Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on perinteisesti edistetty erillisillä järjestelmillä: koulu lisää sivistystä, terveydenhuolto parantaa sairauksia ja sosiaalihuolto ratkaisee sosiaalisia ongelmia. Jokainen palvelu on ollut aikanaan menestystarina, mutta ne eivät pysty enää erillään vastaamaan nykymaailman monimutkaisiin haasteisiin. Palvelujärjestelmämme pistemäisyys, siiloutuneisuus ja myöhästyminen ilmenee runsaana raskaiden palveluiden käyttönä.

Yhdessä järjestöt, kunnat, seurakunnat ja hyvinvointialueet pystyvät auttamaan lapsia, nuoria ja perheitä nykyistä paremmin ja edullisemmin. Siksi tarvitsemme sektoreiden rajat ylittävää ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista tukea. Esimerkiksi vanhempien elämäntilanteiden muutosten, kuten työttömyyden, sairastumisen tai avioeron, vaikutukset perheen lapsiin on tunnistettava työllisyys- ja muissa aikuisten palveluissa.  

Mitä pitää tehdä?

• Palvelujärjestelmämme on tuettava lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan ajoissa, matalalla kynnyksellä, yhdessä ja riittävän pitkään – sen sijaan että tuki on pistemäistä, siiloutunutta, myöhässä ja loppuu kesken.
  

• Tuki toteutuu parhaiten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisissä perhekeskuksissa, jotka tarjoavat varhaista tukea sekä auttavat lapsia, nuoria ja perheitä kokonaisvaltaisesti. Perhekeskus voi toimia verkostomaisesti ja sekä fyysisessä toimipisteessä että sähköisenä.
  

• Yhteisövaikuttavuus on tapa, jolla järjestöt, kunnat, seurakunnat ja hyvinvointialueet kehittävät tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä.
  

• Tällä hetkellä palvelujärjestelmää uudistetaan menestyksekkäästi yhteisövaikuttavuustyöllä jo kuudella hyvinvointialueella, ja vuonna 2025 mukaan liittyy neljä uutta aluetta.
  

• Uusien toimintatapojen syntyminen ja ylläpitäminen vaatii yhteistyötä tukevia rakenteita ja yhteistä koordinaatiota. Niiden toteuttamisesta ei pidä säästää.