Itlan raportissa Yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin – Yhteisövaikuttavuus-mallin rahoitusjärjestelyjen tarkastelu käsitellään kansainvälisiä esimerkkejä yhteisövaikuttavuus-toteutusten rahoituksesta.  

Yhteisövaikuttavuus-viitekehys (Collective Impact) on levinnyt maailmalla yhtenä viitekehyksenä kompleksisten ongelmien ratkaisemiseksi. Mallin avulla pyritään hallitsemaan perinteisiin toteutustapoihin liittyvää päällekkäisyyksien ja sirpaleisuuden ongelmaa. Viitekehys perustuu ajatukseen laajasta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja erilaisten tahojen yhteisestä tekemisestä kompleksisten ongelmien ratkaisemiseksi.  

Juuri julkaistussa raporteissa tarkastellaan yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen rahoitusta neljän australialaisen ja yhdysvaltalaisen yhteisövaikuttavuus-mallin toteutuksen avulla.  

Australiassa toteutettu Stronger Places, Stronger People katto-ohjelma on Australian valtion paikkaperustainen yhteisövaikuttavuus–malli, jonka tavoitteena on vähentää alueellisia eroja ja pitkällä aikavälillä katkaista lasten ja perheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Osana tätä mallia on toteutettu myös paikallinen Loganin kaupungin lasten palveluiden kehittämismalli Logan Together

Yhdysvalloissa Wisconsin osavaltion The Wisconsin Early Childhood Obesity Prevention Initiative (WECOPI) -toimintamallilla pyritään ehkäisemään 0–5-vuotiaiden päivähoitoon tai varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten ylipainoa. San Franciscon Getting to Zero -toimintamallin tavoitteena on vähentää HIV-tartuntoja ja sairauteen kuolleiden määrää San Franciscossa. Lisäksi pyritään vähentämään sairauteen liittyvää stigmaa ja syrjintää.  

Tunnistettavissa neljä eri rahoitustyyppiä 

Yhteisövaikuttavuuden rahoitusmallit ovat hyvin erilaisia ja tapauskohtaisia, mutta niistä voidaan tunnistaa neljä erilaista rahoitustyyppiä:

  1. rahoittajaryhmä
  2. yksittäinen rahoittaja
  3. usean kohteen rahoitus ja
  4. vaihtuvat rahoittajat. 

Rahoitukset pyritään turvaamaan pidemmäksi aikaa, mutta käytännössä rahoituksen hankinta ja varmistaminen jatkuu koko hankkeen ajan. Esimerkeissä yhteisövaikuttavuusmallin rahoitus pohjautuu julkisen rahoituksen lisäksi lahjoituksiin ja hyväntekeväisyyteen.  

”Yhteisövaikuttavuus -mallin rahoitus perustuu eri toimijoiden jaettuun ajatukseen siitä, mitä mallilla tavoitellaan. Tämä mahdollistaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen vaikuttavalla tavalla ja kohdelähtöisesti. Mallin hienous on sen laajoissa soveltamismahdollisuuksissa erilaisten pulmien ratkaisemiseksi”, kertovat raportin kirjoittajat Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta. 

Yhteisövaikuttavuus perustuu kollektiiviseen toimintaan ja tavoitteisiin 

Yhteisövaikuttavuus-mallissa ei pyritä lyhyen aikavälin ratkaisuihin, vaan tarkoituksena on saada aikaan systeemisiä muutoksia ihmisten ja yhteiskuntien toiminnassa pitkällä aikavälillä. Lisäksi malliin kuuluu olennaisesti sen joustavuus ja muokattavuus etenemisen myötä.  

Raportin perusteella yhteisövaikuttavuus-mallin sovellettavuus erilaisiin konteksteihin on hyvä. Mallissa on mahdollisuus systeemitasoiseen muutokseen, jonka ytimessä on asiakkaan tarpeista ja näkökulmasta rakentuva palvelukokonaisuus. Tämän ehtona taas on rahoitusjärjestelmän kokonaisvaltaisuus.  

Yhteisövaikuttavuus-mallien toteutus vaatii kuitenkin panostusta niin taloudellisten kuin muiden resurssien osalta sekä kykyä katsoa vaikuttavuutta laajasti, hyvää yhteistyötä ja riittävästi aikaa vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. 

Lisäksi viitekehyksen mukaista vaikuttavaa toimintaa edistävät yhteinen päämäärä, toisiaan vahvistavat toiminnot, jatkuva kommunikointi, taustatukiorganisaatio tai -tiimi sekä yhteinen mittausjärjestelmä.

”Itla edistää yhteisövaikuttavuuteen perustuvaa systeemistä muutosta alueellisen oppimisverkoston kautta eri puolilla Suomea ja tämän työn tueksi haemme oppeja maailmalta eri tavoista tukea muutoksen toteutumista. Rahoitus on yksi keskeinen muutoksen vipu, ja tämä selvitys auttaa meitä ymmärtämään erilaisia mahdollisuuksia tukea muutosta rahoituksen keinoin”, kertoo Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.

Raportti: Yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin (pdf)

Lisätietoja 

Tiina Ristikari, kehitysjohtaja, Itla, tiina.ristikari@itla.fi
Jenni Airaksinen, HT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, jenni.airaksinen@tuni.fi 
Anni Kyösti, HM, tutkija, Tampereen yliopisto, anni.kyosti@tuni.fi