteen syntymiseksi ja toisen vanhemman huomioimiseksi perheillä tulisi olla mahdollisuus valita terveydenhoitaja, jonka kanssa vuorovaikutus on luontevaa, luottamusta herättävää ja siten perheen hyvinvointia parhaiten vahvistavaa. Myös molempien vanhempien omat vastaanottokäynnit edistäisivät luottamuksen ja vuorovaikutuksen syntymistä. Lisäksi on keksittävä muita vaihtoehtoisia toteutustapoja kohdata toisia vanhempia ja osallistaa heitä muutoin niin äitikeskeisellä odotusajalla, esimerkiksi digisovellusten, saunailtojen tai muiden luovien ratkaisujen avulla. Keskustelu äitiysneuvolassa ei välttämättä ole se paras keino osallistaa isiä, varsinkaan kovin naisvaltaiseen neuvolatoimintaan liittyvien vankkojen äitikeskeisten mielleyhtymien vuoksi.

Toinen vanhempi kasvaa myös vanhemmaksi ja vanhempana

Isien ja toisten vanhempien osallistamisesta äitiysneuvolajärjestelmässä tulee päästä keskustelutasolta seuraavalle tasolle. Äitiysneuvolan henkilöstön tulee olla kiinnostunut, kuunnella ja antaa vastuuta äidin lisäksi myös toiselle vanhemmalle. Toisen vanhemman on tärkeä kantaa vastuunsa omasta vanhemmaksi kasvamisestaan ja aktiivisesta roolistaan äitiysneuvolassa. Viimekädessä kohtaava vuorovaikutus äitiysneuvolassa on koko perheen yhteinen etu, ja se toteutuu parhaimmillaan vain kaikkien vuorovaikutustilanteessa osallisena olevien yhteistyön ja myötävaikutuksen tuloksena.

Suomalainen neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen. Se tavoittaa lähes kaikki perheet ja sen ansiosta meillä syntyy maailman terveimmät lapset. Ainutlaatuisuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toiminnassa olisi kehittämisen varaa.

Neuvolatoiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä perheiden kanssa entistä paremmaksi on perheiden, terveydenhuoltojärjestelmän ja koko yhteiskunnan etu. Isien ja toisten vanhempien alihyödynnetty rooli ja resurssit täytyy valjastaa äitiysneuvolan palveluiden kehittämistyöhön. Näin palvelut vahvistaisivat koko perheen hyvinvointia jo perheen ensiaskelilla.