Tukimateriaalia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen
Miten kriisitilanteita kannattaa käsitellä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja harrastustoiminnassa? Kokosimme tukimateriaalia kriisien käsittelyyn lasten, nuorten ja työyhteisöjen näkökulmasta.

Sivulle koottu materiaali toimii apuna kriisin käsittelyssä ja auttaa kohtaamaan tulevat kriisitilanteet varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja harrastustoiminnassa.

Itla ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama EduRESCUE-tutkimuskonsortio ovat yhteistyössä koonneet ja jäsennelleet olemassa olevaa materiaalia kriisien käsittelyyn.

Jäsentely ja koonti on epätäydellinen ja päivittyvä. Haluamme kuulla, millaisia materiaaleja tai toimintatapoja olette itse kokeilleet ja havainneet toimiviksi.

Anna palautetta, kehitysehdotuksia ja vinkkejä hyvistä materiaaleista!

Esipuhe

Kriisit luovat epävarmuutta ja pelkoja. Ne vaikuttavat suoraan tai välillisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kriisistä selviytymiseen. Vaikka opettajat ja rehtorit tekivät parhaansa, niin COVID-19-pandemia osoitti, kuinka vähän meillä oli ohjeita poikkeustilanteessa toimimiseen. Tästä huolimatta opettajat onnistuivat yhdessä yössä siirtymään lähiopetuksesta etäopetukseen ja ottamaan digitaaliset oppimisympäristöt haltuun. Tämä kertoo opettajien vahvasta sitoutumisesta työhönsä. He pyrkivät huolehtimaan oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista.

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman pandemian vaikutuksia tarkastelevan EduRESCUE-hankkeen tulokset ovat osoittaneet, miten pandemia vahvisti yksinäisyyttä, oppimisvajetta, koulupoissaoloja ja koulutuksen keskeyttämistä. Niin päiväkodit kuin koulut kohtasivat tilanteen, joka vaati nopeita ratkaisuja ja uusia toimintamalleja. Kriisi kosketti myös aikuisia. Niin varhaiskasvattajat, opettajat, rehtorit kuin vanhemmat olivat itsekin keskellä kriisiä, joka kuormitti, vaikutti heidän hyvinvointiinsa ja työtehtävien hoitamiseen. Kun perusturvallisuus heikkenee, silloin psykologiset perustarpeet – autonomian, yhteenkuuluvuuden ja kompetenssin tunne – vaativat vahvistamista.

Kun pandemian kanssa opittiin elämään, kohtasimme vielä uuden kriisin: Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Kriisistä selviäminen vaatii välittömiä toimintaohjeita, mutta pitkällä tähtäimellä myös resilienssin eli kriisistä selviämisen ja palautumisen vahvistamista. Tälle sivustolle on koottu eri tahojen valmistamaa tukimateriaalia Ukrainan sodasta aiheutuneen kriisin käsittelyyn varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja harrastustoiminnassa niin lasten, nuorten kuin työyhteisöjen näkökulmasta. Näiden materiaalien avulla meidän on mahdollisuus paitsi käsitellä akuuttia kriisiä niin myös saada välineitä kohdata tulevia kriisitilanteita.

Marja-Kristiina Lerkkanen

EduRESCUE-hankkeen johtaja
Kasvatustieteen professori, Opettajankoulutuslaitoksen varajohtaja (tutkimus), kasvatuspsykologian dosentti, Jyväskylän yliopisto
Kasvatuspsykologian professori Stavangerin yliopisto

Kriisin vaikutukset näkyvät vuorovaikutussuhteissamme

Lähestymme kriisistä toipumista bioekologisen systeemiteorian kautta [1]. Kriisistä selviytyminen tapahtuu yksilöiden, kouluyhteisöjen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutuksena.

Ympyrät (ks. Kuva 1) valaisevat eri vuorovaikutussuhteita, joista monet ovat päällekkäisiä ja sisäkkäisiä. Jäsentelyä on tehty erityisesti oppilaan ja koulun aikuisen, kuten opettajan, kuraattorin tai oppilashuoltoryhmän jäsenen näkökulmista. Vaikka puhumme oppilaasta, materiaali on tarkoitettu sovellettavaksi varhaiskasvatuksessa, toisella asteella ja vaikka harrastustoiminnan parissa. Suuri osa materiaaleista antaa myös eväitä suoraan perheille ja huoltajille paremmin tukea lastaan.

Kuva 1. Yksilön ja tämän ympäristön muodostama systeemi. Tässä jäsentelyssä tarkastelun kohteena on erityisesti oppilas ja koulun aikuinen

Vuorovaikutussuhteissa näkyvät kriisin vaikutukset muuttuvat ajan kuluessa. Tilanne ei ole hetkessä ohi. Kriisi koskettaa meitä yksilöinä ja yhteisöinä eri tavoin. Karkeasti voidaan ajatella, että kriisin kohdatessa on vaihe, jossa kaikki voivat hyötyä psyykkisestä ensiavusta. 

Kouluja varten sovelletun psyykkisen ensiavun mallin[2]  perusteella voidaan listata tärkeitä toimenpiteitä: 

  • Kontaktin luominen ja sitoutuminen – kohdata avuliaasti, myötätuntoisesti ja ei tungettelevasti 
  • Turvallisuus ja lohtu – vahvistaa jatkuvaa turvallisuuden tunnetta ja tarjota fyysistä ja psyykkistä lohtua 
  • Vakauttaminen – rauhoittaa emotionaalisesti ylikuormittuneita oppilaita ja koulun aikuisia 
  • Informaation kerääminen – tunnistaa akuutit tarpeet ja huolet, ja kerätä lisää tietoa, jonka avulla vastataan vielä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin 
  • Käytännön apu – tarjota akuutteihin tarpeisiin ja huoliin käytännöllisiä ratkaisuja 
  • Sosiaalisen tuen varmistaminen – vahvistaa yhteyttä tärkeiden ihmisten kanssa, kuten perheen, ystävien, opettajien ja muiden lähiyhteisön jäsenten kanssa 
  • Tietoa pärjäämisestä ja selviämisestä – tarjota tietoa stressireaktioista ja selviytymisestä ahdistuksen lieventämiseksi ja sopeutumisen edistämiseksi 
  • Palveluihin linkittäminen – tukea riittävän avun saamista muiden palveluiden ja resurssien kautta akuutisti tai pitkäkestoisesti 

Kriisin jatkuessa tulee vaihe, jossa moni jatkaa elämää ilman mitään erityistä tukea, mutta toisille on tärkeää, että tukea ylläpidetään. Kriisin loppu ei usein ole yhtä selkeä kuin sen alku – ei yksilön eikä erityisesti koulu- tai muiden yhteisöjen kohdalla. COVID-19-pandemiakin on osoittanut tämän haasteen useaan kertaan. On hyvä kuitenkin muistaa, että pahatkin kriisit tulevat jossain vaiheessa sellaiseen pisteeseen, että on mahdollista jatkaa normaalimpaa elämää ja arvioida, ketkä ovat pitkäkestoisemman avun tarpeessa. 

Oppilas 

Seuraavaksi listaamme materiaaleja, joiden tavoitteena on auttaa aikuisia tukemaan lapsia ja nuoria tilanteen käsittelyssä, heidän hyvinvointiaan ja selviämistä sekä tarjota välineitä kriisin esiin nostamien jännitteiden ja vaikeiden asioiden käsittelyyn myös kouluyhteisöissä. Materiaalit soveltuvat monilta osin myös suoraan perheille ja huoltajille sekä eri tavoin lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. 

Materiaalien yhteyteen merkityt pallot kuvastavat värityksellään niitä oppilaan vuorovaikutussuhteita, jotka kussakin materiaalissa erityisesti korostuvat. Lisäksi eri kieliversiot, kuten ruotsi, englanti, ukraina ja venäjä on merkitty lipuilla sellaisissa materiaaleissa, joita on suomen kielen lisäksi tarjolla. Joitain materiaaleja on saatavilla myös useilla muilla kielillä. 

Viranomaisten tuki ja ohjeistus, hyvinvointiyhteiskunta ja palvelut, media

Kouluyhteisö, luokka, paikallisyhteisö

Perhe, opettajat, kaverit, harrastukset

Oppilas

Varhaiskasvatus ja esiopetus 

Tilanteen käsittely

Hyvinvointi 

Turvallisuus

Muita materiaaleja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen

Perusopetus vuosiluokat 1 – 6 

Tilanteen käsittely

Hyvinvointi

Turvallisuus

Mediakasvatukseen materiaalia vaikuttamisen, harhaanjohtamisen, manipuloinnin ja väärän informaation huomaamiseen. 

Muita materiaaleja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen 

Perusopetus vuosiluokat 7 – 9 sekä toinen aste 

Tilanteen käsittely

Hyvinvointi 

Nuorille 

Turvallisuus

Mediakasvatukseen materiaalia vaikuttamisen, harhaanjohtamisen, manipuloinnin ja väärän informaation huomaamiseen. 

  • Aalto yliopiston ja Tampereen yliopiston Sisältösekaannus -sivustolla esimerkein havainnollistettu kybervaikuttamisen tapoja 
  • Faktabaari – poliittisesti sitoutumaton, kaikille avoin faktantarkastuspalvelu 

Muita materiaaleja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen

Ukrainasta saapunut lapsi ja nuori 

Koulujen rooli on todella tärkeä pakolaisina Suomeen tulevien lasten hyvinvoinnille. Koulut voivat myös omalta osaltaan toimia tiedon välittäjinä Ukrainasta saapuneille perheille ja tarvittaessa linkkinä muista palveluista avun saamiseen. Pakolaisena maahan tulleet lapset, nuoret ja perheet ovat erityisen haavoittuvia ryhmiä palveluihin ohjautumisen suhteen. Jokainen lisäaskel ketjussa avun tarpeen havaitsemisen ja palveluiden piiriin pääsemisessä vähentää heidän avun saantiaan. Sopeutumista tukee mielekäs tekeminen ja toiminta arjessa. Erityisesti kesällä, kun ei ole koulua, muiden toimijoiden järjestämä matalan kynnyksen toiminta on tärkeää. 

Tilanteen käsittely ja sopeutuminen

Lapset ja nuoret kouluyhteisön voimavarana 

  • MLL, Mieli ry ja Kehittämiskeskus Opinkirjon vinkkejä vertaistoiminnan huomioimisesta kotouttamisen tukena. 

Hyvinvointi

  • Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen tietopankki, johon on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa, kuten työkirjoja ja oppaita eri ikäisten lasten kohtaamiseen. Ohjeistus vanhemmille myös ukrainaksi. 

Mielekästä ja turvallista tekemistä arkeen 

Perheille ja vanhemmille tukea 

Lapsille ja nuorille 

Koulun aikuiset ja kouluyhteisö 

Tähän osuuteen on listattu koulun aikuisten ja kouluyhteisön johtamisen kannalta kiinnostavia materiaaleja työyhteisön hyvinvoinnin, tilanteen käsittelyn ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Materiaalit soveltuvat myös muille eri tavoin lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. 

Materiaalien yhteyteen merkityt värikkäät pallot kuvastavat värityksellään niitä vuorovaikutussuhteita, jotka kussakin materiaalissa erityisesti korostuvat. Lisäksi eri kieliversiot, kuten ruotsi, englanti, ukraina ja venäjä on merkitty lipuilla sellaisissa materiaaleissa, joita on suomen kielen lisäksi tarjolla. 

Viranomaisten tuki ja ohjeistus, hyvinvointiyhteiskunta ja palvelut Kouluyhteisö, paikallisyhteisö
Oppilaat, työyhteisö, vapaa-aika
Koulun aikuinen

Ohjeita koulun aikuisille kriisinkestävään kouluun ja koulutukseen 

Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi. Kun pitää itsestä huolta, on enemmän voimavaroja auttaa myös muita. Kriisinkäsittely vie paljon energiaa ja vaikuttaa sekä kognitiivisiin että emotionaalisiin toimintoihin. Kriisit voivat aiheuttaa niin opettajilla kuin oppilaillakin voimakkaita reaktioita. On mahdollista kokea voimakasta väsymystä jopa uupumusta, merkityksellisyyden menetystä ja riittämättömyyden tunteita sekä keskittymiskyvyn että tunteiden säätelyn haasteita. Kriisin akuutissa vaiheessa monet reagoivat samalla tavalla, mutta kriisin pitkittyessä tapahtuu polarisaatiota ja vaihtelu ihmisten välillä lisääntyy. 

Akuutissa vaiheessa korostuu vahvasti yhteenkuuluvaisuuden tunne, tarve jakaa ajatuksia, tarvetta ymmärtää tilannetta ja pystyä tekemään jotain sen eteen. Näiden psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen lisää hyvinvointia. Sosioemotionaaliset taidot, kuten sisu, uteliaisuus ja yhteistyötaidot, auttavat näiden tarpeiden tyydyttämisessä ja vahvistavat kykyä varautua vastoinkäymisiin myös jatkossa. 

Arjen rutiinit auttavat ja niistä kannattaa pitää kiinni niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Arkea kannattaakin jatkaa niin normaalisti kuin mahdollista. Työ antaa hyvän hengähdystauon uutisvirrasta ja auttaa keskittymään. Keskity siis hetkeen, liiku ja harrasta ja ennen kaikkea anna itsellesi lupa tuntea tai olla tuntematta. Rajoita huolien käsittely huolihetkeen. Älä anna sen kuormittaa koko päivääsi.

Rehtoreiden, johtajien ja esihenkilöiden merkitys korostuu kriiseissä. Johtajaan usein tukeudutaan haastavassa tilanteessa. Rehtori voi omalla esimerkillään osoittaa, että erilaiset tunteet ovat ymmärrettäviä. Rehtorin tehtävänä on luoda turvallinen ympäristö, jossa esimerkiksi väsymyksen, turvattomuuden ja epävarmuuden tunteista voi puhua. Koko kouluyhteisöllä on merkittävä rooli resilienssin kasvattamisessa ja ylläpitämisessä. 

Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Se auttaa joustamaan, selviytymään ja palautumaan haasteista ja kriiseistä ja suuntautumaan tulevaisuuteen. Resilienssi on sitkeyttä, myönteisyyttä, tulevaisuudenuskoa ja kykyä vaikuttaa asioihin myös vastoinkäymisissä ja haastavissa tilanteissa. 

Koulun aikuisen huoneentaulu: 

Mieti,

  • missä onnistuit tänään? 
  • mikä on sinun vahvuutesi ja voimavarasi? 
  • Anna tilaa kaikenlaisille tunteille. 
  • Panosta rutiineihin. 
  • Keskity siihen mihin voit vaikuttaa. 
  • Huolehdi sosiaalisista kontakteista. 
  • Pidä huolta myös työkavereista. 
  • Rajoita median käyttöä. 
  • Keskity toivoon. 

Katariina Salmela-Aro

EduRESCUE-hankkeen varajohtaja 
Akatemiaprofessori, PsyT Professori, Helsingin yliopisto

Hyvinvointi ja jaksaminen 

Myös kokemus omasta kyvystä vaikuttaa ja auttaa kriisissä tukee hyvinvointia. Monilla järjestöillä on keräyksiä ja ohjeistusta auttamiseen: 

Lisäksi vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista auttaa, esimerkiksi 

Työyhteisö ja johtaminen 

Resilienssi on myös yhteisön ominaisuus. Sen tukemiseksi rehtorin/johtajan kannattaa järjestää epämuodollisia vertaisfoorumeja, joissa opettajilla on mahdollisuus käsitellä ja ratkaista uuden tilanteen ja pakolaisoppilaiden tulon mukanaan tuomia ajatuksia, tilanteita sekä kehittää toimintatapoja haasteista selviämiseen. Myös coachingin ja työnohjauksen keinoja kannattaa hyödyntää. Jokaisen ammattilaisen on tärkeä luoda omia selviytymiskeinoja ja oma suhde käsillä oleviin haasteisiin, ennen kuin kyky olla oppilaille/toisille avuksi kehittyy. 

Ajan varaaminen uusien haasteiden äärelle pysähtymiselle, tunnekuorman purkamiselle ja uudelleenorientoitumiselle on siis erittäin tärkeää nopeaakin päätöksentekoa reagointia vaativan tilanteen keskellä. 

Erätauko ja muut dialogiset menetelmät voivat auttaa strukturoimaan keskustelua. 

Samoin kokonaiskuvaa vahvistavat keskustelut, esimerkiksi Sitran Ennakointia Ukrainan sodan vaikutuksista –julkaisussa tulevaisuustaulukko –työkalu ja positiivista tulevaisuus

Moniammatillinen yhteistyö 

Viranomaisten ohjeistus ja koontisivut 

Opetushallitus 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

Parisuhdekeskus Katajan maksuttomat ja valtakunnalliset tukipalvelut parisuhteen kysymyksissä:

  • Parisuhdepuhelin palvelee numerossa 050 337 9053 maanantaisin klo 14-16
  • Parisuhdeteemainen päivystyschat auttaa tiistaisin klo 12-15 Hyvä kysymys -verkkoalustalla
  • Lisäksi tarjolla parisuhdeteemaisia ajanvarauschateja, lisätietoja ajan varaamisesta täällä
  • PARIVOIMA -parineuvonta on etäyhteydellä toteutettavaa parineuvontaa, joka soveltuu monenlaisten parisuhteen haasteiden ja kysymysten työstämiseen. Tapaamisia pidetään 1-3 x 1h / pari.

Kriisiapua tarjoavat muun muassa seuraavat tahot:

Väestöliitto ry:

  • Väestöliitto ry: Mediasta nousevat pelot – kuinka tuen lastani?
  • Jos kaipaat tukea asiasta puhumiseen lapsen tai nuoren kanssa, lue oheinen artikkeli tai ole matalalla kynnyksellä yhteydessä Perhepulma-palveluun, puh. 040 668 4101.
  • Väestöliiton Poikien puhelin, puh. 0800 94884

Mieli ry:

  • Kriisipuhelin auttaa kellon ympäri numerossa 09 2525 0111
  • Nuorille suunnattu Sekasin-chat on auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su 15–24
  • Aikuisille suunnattu Tukinetin MIELI Kriisichat on avoinna ma–ke klo 15–19 ja to 15–21

Mannerheimin lastensuojeluliitto:

  • Lasten ja nuorten puhelin numerossa 116 111 ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20
  • Lasten ja nuorten chat joka päivä klo 17-20
  • Vanhempainpuhelin numerossa 0800 92277 ma ja ti klo 10-13 ja 17-20, ke klo 10-13, to klo 14-20 ja pe klo 10-13

SOS-lapsikylä:

  • Apuu-chat auttaa 7-15-vuotiaita lapsia joka päivä klo 9-22 
  • Vanhemmat saavat keskustelutukea joka päivä klo 17-22 Vanhemmuudenpuussa

Rikosuhripäivystys:

  • Rikosuhripäivystys puhelimitse  numerossa 116 006 ma-to klo 9-18 ja pe 9-16
  • RIKUchat ma-to klo 9-18 ja pe 9-16

Lisätietoa ja apua siihen, miten tukea lapsia tai nuoria kriisitilanteissa ja kriisiuutisten keskellä täältä:

Pelastakaa Lapset:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Suomen Punainen risti:

Viitteet

[1]
Bronfenbrenner, U., & Morris, P. A. (2006). The bioecological model of human development. Teoksessa R. M. Lerner & W. Damon (toim.), Handbook of child psychology: Theoretical models of human development (s. 793–828). New York: John Wiley & Sons. ​

[2]
Brymer M., Taylor M., Escudero P., Jacobs A., Kronenberg M., Macy R., Mock L., Payne L., Pynoos R., & Vogel J. Psychological first aid for schools: Field operations guide, 2nd Edition. (2012). Los Angeles: National Child Traumatic Stress Network.