Lapsoset – Lapsiperheiden pienituloisuus ja sosiaaliturvaetuudet
Lapsiperheköyhyyden torjuminen ja riittävän toimeentulon turvaaminen lapsiperheille ovat tärkeitä edellytyksiä lapsen oikeuksien toteutumiselle. Kelan ja Itlan tutkimushanke tuottaa uutta tietoa lapsiperheiden toimeentulosta ja selvittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin parantaa.
Tutkijat rakentavat kokonaiskuvaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta Suomessa: mitä etuuksia lapsiperheet käyttävät ja kuinka merkittävä vaikutus niillä on lapsiperheköyhyyteen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksia pikkulasten vanhempien työnteon kannustimiin.
Tutkijat aikovat selvittää, miten yleistynyt vuoroasuminen vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen ja kuinka elatusavusta sopiminen nykyään toimii. Lisäksi tutkimuksessa syvennytään siihen, miten sosiaaliturva turvaa lapsiperheiden toimeentuloa erilaisissa elämän riskitilanteissa: esimerkiksi jos joku perheessä sairastuu tai vanhempi joutuu työttömäksi.
Hankkeen toteuttavat Kela ja Itla Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoituksella. Hanke on alkanut maaliskuussa 2023 ja päättyy syyskuussa 2024. Itlasta mukana ovat tutkimusprofessori Tiina Ristikari ja projektitutkijat Lauri Mäkinen ja Ilkka Virmasalo. Kelassa tutkimusta tekevät tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen ja erikoistutkijat Anneli Miettinen, Ella Sihvonen ja Tapio Räsänen.
Lisätietoja
Olethan meihin yhteydessä Lapsoset-hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä.
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon pitää panostaa nyt eikä huomenna. Tällä hetkellä lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaista mahdollisuutta saada tutkitusti vaikuttavaa apua mielenterveyteensä.
Psykososiaaliset menetelmät ja toimintamallit ovat tärkeä osa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja järjestöjen tarjoamaa mielenterveyden tukea. Ne otetaan kuitenkin usein käyttöön kiireellisesti ilman tarkempaa suunnitelmaa.
Sen seurauksena lasten ja nuorten saaman mielenterveyden tuen vaikuttavuus voi heikentyä, eivätkä menetelmät välttämättä juurru pitkäaikaiseen käyttöön. Silloin myös menetelmän käyttöönottoon käytetty osaaminen, raha ja aika valuu hukkaan.
Miten hanke auttaa?
Autamme parantamaan lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen hoidon vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkialla Suomessa.
Edistämme hankkeen avulla tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien ja toimintamallien suunnitelmallisempaa käyttöönottoa. Vahvistamme implementointiin eli suunnitelmalliseen käyttöönottoon ja juurruttamiseen liittyvää osaamista, rakenteita, prosesseja ja yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti.
Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Se täydentää kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) toteuttamista ja tukee erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa määritettyjen tehtävien täyttämistä.
Muutos tehdään yhdessä
Teemme tiiviistä yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n, Opetushallituksen, hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden, koulujen, yliopistojen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Kokonaisuudet
Implementoinnin tuki hyvinvointialueille
Tutustu kokonaisuuteen
Kehitämme hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille koulutuksia ja tukea, jotka auttavat vahvistamaan osaamista menetelmien suunnitelmallisesta käyttöönotosta ja ylläpidosta. Kehittämisessä huomioidaan tarve pysyville rakenteille.
Tavoitteenamme on herättää kansallista keskustelua ja yhteistyötä menetelmien adaptoinnin eli suunnitelmallisen muokkauksen tarpeesta. Lisäksi tavoitteena on lisätä tutkimusperustaista adaptointiosaamista Suomessa.
Kokoamme tietopohjaa adaptoinnin tutkimuksesta, toteutuksesta sekä siihen liittyvistä käytännön kokemuksista. Tarjoamme ammattilaisille tietoa adaptointitarpeiden tunnistamiseen ja tutkimusperustaisia työvälineitä adaptoinnin toteuttamiseen sekä autamme tunnistamaan adaptointiin liittyviä riskejä. Viestimme adaptoinnin merkityksestä myös päättäjille.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan alkuvuonna 2024 toteutetussa pilottiprojektissa.
Arvioimme mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen psykososiaalisia menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytetyllä Kuusio-työkalulla.
Suomessa ei ole kansallista seurantajärjestelmää, jolla psykososiaalisten menetelmien implementointia voisi seurata. Tavoitteena on kartoittaa Suomessa käytössä olevia tietorakenteita sekä kehittää ja pilotoida nykyisten tietorakenteiden pohjalle seurantajärjestelmä.
Sara Tani, asiantuntija, sara.tani[at]itla.fi, 040 168 4283 (kyselyä koskevat kysymykset)
Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa
Tutustu kokonaisuuteen
Selvitämme tutkimuskirjallisuudesta mielenterveyden kolmiportaisen tuen toimintamalleja ja rakennamme mielenterveyden valtakunnallinen malli mielenterveysoireiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Lisäksi tavoitteena on kehittää koulutuskokonaisuuksia opetushenkilöstön erityispedagogisen osaamisen vahvistamiseksi, käyttäytymisen ongelmien vähentämiseksi ja joustavasti tehostuvan tuen moniammatillisen työn järjestämiseksi.
Työn tuloksia:
Kurssikokonaisuus: Käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tukeminen peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa (kolme viidestä kurssista julkaistu)
Psykososiaalisen tuen mallintaminen ja käyttöönotto
Tutustu kokonaisuuteen
Osahankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa lapsi tai vanhempi sairastuu vakavasti tai sairastaa vakavaa sairautta. Perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja lisää tuen tarvetta.
Tavoitteena on mallintaa perheille psykososiaalisen tuen toimintamalli, johon sisältyy perheen kokeman tuen tarpeen kartoitus sekä toimintamalli perheen auttamiseksi.
Tulossa muun muassa:
Kehitetään psykososiaalisen tuen toimintamallia tilanteeseen, jossa perheessä on vakava sairaus
Suunnitelma sen juurruttamisesta
Yhteystiedot:
Elina Tolonen, kehittämispäällikkö, elina.tolonen[at]itla.fi, puh. 040 571 6597
Vahvan näytön menetelmän implementointi ja vaikuttavuuden edistäminen (TRT-menetelmä)
Tutustu kokonaisuuteen
Teaching recovery techniques (TRT) -menetelmä on yksi Kasvun tuki -tietolähteessä arvioiduista vahvan näytön menetelmistä. Se auttaa lapsia, nuoria ja vanhempia toipumaan traumasta. Osahankkeessa edistetään menetelmän kansallista implementointia.
Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turvatalot, joissa on vahvaa traumaosaamista.
Itla on tukenut vuodesta 2020 alkaen Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kotipesätoimintaa lasten käytösongelmien tunnistamisen ja varhaisen hoidon mallin kehittämiseksi. Osahankkeen tavoitteena on jakaa osaamista vaikuttavuuspohjaisesta psykososiaalisen menetelmän osaamiskeskuksesta muihin yliopistosairaaloihin.
Tulossa:
Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmäohjelman kansalliset ryhmänohjaajakoulutukset syksyisin ja keväisin
Vanhemmuusryhmien toteuttamista ja ohjelmauskollisuuden laatua seurataan Turun yliopistossa kehitetyn Ihmeelliset vuodet -menetelmän sähköisen seurantajärjestelmän avulla. Kertyvän tiedon pohjalta kotipesätyössä tuotetaan hyvinvointialueille menetelmän käytöstä raportteja päätöksenteon tueksi.
Suurten kaupunkien yhteinen Harrastamisen Suomen mallin kehittämishanke
Harrastamisen Suomen mallin kehittämishankkeen päätavoitteena on parantaa lasten ja nuorten liikunnan harrastuspolkuja matalan kynnyksen liikuntapalvelujen ja seuratoiminnan välillä. Erityisesti pureudutaan Harrastamisen Suomen mallin sekä seuratoiminnan väliseen yhteyteen, mutta myös kaupunkien matalan kynnyksen liikuntaharrastukset ovat tarkastelussa mukana. Harrastuspolut on tunnistettu yhdeksi lasten ja nuorten paikallisen liikuntaharrastustoiminnan haasteeksi, johon kaupungit etsivät ratkaisuja yhteisellä kehittämisprosessilla.
Uudenlaisia harrastamisen polkuja
Hankkeessa luodaan uudenlaisia harrastuspolkuja matalan kynnyksen harrastustoiminnasta seuratoimintaan ja päinvastoin. Tavoite on lisätä seuraharrastajien määrää ja toimintaan sitoutumista sekä vähentää drop-out ilmiötä eli liikuntaharrastuksesta putoamista. Hanke kokoaa yhteen tietoa sekä kehittää malleja ja käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myös valtakunnallisessa kehitystyössä. Lisäksi hankkeessa luodaan suurten kaupunkien välille sekä kaupunkeihin sisälle yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen perustuva yhteiskehittämisen malli, joka otetaan vakituisesti käyttöön.
Yhteiskehittämisen mallin koulutuksesta vastaa Itla. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tukee hanketta muun muassa toteuttamalla nykytilan analyysin, joka kerää yhteen tietoa kaupunkien harrastamisen nykytilasta (sis. palveluiden tarjonta sekä harrastuskäyttäytyminen), Harrastamisen Suomen mallin ja muiden harrastustoimintojen yhdistämiseen liittyvistä haasteista sekä lasten harrastamisen seurannan ja arvioinnin tietolähteistä.
Kehittämishankkeessa ovat mukana Turun, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Jyväskylän kaupungit, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Itla.
Lisätietoja
Olethan meihin yhteydessä Harrastamisen Suomen malliin liittyvissä kysymyksissä.
