Tutkimus: perhetaustasta kumpuavat erot koulumenestyksessä ja koulutuspoluissa

Itla tutki, mitä tiedämme perhetaustan ja koulutuksen yhteydestä. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että koulutusjärjestelmä voi sekä vahvistaa että tasoittaa perhetaustan merkitystä.

Selvitimme yhteistyössä HAMK Edun kanssa, millaisia vastauksia tutkimuskirjallisuudesta saadaan kolmeen kysymykseen, jotka liittyvät perhetaustan ja koulutuksen yhteyteen. Kysymykset muotoutuivat ilmiöpöytäkeskustelussa, johon oli kutsuttu laaja joukko aihepiirin tutkijoita.

Onko perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin vahvistunut edellisten vuosikymmenten aikana?
Ovatko Suomessa perhetaustan mukaiset erot koulutuksessa pienemmät kuin vertailumaissa?
Tasoittaako Suomen koulu ja koululaisia tukeva palvelujärjestelmä perhetaustasta kumpuavia eroja koulutuksessa?

Kysymykset ovat tärkeitä, koska jokaiselle lapselle on turvattava tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Vastausten saamiseksi kävimme läpi systemaattisella tiedonhaulla löytämämme relevantit tutkimukset aiheesta.

Osa tutkimuksista viittaa yhteyden vahvistumiseen, osa ei

Katsaukseen valikoituneet tutkimukset antoivat epäyhtenäisen vastauksen ensimmäiseen kysymykseen siitä, miten perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteys on muuttunut.

PISA-tutkimuksissa näkyy perheen sosioekonomisen aseman yhteyden vahvistuminen, mutta peruskoulun päättötodistuksen keskiarvojen perusteella perhetaustan merkityksen ei voi päätellä muuttuneen, Itlan erikoistutkija Aapo Hiilamo kertoo.

Sen sijaan tutkimukset yhdenmukaisesti osoittavat, että Suomessa perhetaustan yhteys koulutukseen on heikompi kuin vertailumaissa. PISA-tutkimusten lisäksi tämä näkyy myös rekisteritutkimuksissa.

Kysymykseen, tasoittaako Suomen koulu ja koululaisia tukeva palvelujärjestelmä perhetaustasta kumpuavia eroja, ei löytynyt suoraa vastausta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella koulutusjärjestelmä voi sekä vahvistaa että tasoittaa perhetaustan merkitystä koulutuspoluissa.

Eriarvoisuutta voi kasvattaa esimerkiksi se, että hyväosaisilla alueilla on tarjolla enemmän valinnaisuutta opinnoissa. Tutkimukset antavat viitteitä myös siitä, että vanhemmat ovat tyytyväisempiä kouluihin hyväosaisilla alueilla, kertoo Hiilamo.

Katsaus on hyödyksi tutkijoille, jotka haluavat saada kokonaiskuvan aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimus on osa Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on etsiä ratkaisuja lapsiperheköyhyyden poistamiseksi Suomesta. Lue lisää samaltaviivalta.fi.

Lisätiedot:

Aapo Hiilamo, erikoistutkija
040 640 2792, aapo.hiilamo@itla.fi

Tiina Ristikari, kehitysjohtaja
050 917 7396, tiina.ristikari@itla.fi