Cool Kids
Yhteenveto
Mistä menetelmässä on kyse?
Cool Kids -menetelmän tavoitteena on edistää 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten ahdistuksen hallinnan taitoja, opettaa tunnistamaan ahdistavia tilanteita ja vähentää lasten ja nuorten kokemaa huolta. Se opettaa vanhemmille keinoja reagoida lapsen ahdistukseen lasta tukevilla tavoilla.
Menetelmä on suunnattu lapsiperheille ja se toteutetaan joko ryhmä- tai yksilömuotoisesti.
Menetelmä on vaikuttava tutkimusten perusteella
Cool Kids -menetelmän menetelmäarvio on 3/3 vahva dokumentoitu näyttö eli sitä voidaan pitää vaikuttavana tutkimusten perustella. Menetelmän ryhmämuotoisen käytön alakoulussa on todettu vähentäneen 8–11-vuotiaiden lasten ahdistuneisuusoireita verrattuna jonotuslistalla oleviin lapsiin. Menetelmän sovellettavuus Suomeen on vähäinen.
Mitä osa-alueita menetelmäarviossa huomioidaan?
Menetelmäarvio koostuu kolmesta osa-alueesta: menetelmän kuvauksen arvioinnista, menetelmästä tehtyjen vaikuttavuustutkimusten arvioinnista ja menetelmän käyttöönoton tuen arvioinnista. Voit tutustua osa-alueiden arviointeihin tarkemmin sivun seuraavissa osioissa.
Tutustu myös arviointiprosessiin ja eri menetelmäarvioiden tasoihin.
Menetelmän kuvaus
Psykososiaalisen menetelmän tulee olla hyvin kuvattu, jotta sen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Menetelmästä tehdyn kirjallisen kuvauksen avulla voidaan todentaa, että vaikuttavuustutkimuksissa on tutkittu samaa menetelmää kuin mitä Suomessa käytetään. Menetelmän selkeä kuvaus helpottaa myös sen käyttöönottoa ja käyttöä lapsille, nuorille sekä perheille suunnatuissa palveluissa.
Cool Kids -menetelmän tausta
Cool Kids -menetelmä on kehitetty Australiassa Macquarien yliopistossa [1][2][3]. Menetelmä perustuu kognitiiviskäyttäytymisterapeuttiseen viitekehykseen. Ohjelmaa käytetään Australiassa, USA:ssa ja Euroopassa.
Kohderyhmä
alakouluikäiset, nuoret, perheet
Kohderyhmän kuvaus
Ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon tarkoitettu Cool Kids on suunniteltu 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Menetelmä sisältää kehityksellisesti muokatut työkirjat sekä lasten että nuorten ikäryhmille.
Menetelmän kuvaus
Cool Kids toteutetaan yleensä joko 1) ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä perhehoitona, jossa vanhemmat osallistuvat jokaiseen tapaamiseen tai 2) lapsen tai nuoren kanssa toteutettavana ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä hoitona, jossa vanhemmilla on erilliset omat tapaamisensa. Lasten (7–12-vuotiaat) hoidossa vanhempi tai molemmat vanhemmat osallistuvat jokaiselle käynnille. Cool Kids -tapaamisia on kymmenen kertaa ja ne toteutetaan alkuun viikoittain, mutta harventuvat myöhemmin järjestettäen joka toinen viikko.
Menetelmä sisältää psykoedukaatiota sekä ajatusten ja tunteiden tunnistamista, kognitiivista uudelleenmuotoilua ja vaiheittaisia altistustamista. Tarpeen mukaan voidaan harjoitella myös ongelmanratkaisua, sosiaalisia taitoja, kiusaamisesta selviytymistä sekä hengitys- ja rentoutusharjoituksia.
Vanhemmille tarjotaan psykoedukaatiota ahdistuksesta ja keinoja ahdistuneen lapsen vanhempana toimimiseen sekä lapsen tai nuoren tukemiseen uusien taitojen käyttöönotossa. Jokaisella tapaamisella harjoitellaan taitoja keskustelun, harjoitusten, pelien ja roolileikkien avulla. Kotona välitehtävinä suoritetuilla harjoituksilla on olennainen osa uusien taitojen juurruttamisessa arkeen.
Käyttöönoton tuki
Lapset, nuoret ja perheet hyötyvät vaikuttavasta psykososiaalisesta menetelmästä vasta kun se on käytössä heille suunnatuissa palveluissa. Mitä enemmän menetelmää ylläpitävä organisaatio tarjoaa tukea menetelmän käyttöönottoon eri palveluissa, sitä todennäköisemmin menetelmän käyttöönotto myös onnistuu.
Käyttöönoton tuki auttaa siis saavuttamaan menetelmän vaikuttavuuden, ja siksi sen arviointi on olennainen osa menetelmäarviota. Käyttöönoton tuesta voidaan puhua myös implementoinnin tukena tai implementoinnin valmiutena.
Koulutus
Cool Kids -menetelmäkoulutukseen voivat osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on aiempaa kokemusta mielenterveystyöstä lasten tai nuorten kanssa vähintään vuoden ajalta. Lisäksi koulutukseen osallistujilta vaaditaan aiempaa kokemusta tai koulutusta kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.
Menetelmäkoulutus on kaksi päiväinen. Sen jälkeen osallistujan tulee osallistua koulutukseen kuuluvaan menetelmäohjaukseen tullakseen akkreditoiduksi työntekijäksi. Koulutuksen ja menetelmäohjauksen lisäksi akkreditointiin vaaditaan kaksi toteutunutta Cool Kids -ryhmähoitoa tai kuusi yksilöhoitoa.
Koulutuksen saatavuus
Suomessa Cool Kids -koulutuksia järjestetään HUS lastenpsykiatrian ja Lastenklinikoiden kummien hankkeessa (7–12-vuotiaat) ja Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeessa (Viva) (13–17-vuotiaat). Tietoa Cool Kids -menetelmästä jaetaan molemmissa hankkeissa valtakunnallisesti ja koulutuksia järjestetään hankeaikana noin kerran vuodessa (2021 ja 2022). Koulutus on hankkeiden aikana osallistujille maksutonta ja niihin pääsee hankkeisiin osallistuvien kuntien työntekijöitä.
Kustannustehokkuus
Cool Kids -menetelmästä ei ole tehty kustannustehokkuustutkimusta.
Soveltuvuus
Suomessa Cool Kidsia on käytetty vuodesta 2015 alkaen HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä.
Mittaaminen ja arviointi
Cool Kids -menetelmän kuuluu aina lapsen, vanhemman ja työntekijän arviot menetelmän vaikuttavuudesta (itsearviointilomakkeet ja työntekijän alku- ja loppuarvio). Näitä tietoja kerätään kootusti käynnissä olevissa hankkeissa ja tuloksista tehdään erilliset (tai yhteiset) raportoinnit hankkeiden päättyessä.
Tutkimus- ja vaikuttavuusnäyttö
Psykososiaalisen menetelmän vaikuttavuudesta saadaan luotettavaa tietoa tieteellisten tutkimusten avulla. Menetelmästä tehtyjen vaikuttavuustutkimusten määrän ja erityisesti niiden laadun arviointi on menetelmäarvion kulmakivi.
Tutkimusnäyttö: 3/3 vahva
Cool Kids -menetelmästä on tehty useita satunnaistettuja vertailukoetutkimuksia (Taulukko 1). Menetelmää on tutkittu ennalta ehkäisevästä ja varhaisen vaiheen näkökulmasta kouluympäristössä [4][5], mutta myös ahdistuneisuushäiriön hoito-ohjelmana [2][6][7][8][9]. Suurin osa tutkimuksista on tehty menetelmän kotimaassa Australiassa [2][8][9], mutta Cool Kids -menetelmää on tutkittu myös Yhdysvalloissa [7] ja Pohjoismaissa [5][6].
Menetelmää on pääosin tutkittu ryhmämuotoisena. Cool Kids -menetelmästä on tehty myös vertailevaa tutkimusta, jossa muita menetelmiä on verrattu Cool Kidsiin ([1][2], kirjallisuusterapia; [5], lyhyt ryhmämutoinen CBT-menetelmä Vaag). Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu yleisväestöön kuuluvien lapsiperheiden lisäksi taloudellisesti huono-osaisilla lapsiperheillä [4] ja verraten koulussa tarjottavaa Cool Kidsiä kotona tarjottavaan [9].
Vaikuttavuusnäyttö: 2/3 kohtalainen
Ennaltaehkäisevä ja varhaiseen vaiheen hoidon Cool Kids kouluympäristössä
Matalan sosioekonomisen alueiden lapsilla ja nuorilla (8–11-v.) ryhmämuotoinen Cool Kids koulussa vähensi ahdistuneisuusoireiden osuutta niillä lapsilla, jotka olivat kuvanneet ahdistuneisuusoireita RCMAS-ahdistuneisuuskyselyllä verrattuna jonotuslistan kontrollilapsiin ja -nuoriin [4]. Ero oli merkittävä sekä lasten ja nuorten itsensä (p < 0.005, osittainen ŋ2 = 0.134, SCAS-mittarilla; p < 0,05, osittainen ŋ2 = 0,126, CATS-mittarilla) että opettajien raportoimina (p = 0.001, osittainen ŋ2 = 0.155, TRF-int-mittarilla) neljän kuukauden jälkeen menetelmän päätyttyä. Vanhempien aineisto ei mahdollistanut tilastollisten analyysien tekoa.
Norjalaisessa tutkimuksessa [5] verrattiin kahta ryhmämuotoista CBT-ohjelmaa – lyhempää viiden kerran ohjelmaa, jossa myös puhelinavusteinen tuki (Vaag) ja standardia 10 kerran ohjelmaa (Cool Kids) – jonotuslistalla oleviin verrokkinuoriin (12–16-v.) koulussa. Tutkimuksen tulosten mukaan lyhyempi CBT ei ollut Cool Kids -menetelmää huonompi. Vaikka sekä lyhyt CBT että Cool Kids vähensivät merkitsevästi ahdistuneisuusoireita (SCAS-nuori/vanhempi-mittarilla), ei lyhyt CBT yhdenveroisuusanalyysin (non-inferiority analysis) mukaan kuitenkaan korvaa pidempää Cool Kids -menetelmää.
Hauglandin tutkimusryhmän lisäanalyysien mukaan Cool Kidsin vaikuttavuus ahdistuneisuuteen oli nuorten raportoimana keskisuurta (d = 0,42, p < 0,001) ja vanhempien arvioimana keskisuurta (d = 0,56, p < 0,001) ennen–jälkeen-asetelmalla verrokkinuoriin verrattuna. Seurantatuloksia ei ollut laskettu, koska jonotuslistalla olevat verrokkinuoret satunnaistettiin interventioryhmiin jälkeen-mittauksen jälkeen.
Ahdistuneisuushäiriön hoito-ohjelma
Tanskalaisessa tutkimuksessa [6] interventioryhmän lapsista ja nuorista (7–16-v.) lähes joka toinen (48,2 %) oli ilman yhtään asetettua ahdistuneisuushäiriödiagnoosia (pää- ja sivudiagnoosit) menetelmän jälkeen – verrokkiryhmässä vain ainoastaan lähes joka kahdeksastoista (5,7 %). Hoito-ohjelman jälkeen 66,1 % interventioryhmän lapsista ja nuorista ei täyttänyt enää päädiagnoosin kriteereitä, kun vastaava luku verrokkiryhmässä oli 7,5 %.
Vaikutukseltaan ryhmämuotoinen Cool Kids -menetelmä oli interventioryhmässä suuri itseraportoiduilla lasten ja nuorten, äitien ja isien (SCAS-)mittareilla mitattuna (0,18 ≤ osittainen ŋ2 ≤ 0,24). Tulos säilyi kolmen kuukauden ja vuoden mittaisten seurantajaksojen jälkeen ryhmät yhdistetyssä aineistossa (< 0,001 ≤ p ≤ 0,021). Menetelmä ei ollut yhtä vaikuttava niillä lapsilla ja nuorilla, joilla päädiagnoosi oli sosiaalisten tilanteiden pelko.
Australialaisessa tutkimuksessa [8] verrattiin kahta ryhmämuotoista menetelmää 7–16-vuotiailla– CBT-pohjaista Cool Kids -menetelmää ja aktiivista kontrolliryhmää, joka sai ryhmätukea ja psykoedukaatiota ahdistuksesta. Tulosten mukaan yli kaksi kolmasosaa (68.6 %) lapsista, jotka osallistuivat Cool Kids -ryhmähoitoon ja vajaa puolet (45.5 %) aktiivisesta kontrolliryhmästä eivät enää täyttäneet ahdistuneisuushäiriön diagnostisia kriteereitä kuuden kuukauden seurannassa.
Tulokset osoittivat, että äidit raportoivat interventioryhmässä tilastollisesti merkitsevämpää paranemista eli ahdistuneisuushäiriöiden diagnostisten kriteereiden täyttävien lasten määrän vähenemistä verrattuna kontrolliryhmään. Kuitenkin lapset raportoivat samanlaista myönteistä muutosta molemmissa ryhmissä. Eri ahdistuneisuusdiagnooseja verrattaessa perheille suunnattu ryhmämuotoinen Cool Kids -menetelmä oli tehokas kaikissa muissa ahdistuneisuushäiriöissä paitsi sosiaalisen ahdistuksen hoidossa [8].
McLoone & Rapee [9] vertasivat ennen–jälkeen-asetelmalla koulussa ja kotona tarjottavaa Cool Kids -menetelmään osallistuvia lapsia ja nuoria (7–12-v.) jonotuslistan verrokkiryhmään. Tutkimuksen tulosten mukaan interventioryhmään – koulussa tai kotona – osallistuneiden lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja siihen liittyvät häiriöt vähenivät merkitsevästi (p < 0,001) vanhempien raportoimina (SCAS-parent-mittarilla) verrattuna jonotuslistalla oleviin verrokkeihin [9]. Ero ei ollut merkitsevä vuoden mittaisen seurannan jälkeen. Lasten, nuorten ja opettajien raportoimina muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
USA:ssa tehdyssä käyttöönottotutkimuksessa [7] verrattiin kasvokkain tapahtuvaa vanhemmalle ja lapselle suunnattua Cool Kids -menetelmää puhelinvälitteisesti toteutettuun Cool Kids -menetelmään, jossa sekä vanhempi että lapsi saivat työkirjan. Tulosten mukaan vanhemmat raportoivat korkeaa käyttäjätyytyväisyyttä molemmista CBT-pohjaisista menetelmistä sekä matalaa keskeyttämisprosenttia (noin 15 % molemmissa ryhmissä).
Molemmissa ryhmissä tapahtui merkittävää ahdistuneisuusoireiden vähenemistä menetelmän jälkeen sekä vanhemman että lapsen raportoimana SCARED-mittarilla; kasvokkain tapahtuvassa hoidossa pisteet olivat 10.11–10.23, kun taas etähoidossa 14.70–16.33 (cut-off = 25). Oireiden vakavuutta ja parantumista mitattaessa (CGI-I) 58,3–75,0 prosenttia osallistujista raportoi paljon tai erittäin paljon parantumista eri mittauspisteissä.
SCAS: Spence Children’s Anxiety Scale
CATS: Children’s Automatic Thoughts Scale
SCARED: Screen for Anxiety and Related Disorders
CGI-I: Clinical Global Impression of Improvement
TRF-int: Teachers’ Report Form-Internalizing Scale
Tutkimukset
Menetelmäarvio perustuu psykososiaalisesta menetelmästä tehtyjen tutkimusten ja erityisesti vaikuttavuustutkimusten luotettavuuden arviointiin. Löydät alla tutkimukset, joita on hyödynnetty suppeassa katsauksessa.
1. Lyneham, H. J., Abbott, M. J., Wignall, A., & Rapee, R. M. (2003). The Cool Kids Anxiety Treatment Program. Sydney: MUARU, Macquarie University.
2. Rapee, R. M., Abbot, M. J., & Lyneham, H. J. (2006a). Bibliotherapy for children with anxiety disorders using written materials for parents: A randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 74(3), 436–444. Linkki viitteeseen
3. Rapee, R. M., Lyneham, H. J., Schniering, C. ym. (2006b). The Cool Kids child and adolescents anxiety program – therapist manual. Sydney, NSW: Centre for Emotional Health, Macquire University.
4. Mifsud, C., & Rapee, R. M. (2005). Early intervention for childhood anxiety in a school setting: Outcomes for an economically disadvantaged population. Journal of the American Academy of Child Adolescent Psychiatry, 44(10), 996–1004. Linkki viitteeseen
5. Haugland, B., Haaland, Å. T., Bast, V., Bjaastad, J., Hoffart, A., Rapee, R. M., Raknes, S., Himle, J. A., Husabø, E., & Wergeland, G. J. (2020). Effectiveness of brief and standard school-based cognitive-behavioral interventions for adolescents with anxiety: A randomized noninferiority study. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 59(4), 552–564. Linkki viitteeseen
6. Arendt, K., Thastum, M., & Hougaard, E. (2016). Efficacy of a Danish version of the Cool Kids program: a randomized wait-list controlled trial. Acta Psychiatrica Scandinavia, 133, 109–121. Linkki viitteeseen
7. Chavira, D. A., Drahota, A., Garland, A. F., Roesch, S., Garcia, M., & Stein, M. B. (2014). Feasibility of two modes of treatment delivery for child anxiety in primary care. Behaviour Research and Therapy 60, 60–66. Linkki viitteeseen
8. Hudson, J. R., Rapee, R. M., Deveney, C., Schniering, C. A., Lyneham, H. J., & Bovopoulos, N. (2009). Cognitive-behavioral treatment versus an active control for children and adolescents with anxiety disorders: A randomized trial. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 48(5), 533–544. Linkki viitteeseen
9. McLoone, J. K., & Rapee, R. M. (2012). Comparison of an anxiety management program for children implemented at home and school: Lessons learned. School Mental Health, 4, 231–242. Linkki viitteeseen
Soveltuvuuden arviointi
Cool Kids -menetelmän (CK) soveltuvuuden arviointitieto on koottu Kuusio-työkalun avulla yhteistyössä kahden hyvinvointialueen kanssa. Arviointi kuvastaa menetelmää toteuttaneiden ammattilaisten kokemuksia soveltuvuudesta. Jatkossa CK-menetelmän soveltuvuuden arviointietoa täydennetään myös muilta hyvinvointialueilta kerätyllä tiedolla.
Soveltuvuustieto perustuu Kuusio-arviointiraporttien analyysiin. Arviointitieto luokiteltiin kahteen ryhmään: 1) yleistettäviin havaintoihin, joista voi olla hyötyä myös muille hyvinvointialueille ja 2) paikallisiin havaintoihin. Tällä sivulla tuodaan esiin yleistettävät havainnot. Arviota on täydennetty THL:n julkaisemilla tiedoilla menetelmän soveltuvuudesta sekä menetelmän ylläpitäjältä (ns. kotipesä) saaduilla tiedoilla käyttöönoton tuesta.
Jos hyvinvointialueenne on kiinnostunut arvioimaan jo käytössä olevan Ck-menetelmän soveltuvuutta palveluihinne tai suunnittelette vasta sen käyttöönottoa – Itla tarjoaa teille tähän tukea ja voimme toteuttaa arvioinnin yhteistyössä. Arviointi toteutetaan Kuusio-työkalun avulla, mikä tuottaa monipuolisen kuvan menetelmän soveltuvuudesta juuri teidän alueellenne.
Lue lisää menetelmien soveltuvuuden arvioinnista.
Kuvio: Kuusiossa arvioitavat menetelmän soveltuvuuden osa-alueet
Miten hyvin menetelmä soveltuu lapsille, nuorille ja palveluihin?
Cool Kids menetelmän soveltuvuustieto
- kerättiin yhteistyössä kahden hyvinvointialueen kanssa
- perustuu menetelmän käyttökokemuksiin perheneuvolassa (yksilö- ja ryhmämuotoinen) ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin erikoistuneessa yksikössä (yksilömuotoinen)
Alla esitetään havaintoja ja näkökulmia Cool Kids menetelmän soveltuvuudesta osa-alueittain. Hyvinvointialueenne voi täydentää tietoa arvioimalla menetelmän paikallista soveltuvuutta yhteistyössä Itlan kanssa – ole meihin yhteydessä!
| Menetelmän kuvauksen ulottuvuus | Selite |
| Menetelmän ydinsisältö | |
| Kohderyhmä | CK menetelmä on tarkoitettu 7–17-vuotiaille nuorille, joilla on lieviä tai korkeintaan keskivaikeita ahdistus oireita. Menetelmä ei sovi käytettäväksi, jos perheessä on isoja ongelmia, esimerkiksi ajankohtaisten lastensuojelun tukitoimien tarve.
Menetelmä auttaa huonommin silloin, jos oireena on sosiaalisten tilanteiden pelko tai pakko-oireet. |
| Tavoitteet | Menetelmän tarkoituksena on harjoitella ja vahvistaa erilaisia ahdistuksen hallintaa edistäviä taitoja, joiden avulla lapsi (ja nuori) ja hänen perheensä oppivat tunnistamaan ja selviytymään ahdistavista tilanteista ja vähentämään huolehtimista.
Opettaa vanhempia kehittämään sellaisia tapoja reagoida lapsen ahdistukseen, jotka rohkaisevat lasta selviytymään ahdistuksen kanssa. |
| Teoriaperusta | Menetelmä perustuu kognitiiviskäyttäytymisterapeuttiseen viitekehykseen. Kognitiivisen käyttäytymisterapian perusajatus on se, että ihminen ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
Tähän vuorovaikutukseen kuuluvat ympäristön ominaisuudet sekä ihmisen ajatukset, tunteet, toiminta ja kehon reaktiot. |
| Ydinelementit | Käsitteellistäminen: ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen tunnistamista sekä ymmärrystä siitä, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Kognitiivinen uudelleenmuotoilu eli realistinen ajattelu: ajattelua, jossa ensimmäisestä huolestuneesta ajatuksesta edetään vaihtoehtoisten tulkintojen ja todisteiden etsintään.
Vaiheittainen altistus eli huolitikkaat: lapsen tai nuoren itsensä asettamia konkreettisia askelmia, joilla lähestytään pelottavia asioita tai tilanteita. Ohjelmassa merkittävässä roolissa ovat myös: Psykoedukaatio (ahdistuneisuus, Cool Kids -hoito ja oireiden normalisointi) vanhempien ohjaus kotona tehtävät harjoitukset tarvittaessa harjoiteltavat lisätaidot |
| Muokattavat ominaisuudet | Tarpeen mukaan voidaan harjoitella myös ongelmanratkaisua, sosiaalisia taitoja, kiusaamisesta selviytymistä sekä hengitys- ja rentoutusharjoituksia. |
| Menetelmän käyttö | |
| Toteuttajat | Pohjakoulutuksena on laillistettu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen, joka on;
a) psykologi, psykiatri tai ammatillisena jatkokoulutuksena psykoterapeutti, joilla vähintään yhden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa lasten tai nuorten kanssa TAI b) suorittanut muun soveltuvan korkeakoulututkinnon – tällöin hänet voidaan hyväksyä koulutukseen harkinnan mukaan (esim. sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, kelpoinen kuraattori, toimintaterapeutti), jos ammattilaisella on JA 2) Mahdollisuus ja sitoumus tehdä Cool Kids- hoitoja sekä sitoutuminen niiden tulosten raportointiin Esihenkilön ja johdon tuki työlle |
| Toteutusympäristö | Menetelmä on tarkoitettu erikoissariaanhoidon tai perustason mt yksiköiden työntekijöiden käytettäväksi. Suomessa menetelmää on käytetty myös opiskeluhuoltopalveluissa. |
| Toteutustavat | Yksilöllinen perhehoito: Yksi lapsi tai nuori tulee tapaamisille yhdessä vanhempiensa kanssa. Työskentely tapahtuu pääosin yhdessä siten, että paikalla ovat sekä lapsi tai nuori että hänen vanhempansa.
Ryhmämuotoinen perhehoito: 4–8 nuoresta koostuva ryhmä ja heidän vanhempansa tulevat tapaamisille yhdessä. Aika jakaantuu yhteiseen työskentelyyn, lasten tai nuorten erilliseen työskentelyyn ja vanhempien erilliseen työskentelyyn. Ryhmiä voidaan toteuttaa siten, että nuorten vanhemmat eivät ole mukana joka tapaamisella. Vain lapselle tai nuorelle annettava hoito: Lapsi tai nuori tulee tapaamisille yksin, ja vanhemmille järjestetään kolme erillistä tapaamista. Vanhempien osallistuminen on toivottavaa, mutta vanhempien nuorten kohdalla hoito voidaan toteuttaa myös ilman heitä. Käyntien määrä ja tiheys: Ryhmämuotoisena toteutettava ohjelma sisältää aina 10 tapaamiskertaa. Yksilömuotoisessa hoidossa tapaamisten määrä on myös 10, mutta ohjelma sallii pienen jouston molempiin suuntiin. Tapaamiset toteutetaan viikoittain ja niitä harvennetaan loppua kohti. |
| Materiaalit | |
| Manuaali | Cool Kids on manuaaleihin pohjautuva hoito, jossa käytetään työkirjoja. Cool Kids menetelmään kouluttautuva ammattilainen saa koulutuksessa manuaalina toimivan Cool Kids- ohjaajan käsikirjan.
Käsikirjassa on erikseen kirjattuna kaikkien Cool KIds hoitomuotojen tapaamisten sisältö, joka selkeästi määrittää miten menetelmää käytetään ja mitä asioita käsitellään missäkin järjestyksessä. Suomessa Cool Kids -koulutusoikeus on HUS lastenpsykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla pätevöityneillä kouluttajilla. |
Cool Kidsin menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä (menetelmäarvio 3/3). Lue lisää menetelmän vaikuttavuusnäytöstä tämän sivun ylävalikon kohdasta vaikuttavuusnäyttö.
Tässä osiossa tarkastellaan, mitä tietoa menetelmästä on saatavilla suhteessa määriteltyyn ilmiöön sekä kohderyhmän ja toimintaympäristön tarpeisiin. Tarvetta voidaan arvioida epidemiologisen tai muun tutkimustiedon, hyvinvointialueiden tilastojen ja/tai kokemustiedon perusteella.
Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista ja toisen asteella opiskelevista tytöistä noin joka kolmas ja pojista vajaa 10 % oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Arviointiin osallistuneiden hyvinvointialueiden kokemusten mukaan CK-menetelmä vastaa hyvin ahdistuneiden lasten ja nuorten hoidon tarpeeseen.
Tässä osiossa tarkastellaan menetelmän käytettävyyttä. Käytettävyydellä tarkoitetaan, arviointiin osallistuneiden työntekijöiden kokemusta siitä, miten helposti interventio on opittavissa ja toteutettavissa sekä siitä, miten hyvin interventiolla saavutetaan sille asetetut tavoitteet. Käytettävyyden perusta on laadukas menetelmän kuvaus.
Menetelmän opittavuus
- Menetelmän oppimista on edistänyt vertaistuki ja useamman työntekijän kouluttaminen samasta yksiköstä yhtä aikaa on pidetty oppimisen kannalta hyvänä.
- Menetelmään kouluttautuminen on voinut vaikuttaa työläältä ja vaativalta, koska koulutusmateriaalia on paljon ja sen sisäistäminen vaatii aikaa.
Materiaalien käytettävyys
- Kaikki menetelmään liittyvät materiaalit löytyvät HUS koulutusalustalta
- Työntekijät ovat saattaneet tallentaa materiaaleja myös omille koneilleen, jolloin käytettävät materiaalit eivät välttämättä ole viimeisimpiä versioita.
- Menetelmään liittyvät työkirjat on koettu erittäin hyviksi ja ne jäävät perheiden käyttöön.
Kokemuksia menetelmän toteuttamisesta käytännössä
- Menetelmä on koettu helppokäyttöiseksi, koska se on strukturoitu ja selkeä
- Joidenkin työntekijöiden kohdalla menetelmän käyttö on osoittautunut haasteelliseksi, mutta syyt eivät olleet selvillä.
- Menetelmän käyttö ja sitä kautta asiakkailta saatu positiivinen palaute menetelmän hyödyistä on sitouttanut työntekijää menetelmään, lisännyt varmuutta käyttää menetelmää ja tehostanut ajankäyttöä.
- CK-koulutus on vahvistanut ammattilaisen tavoitteellista työskentelyä myös menetelmän ulkopuolella
- Suomessa on ollut ristiriitaisia kokemuksia menetelmän käytöstä opiskeluhuoltopalveluissa, joihin se saattaa olla liian työläs.
Käyttöä edistäneet tekijät:
- Selkeä hoitopolku, jossa määritelty myös se, miten menetelmään ohjaudutaan
- Lapsen/nuoren/perheen motivaatio
- Esihenkilön tuki ja ymmärrys menetelmän käytön ajallisesta vaativuudesta
- Hyvä työkirja
- Menetelmän käyttöön soveltuvat työtilat
- Useampi koulutettu työntekijä samasta yksiköstä
- Säännöllinen menetelmäohjaus
- Menetelmän käytön seuranta
Käyttöä estäneet tekijät:
- 10 tapaamiskerran toteuttaminen voi olla haastavaa niin menetelmän toteuttajalle, kuin lapselle/nuorelle/perheelle
- Kehitykselliset viivästymät voivat vaikuttaa menetelmän mukaiseen työskentelyyn
- Menetelmän mukainen työskentely voi olla haasteellista lapsille ja nuorille, joilla on hoitamaton ADHD
Kokemuksia menetelmän tavoitteiden saavuttamisesta
- Menetelmässä pyritään saavuttamaan hyvin konkreettisia tavoitteita, joiden asettaminen on helpottunut, kun työntekijän kokemus menetelmän käytöstä lisääntyi
- Menetelmällä on saavutettu hyvin asiakaskohtaisia tavoitteita
- Asiakaspalaute menetelmästä on ollut lähes yksinomaan positiivista
- Lapsen/nuoren motivaatio on vaikuttanut tavoitteiden saavuttamiseen
- Vanhempien osallisuudella on ollut iso merkitys tavoitteiden saavuttamisessa
Menetelmän käytössä havaittuja riskejä ja haittoja
- Arviointiin osallistuneet eivät ole työssään havainneet riskejä tai haittoja menetelmän käytöstä
Tässä osiossa arvioidaan menetelmän sopivuutta lapsille/nuorille/perheille, ammattilaisille ja hyvinvointialueelle.
Sopivuus asiakkaille
- CK:n on koettu sopivan hyvin lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn, kun ahdistuneisuusoireilu on lievää tai keskivaikeaa. Jos lapsen tai nuoren toimintakyky on ollut merkittävästi alentunut, voi esimerkiksi menetelmään liittyvien altistusharjoitteiden tekeminen olla haasteellista.
- CK:n ei ole koettu sopivan kovin hyvin lapsille tai nuorille, joilla on ollut vaikea-asteisia kielellisen kehityksen pulmia.
- CK:ssa korostetaan vanhempien osallisuuden merkitystä. Kokemusten mukaan vanhempien mukaan saaminen ei ole ollut haasteellista ja sitä on tukenut menetelmän vahva tutkimusperustaisuus ja määrämittaisuus. Toisaalta osa vanhemmista on kokenut menetelmän raskaaksi, mikä on voinut heikentää sitoutumista menetelmään.
- THL:n julkaisemien tietojen mukaan CK ei sovi käytettäväksi, jos perheessä on isoja ongelmia, esimerkiksi ajankohtaisten lastensuojelun tukitoimien tarve. Menetelmä auttaa huonommin silloin, jos oireena on sosiaalisten tilanteiden pelko tai pakko-oireet.
- Terapiat etulinjaan -toimintamallin tilastojen perusteella CK-ohjauksista on keskeytynyt noin 15 %.
Sopivuus ammattilaisille
- Menetelmän sopivuudesta kasvatus- ja perheneuvolan sekä perustason nuorten mielenterveyteen erikoistuneiden palvelujen työntekijöiden työnkuvaan on kertynyt positiivisia kokemuksia.
- Kokemukset menetelmän sopivuudesta opiskeluhuoltopalveluiden työntekijöiden, erityisesti terveydenhoitajien, työnkuvaan ovat olleet ristiriitaisia.
- Menetelmän ylläpitäjän ja hyvinvointialueen menetelmän käyttöön tarjoaman tuen on koettu tukevan työntekijöiden ammatillista kehittymistä.
- Työntekijän motivaatio menetelmään kouluttautumiseen ja käyttöön tulisi huomioida koulutettavien valinnassa kokemusten mukaan.
Sopivuus käyttöympäristöön
- Menetelmän käytöstä osana kasvatus- ja perheneuvolan sekä ns. 1,5 tason nuorten mielenterveyspalveluja on kertynyt positiivisia kokemuksia.
- Näyttää siltä, että CK:n toteuttaminen on ollut pääsääntöisesti liian aikaintensiivistä opiskeluhuoltopalveluihin, mutta toisaalta myös positiivisia kokemuksia on kertynyt nuorten ryhmämuotoisen intervention toteuttamisesta.
- CK:n pohjakoulutusvaatimukset (kts. valmiudet) ovat vähentäneet opiskeluhuollon henkilöstön mahdollisuuksia kouluttautua menetelmään.
- Joillain pienillä paikkakunnilla perheiden ja henkilöstön tuttuus on voinut vaikeuttaa menetelmän käyttöä.
- Ammattilaisten mukaan menetelmän dialogisuus on tukenut asiakaslähtöistä työtapaa.
- Arvioinnissa on tullut esille, että menetelmän toteuttamisesta etänä on jonkin verran positiivisia kokemuksia muilta hyvinvointialueilta
Tässä osiossa tarkastellaan mitä valmiuksia menetelmän käyttöönotto edellyttää hyvinvointialueelta.
Henkilöstö
Menetelmään koulutettavan tulee olla laillistettu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen, joka on
- psykologi, psykiatri tai ammatillisena jatkokoulutuksena psykoterapeutti, jolla on vähintään yhden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa lasten ja nuorten kanssa
TAI - suorittanut muun soveltuvan korkeakoulututkinnon – tällöin hänet voidaan hyväksyä koulutukseen harkinnan mukaan (esim. sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, kelpoinen kuraattori, toimintaterapeutti), jos ammattilaisella on:
- lisäkoulutusta kognitiivisen ja käyttäytymisterapian perusteista tai menetelmistä yhteensä vähintään 20 tuntia
- vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa lasten tai nuorten kanssa. Jos ammattilaisen työ sisältää alle 100 % mutta kuitenkin väh. 50 % mielenterveystyötä, tulee hänellä olla työkokemusta vähintään kolme vuotta.
- Muut kouluttautumisen edellytykset:
- Koulutettavalla on oltava mahdollisuus toteuttaa Cool Kids -menetelmää ja sitoutua siihen.
- Kouluttautumiselle ja menetelmän käytölle on oltava esihenkilön ja johdon tuki.
Välineet, tilat ja viestintä
- Menetelmän käyttö edellyttää asianmukaiset tilat ja työkirjat. CK:n työkirjasta on mahdollista suomenkielisten lisäksi hankkia englannin- ja ruotsinkieliset versiot.
- CK työkirjat ovat maksullisia, joten niiden hankkiminen edellyttää budjetointia.
- CK ryhmissä voidaan tarjota välipaloja, joten käytännöt niiden hankkimiseen ja maksamiseen olisi hyvä olla hyvinvointialueella sovittuna.
- Kokemusten mukaan viestintään niin asiakkaille kuin työyhteisön sisällä kannattaa panostaa. Viestintä tukee hoitoon ohjautumista.
Resurssit
Kustannukset ja työaika ovat suuntaa antavia ja perustuvat kevään 2025 tietoihin. Resurssitiedot sisältävät vain koulutuskustannukset ja kouluttautumiseen kuluvan työajan erittelyn, jonka perustella hyvinvointialue voi laskea kustannuksia. Näiden lisäksi kuluja tulee menetelmän implementoinnista, sekä mahdollisesti käytöstä (esim. jos toteutus edellyttää henkilöstön matkustamista tai ryhmissä tarjotaan välipaloja).
Koulutuskustannukset:
- Hyvinvointialueelle 380 € + alv / henkilö
- Jos hyvinvointialueella ei ole menetelmäohjaajia, ovat palveluntarjoajalta ostetun menetelmäohjauksen kustannukset noin 200 € / h / ryhmä, mutta hinnat vaihtelevat palveluntarjoajan mukaan.
Koulutukseen kuluva työaika:
- Jos koulutettavan tausta ei ole lääkäri, psykologi tai psykoterapeutti, ennen koulutukseen aloitusta pitää olla kognitiivisen käyttäytymisterapian opintoja 20 tuntia (amk-taustaiset)
- Koulutukseen käytettävä työaika (h / työntekijä):
- Materiaalin opiskelu: 9 h
- Menetelmäohjaus: vähintään 20 h
- Kaksi teoriapäivää: 2 x 8 h = 16 h
- Koulutuspotilaat / -asiakkaat: n. 100 h*
- Muut työ**: n. 50 h
- Yhteensä: n. 200 h
*Kymmenen kerran perhehoidon toteuttamiseen kuluu yksilöllisissä perhehoidoissa n. 24–25 h ja ryhmissä noin 47–50 h/työntekijä
**Esim. ohjauksiin valmistautuminen koulutuspäiväkirjojen täyttö, itsearviointi, tulosten raportointi
Materiaalikustannukset:
- 15 €/kirja, kirja nuorelle ja kirja vanhemmille
Lisenssikustannukset tai muut menetelmän ylläpitäjälle maksettavat kustannukset:
- Ei hyvinvointialueelle kohdentuvia lisenssikustannuksia, menetelmän ylläpitäjä vastaa lisenssin kuluista.
Menetelmäohjaajakoulutus:
- 800 € +alv.
- Koulutukseen kuluva työaika (h / työntekijä):
Aloitustapaaminen: 1 h
Verkkoalustalla opiskelu:18 h
Menetelmäohjaajien ohjausryhmä: 20 h
Ryhmien ohjaaminen 12 x 2 h: 24 h
Muu kuluva työaika*: n. 12 h
Yhteensä: 75 h
*Esim. ryhmiin valmistautuminen, koulutuspäiväkirjan täyttäminen
Tähän osioon on koostettu tietoa menetelmän käyttöönoton tuesta. Tuki on menetelmän käytölle välttämätöntä juurtumisen varmistamiseksi. Tuki voi olla organisaation sisäistä tai ulkoista, kansallista tai alueellista, kouluttajan, intervention kehittäjän tai tutkimusryhmän tarjoamaa.
Koulutus ja ohjaus
- Koulutus toteutuu HUS lasten- ja nuorisopsykiatrian ylläpitämänä verkkokoulutuksena ja yta-alueen yhteistyönä
- Kokemus on, että koulutuksia tulee tarjolle lyhyellä aikajänteellä, mikä vaikeuttaa koulutusten suunnittelua hyvinvointialueella.
- Menetelmäohjaus toteutetaan koulutuksen aikana yta-yhteistyönä ja lisäksi HUS tarjoaa valtakunnallisia ohjauskioskeja 4-5 kertaa vuodessa. Tuki on koettu riittäväksi.
- HUS järjestää buusterikoulutuksia
Materiaalit ja muu tuki
- Menetelmällä on manuaali, joka on HUS:n verkkokoulutusalustalla
- Verkkokoulutusalustalla on myös mahdollisuus vertaistukeen
- HUS on tukenut koulutetuille vuosittain järjestettyjä yta-verkostopäiviä
- Terapiat etulinjaan -toimintamalli on julkaissut CK uutiskirjettä
- Muut kuin menetelmään koulutetut henkilöt voivat tukea menetelmän käyttöä tunnistamalla lapsia ja nuoria, joille menetelmä mahdollisesti sopisi. Kokemus kuitenkin on, että muiden kuin koulutettujen ammattilaisten tietämystä olisi hyvä lisätä sisäisen viestinnän keinoin ja hyvinvointialueella tulisi sopia miten lapsia/nuoria ohjataan menetelmään
- Esihenkilöiltä odotetaan luvan antamista menetelmän käyttöön
Menetelmään ohjautuminen ja seuranta
- Menetelmässä seurataan ahdistuneisuusoireilua GAD-7 kyselyllä. Kysely on tarkoitettu yli 11-vuotiaille. Lisäksi samanaikaista masennusoireilua seurataan PHQ-9 mittarilla.
- THL:n laatimat toimenpidekoodit CK:lle ovat: IEP08 perhehoito, IDR11 ryhmähoito, IDY19 yksilöhoito