Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen ja erityisesti koulutukseen tai työelämään osallistumisen tukeminen on ollut suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskiössä useiden hallituskausien ajan. Erilaisilla toimenpiteillä on pyritty vähentämään koulupudokkuutta ja vahvistamaan nuorten työelämävalmiuksia ja työllistymistä. Työelämään tai koulutukseen kiinnittymisellä on osoitettu olevan nuoren kannalta merkittäviä inhimillisiä vaikutuksia esimerkiksi myöhemmän hyvinvoinnin kannalta. Myös kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Yhden ikäluokan osalta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisimman kattavasti nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen aiheuttamat kustannukset ja tulot kansantaloudelle yhden kokonaisen ikäluokan osalta. Kustannusanalyyseja varten analysoitiin nuorten siirtymät peruskoulusta eteenpäin, kuten koulutukseen, työhön ja vanhempainvapaalle siirtymät ikävuosina 18–25. Samankaltaiset siirtymät ryhmiteltiin kuuteen eri ryhmään. Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon.
Kustannusanalyysista tukea päätöksentekoon
Tutkimuksessa analysoitiin eri ryhmien keskimääräiset palveluiden käytöstä, etuuksista ja rikollisuudesta aiheutuneet kustannukset. Lisäksi huomioitiin eri ryhmien synnyttämät tulot, joita ovat esimerkiksi ansiotuloista saatavat verotulot, tulonsiirroista maksettavat verot sekä sakkotulot. Myös eri tavoin yhteiskuntaan kiinnittyneiden nuorten taustatekijöitä ja lapsuuden aikana käytettyjen palveluiden ja etuuksien aiheuttamia kustannuksia kansantaloudelle analysoitiin.
”Analyysimme tuottaa luotettavan laskelman, johon erilaisten interventioiden kustannusvaikuttavuutta voidaan peilata ja arvioida väestöryhmien välisten kustannuserien mielekkyyttä osana päätöksentekoa”, kertoo Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 28 ikävuoteen mennessä työelämässä olleiden nuorten kerryttämien tulojen ja yhteiskunnallisten kustannusten nettotulo on 116,9 miljoonaa euroa (7 541 euroa/henkilö). Myös koulutuksessa olleet nuoret tuottavat kustannusten jälkeen nettotuloja lähes 100 miljoonaa euroa (3 773 euroa/henkilö).
Suurimmat laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle aiheuttavat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella pitkään olleet nuoret (NEET), hieman yli 600 miljoonaa euroa (88 630 euroa/henkilö). Varhain lasta hoitaneiden nuorten nettokustannukset ovat 183,8 miljoonaa euroa (36 144 euroa/henkilö), hankaluuksien kautta työelämään päätyneiden 42,4 miljoonaa euroa (21 856 euroa/henkilö) ja kuolleiden 23,8 miljoonaa euroa (82 029 euroa/henkilö).
Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan lisää
Tutkimus osoittaa, että pieni joukko nuoria aikuisia on erilaisten korjaavien palveluiden piirissä huomattavan paljon useammin kuin ikäluokan muut nuoret. Tämä aiheuttaa merkittävän kustannuksen yhteiskunnalle. Samaan aikaan tietoa nuorille suunnattujen palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on kuitenkin vain vähän. Palvelujärjestelmän uudistamisen rinnalle kaivataankin vahvaa tutkimusta ohjaamaan kehittämisen suuntaa.
Tutkimus: Koulusta työelämään siirtymisen polut ja yhteiskunnalliset kustannuksetKoulusta työelämään siirtymisen polut ja yhteiskunnalliset kustannukset. Hilli, Petri; Juutinen, Aapo; Keski-Säntti, Markus & Ristikari, Tiina.
Lisätiedot
Kehitysjohtaja Tiina Ristikari, Itla, tiina.ristikari@itla.fi, 050 917 7396
Tutkija Markus Keski-Säntti, THL, markus.keski-santti@thl.fi, 029 524 7730
