MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely
Yhteenveto
Mistä menetelmässä on kyse?
MDFT-menetelmän tavoitteena on saada aikaan myönteistä muutosta tilanteeseen, jossa nuorella on moninaisia käytös- ja päihdeongelmia ja lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat riittämättömiä. Menetelmä pyrkii vahvistamaan 12–19-vuotiaan nuoren ja hänen läheistensä vuorovaikutusta sekä nuoren ja hänen perheensä motivaatiota muutoksen tekemiseen.
Menetelmässä nuorta, vanhempia, läheisiä ja nuoren verkostoja tavataan yhdessä ja erikseen.
Menetelmä on vaikuttava tutkimusten perusteella
MDFT-menetelmän menetelmäarvio on 5/5 vahvaa vaikuttavuustutkimusta eli sitä voidaan pitää vaikuttavana tutkimusten perusteella. Sen on todettu vähentäneen 12-18 vuotiaiden nuorten päihde- ja käytöshäiriöitä enemmän verrattuna muihin vastaaviin menetelmiin.
Mihin menetelmäarvio perustuu?
Menetelmäarvio koostuu kolmesta osa-alueesta: menetelmän kuvauksen arvioinnista, menetelmästä tehtyjen vaikuttavuustutkimusten arvioinnista ja menetelmän käyttöönoton tuen arvioinnista. Voit tutustua osa-alueiden arviointeihin tarkemmin sivun seuraavissa osioissa.
Menetelmäarvio löytyy kokonaisuudessaan systemaattisena katsauksena (pdf). Tutustu myös arviointiprosessiin ja eri menetelmäarvioiden tasoihin.
Menetelmän kuvaus
Psykososiaalisen menetelmän tulee olla hyvin kuvattu, jotta sen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Menetelmästä tehdyn kirjallisen kuvauksen avulla voidaan todentaa, että vaikuttavuustutkimuksissa on tutkittu samaa menetelmää kuin mitä Suomessa käytetään. Menetelmän selkeä kuvaus helpottaa myös sen käyttöönottoa ja käyttöä lapsille, nuorille sekä perheille suunnatuissa palveluissa.
Yhteenveto MDFT-menetelmän kuvauksen arvioinnista
Miten menetelmää on kuvattu?
1. Kohderyhmä
Laaja-alaisista, monimuotoisista vaikeuksista (käytös-, päihde- ja mielialahäiriöistä) kärsivät 12–18-vuotiaat nuoret, joiden kanssa on kokeiltu kevyempiä avohoidon työmenetelmiä ja joille jatkotoimenpiteenä harkitaan laitossijoitusta. MDFT-terapiaa on kokeiltu lastensuojelussa esimerkiksi kiireellisten sijoitusten ehkäisemiseen, huostaanottojen purkuun ja perheenyhdistämiseen jälleen.
MDFT:n aloittaminen edellyttää, että nuorella on elämässään vähintään yksi aikuinen (huoltaja tai joku muu), joka on valmis sitoutumaan työskentelyyn. Työskentelyn edellytys on nuoren riittävä kognitiivinen kapasiteetti. Akuutti syömishäiriö tai itsetuhoisuus estävät työskentelyn aloittamisen. Tarkempi konsultaatio käydään MDFT-menetelmävastaavan kanssa.
2. Ilmiö
MDFT:n ajatuksena on, että nuoren käyttäytymisen ongelmat eivät selity pelkästään yksilöllisenä ominaisuutena. Todellinen muutos nuoren elämässä edellyttää perheen sisäisten suhteiden paranemista. Muutoksen on toteuduttava monella eri elämänalueella samanaikaisesti, jotta muutos on pysyvä. Vanhemmuuden käytänteissä ja perhesuhteissa tapahtuvien myönteisten muutosten ajatellaan ennustavan nuoren ongelmakäyttäytymisen vähenemistä.
3. Tavoitteet ja vastemuuttujat
MDFT:n tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä nuoren päihdeongelmia, koulunkäyntivaikeuksia, rikollisuutta, käytösongelmia ja emotionaalisia ongelmia. Muita MDFT:n vastemuuttujia voivat olla esimerkiksi koulunkäynnin paraneminen sekä perheenjäsenten itsereflektion ja ongelmanratkaisu- ja sietokyvyn paraneminen. Keskeinen välitavoite on, että nuoren ja vanhemman vuorovaikutus muuttuu rakentavammaksi ja perhe omaksuu uudet toimintamallit.
4. Teoriaperusta
Sosiaaliekologisen näkemyksen mukaan käyttäytyminen on tulosta yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta, ja haluttaessa muuttaa käyttäytymistä on työskenneltävä myös ympäristön kanssa. Hienovaraista riski- ja suojatekijäarviointia tehdään yhtä lailla nuoresta, vanhemmista, perheestä ja laajemmasta ympäristöstä, jotta interventiot pystytään räätälöimään yksilöllisesti tilanteen edellyttämällä tavalla.
MDFT pohjautuu systeemiseen ja strukturaaliseen perheterapiaan, sosioekologiseen systeemiteoreettiseen viitekehykseen (Bronfenbrenner, 1979), kehityspsykologiseen ajatteluun ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Se on saanut vaikutteita myös ongelmanratkaisuterapioista.
Muutoksen työväline yksilötyössä on haitallisten ajattelu- ja toimintamallien tunnistaminen, tutkiminen ja muuttaminen.
5. Ydinelementit ja joustavuus
MDFT:n keskeisiä elementtejä ovat perheterapeuttinen ote, yksilön ja ympäristön yhteisvaikutus, riski- ja suojatekijöiden kartoitus ja arviointi sekä kognitiivisen käyttäytymisterapian ja ratkaisukeskeisen terapian työvälineet. Interventio perustuu käsikirjaan ja tarkkaan ohjaukseen, mutta se on joustava ja sisältöjä voi muokata tarpeen mukaan.
6. Toteuttajat
MDFT on sertifioitu menetelmä, jonka levittämisestä Euroopassa vastaa SJI, The Youth Intervention Foundation -instituutti (Stichting Jeugdinterventies). Ensimmäiset koulutuspäivät ovat lähiopetuspäiviä, joiden jälkeen varsinainen menetelmä opitaan seuratuissa ja tuetuissa koulutushoidoissa asiakkaiden kanssa. Koulutus kestää 9–12 kuukautta. Koulutettavia voivat olla käytös- ja päihdehäiriöisiä nuoria kohtaavat toimijat, joilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto.
MDFT-tiimissä on oltava yksi menetelmävastaava ja vähintään kaksi terapeuttia. Menetelmävastaava voidaan kouluttaa yhdessä muun tiimin kanssa, ja hän toimii samalla tiiminsä apukouluttajana. Koulutushoidot dokumentoidaan kirjallisesti viikoittaisina suunnitelmina MDFT-portaaliin. Viikkosuunnitelmassa on valmisteltu kaikki viikon tapaamiset. Instituutin kouluttajat ja MDFT-menetelmävastaavat seuraavat työskentelyn etenemistä ja antavat palautetta.
Menetelmän integriteetin varmistamiseksi työntekijöiden menetelmäuskollisuutta ja -osaamista arvioidaan videoitujen perhetapaamisten avulla. Menetelmäuskollisuutta arvioi ulkopuolinen arvioitsija ja kompetenssia menetelmän kouluttaja.
7. Toteutustavat
MDFT perustuu käsikirjaan mutta on yksilöllisen tarpeen mukaan joustava työtapa, jossa yhdistyvät systeeminen perheterapia ja ratkaisukeskeisyys. Yksi työntekijä työskentelee eri kokoonpanoissa yksilö-, perhe- ja verkostotasoilla: yksin nuoren, yhdessä ja erikseen kummankin vanhemman, koko perheen ja verkostojen kanssa.
MDFT kestää vähintään kuusi kuukautta, enintään kahdeksan kuukautta ja jakautuu kolmeen vaiheeseen: aloitus, läpityöskentely ja lopetus. Tapaamisia on kaksi–-kolme kertaa viikossa esimerkiksi asiakkaiden kotona ja muissa arkisissa paikoissa.
8. Keinot
MDFT:ssä yksi työntekijä työskentelee neljällä eri tasolla samanaikaisesti: tapaa nuoren, vanhemman tai vanhemmat, sekä toimii perheen ja nuoren verkoston kanssa eri kokoonpanoin. MDFT on yksittäisen terapiamallin sijaan työskentelytapa. Se kohdistuu nuoren toimintaympäristöön, joka ylläpitää päihteiden käyttöä ja ongelmakäyttäytymistä (Liddle, 1999).
Nuoren elämäntilannetta ja siihen johtanutta elämänkulkua analysoidaan suhteuttamalla se normatiiviseen kehityskaareen. MDFT:ssä kysytään, milloin häiriöt alkoivat ja miksi, mitkä tekijät siihen liittyivät ja minkälaisia ketjuuntuneita seurauksia tästä on aiheutunut. Riski- ja suojatekijöiden arviointi ja kartoitus auttavat tunnistamaan psykologisia, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ongelmiin ja niistä selviytymiseen.
Perheen lisäksi tutkitaan kasvuympäristön, kavereiden, koulun ja muun viranomaisverkoston roolia nuorten tilanteessa. Kaikkia nuoren elämässä olevia tahoja ja merkityksellisiä ihmissuhteita ja niiden ilmiöitä arvioidaan ja työstetään osana kokonaisuutta.
9. Opas toteuttajille
MDFT-terapeuteilla on käytössään käsikirjat (manuaali ja interventio-opas), joita terapeutti käyttää menetelmän toteuttamisen tukena. Käsikirja on saatavilla suomen- ja englanninkielisenä. Lisäksi toteuttajat saavat esitysdiat, keskeisten istuntojen kuvauksen ja ohjeistuksen, istuntojen suunnitelmalomakkeet, tapauskuvauslomakkeet, menetelmäohjausoppaan ja menetelmäohjauksen raportointilomakkeet.
10. Materiaalit menetelmän saajille
Suomessa ei ole käytössä materiaalia, jota annetaan menetelmän saajille systemaattisesti. Perheille on jaettu erilaisia tietoiskuja ja materiaalia vanhemmuuden tueksi.
11. Kustannukset
Suoria kustannuksia ovat maksullinen koulutus ja koulutuksen jälkeinen kolmivuotinen lisenssi sekä MDFT:n toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Epäsuoria kustannuksia ovat terapeuttien mahdolliset matkakulut Suomessa järjestettäviin koulutuksiin.
Käyttöönoton tuki
Lapset, nuoret ja perheet hyötyvät vaikuttavasta psykososiaalisesta menetelmästä vasta kun se on käytössä heille suunnatuissa palveluissa. Mitä enemmän menetelmää ylläpitävä organisaatio tarjoaa tukea menetelmän käyttöönottoon eri palveluissa, sitä todennäköisemmin menetelmän käyttöönotto myös onnistuu. Käyttöönoton tuki auttaa siis saavuttamaan menetelmän vaikuttavuuden, ja siksi sen arviointi on olennainen osa menetelmäarviota.
Yhteenveto MDFT-menetelmän käyttöönoton tuen arvioinnista
Millaista tukea menetelmän käyttöönottoon tarjotaan?
1. Kohderyhmän rekrytoiminen
MDFT-menetelmän kohderyhmä on tarkasti määritelty mukaanotto- ja poissulkukriteerien kautta. Kriteerit on asetettu esimerkiksi nuorten iälle ja ongelmien vakavuudelle sekä vanhemman motivaatiolle osallistua menetelmään.
Poissulkukriteereinä ovat esimerkiksi akuutit psykiatriset häiriöt sekä sellaiset neurologiset syndroomat, jotka voivat estää terapeuttisen vuorovaikutuksen. Osallistujien rekrytointiin on ehdotettu erilaisia tapoja. Menetelmään tullaan mukaan pääosin lähetteen kautta, mutta rekrytointikanavaksi on ehdotettu myös sosiaalisen median kanavia.
2. Pätevyysvaatimukset
MDFT-menetelmän ohjaajille on määritelty pätevyysvaatimukset. MDFT-menetelmää toteuttavilla suositellaan olevan vähintään alempi korkeakoulututkinto (Bachelor) ja vähintään kolmen vuoden kokemus työskentelystä sellaisten nuorten kanssa, joilla on käyttäytymisen ongelmia tai sosioemotionaalisia haasteita.
Menetelmän toteuttajien tulee olla sertifioituja MDFT-menetelmään, ja heillä tulee olla riittävä tietämys systeemisestä lähestymistavasta. MDFT-menetelmävastaavana toimimiseen on suosituksena ylempi korkeakoulututkinto (Master) sekä vähintään kolmen vuoden kestoinen työkokemus terapeuttisesta työstä sellaisten nuorten kanssa, joilla on vakavia käyttäytymisen tai sosioemotionaalisia ongelmia.
Lisäksi vaatimuksena on tietämys systeemisestä lähestymistavasta sekä psykopatologiasta. Menetelmävastaavalla tulee olla riittävä kirjallinen ja suullinen englannin kielen taito sekä MDFT-ohjaajan ja -menetelmävastaavan koulutus.
3. Kouluttaminen
MDFT-menetelmän toteuttamiseksi tulee olla suoritettuna menetelmäkoulutus. Koulutuksen aihe ja sisältö on kuvattu kattavasti. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena lähi- ja etäopetuksena, ja sen kesto on 9–12 kuukautta.
Koulutus koostuu sekä teoriaopinnoista, että tarkasti seuratuista ja tuetuista koulutushoidoista asiakkaiden kanssa. Opetus tapahtuu aktiivisen oppimisen menetelmien, kuten mallintamisen, harjoittelun ja yksilöllisen palautteen kautta. Koulutusmateriaalit on listattu. Koulutusta monitoroidaan viikoittain dokumentoimalla koulutushoidot kirjallisesti suunnitelmina MDFT-sivustolle. Viikkosuunnitelmassa on valmisteltu jokainen viikon sisällä toteutuva tapaaminen.
Kouluttajat ja työnohjaajat pystyvät seuraamaan työskentelyn etenemistä ja antamaan palautetta. Koulutuksen aikana videoidaan perhetapaamisia, joista tehdään menetelmäuskollisuuden arviointi ja kyvykkyyden arviointi. Nauhoituksia käytetään koulutusmateriaalina. Tarkemmat ovat tiedot koulutus-infolaatikossa.
4. Pätevöityminen
MDFT-menetelmän toteuttajilta vaaditaan sertifiointia. Euroopassa sertifioinnista vastaava taho on Hollannissa sijaitseva SJI-koulutuslaitos.
5. Tuki
MDFT-menetelmän kotipesä tarjoaa tukea menetelmän käyttämiseen. Kotipesänä toimii SJI-koulutuslaitos, joka on tiiviissä yhteistyössä ja tukena MDFT-menetelmää käyttävien tahojen kanssa. Suomessa on myös oma MDFT ambassador, joka toimii menetelmää käyttävien tahojen suomenkielisenä tukena sekä SJI:n ja tahojen yhdistäjänä. SJI:llä on MDFT-alusta, jonka avulla tuetaan menetelmän toteuttamista ja menetelmäuskollisuutta sekä tarjotaan materiaalia menetelmänkäyttäjille.
6. Ohjaus
Varsinaisen koulutuksen jälkeen menetelmän käyttöä ohjaa kolmivuotinen lisenssi, joka sisältää vuosittaisia MDFT-menetelmän koulutuksia kuten ”MDFT-masterclass”-koulutus, menetelmävastaavien koulutuspäivät sekä tiimikoulutuksia, etätapaamisia ja arkista tukea terapeuteille MDFT-portaalissa.
7. Seurannan ja ylläpidon välineet
MDFT-menetelmän toteuttajalle on tarjolla ajantasaisia välineitä, joiden avulla menetelmän tuloksia seurataan ja rekisteröidään yksilökohtaisesti. Jokaisesta asiakkaasta tehdään viikoittain kirjallinen MDFT-suunnitelma, jonka avulla seurataan esimerkiksi hoidon edistymistä. Kouluttajat ja työnohjaajat pystyvät seuraamaan työskentelyn etenemistä ja antamaan palautetta.
8. Toistotarkkuuden varmentaminen
Menetelmän kotipesä SJI valvoo systemaattisesti intervention toteuttamisen laatua ja järjestää tämän pohjalta seurantaa organisaatiossa, jossa se on käytössä. Jokaisesta asiakkaasta tehdään MDFT-alustalle viikoittain kirjallinen suunnitelma, jonka avulla seurataan esimerkiksi hoidon edistymistä, ja sen avulla saa tarvittaessa yhteyden kouluttajiin.
Varsinaisesta systemaattisesta seurannasta ei ole kuitenkaan tarkkaa kuvausta. Ulkopuolinen arvioitsija arvioi työntekijän menetelmäuskollisuutta ja menetelmän kouluttaja työntekijän kompetenssia.
9. Menetelmän muokkaus
Menetelmän toimintaympäristö, josta vaikuttavuusnäyttö saatu, on selkeästi kuvattu. Menetelmä sopii erityisesti kriisiytyneisiin, monimutkaisiin tilanteisiin sekä terveydenhoidossa että sosiaalihuollossa. On kuitenkin huomioitava, että tällä hetkellä ei ole olemassa suomalaista tutkimusta MDFT-menetelmän vaikuttavuudesta. Saatu vaikuttavuusnäyttö on muista Euroopan maista ja Yhdysvalloista.
Vaikuttavuusnäyttö
Psykososiaalisen menetelmän vaikuttavuudesta saadaan luotettavaa tietoa tieteellisten tutkimusten avulla. Menetelmästä tehtyjen vaikuttavuustutkimusten määrän ja erityisesti niiden laadun arviointi on menetelmäarvion kulmakivi.
Millaista näyttöä menetelmän vaikuttavuudesta on?
Systemaattisten katsausten ja meta-analyysien laadunarviointi
EMCDDA, 2014
Systemaattisen katsauksen ulkopuolelle jätettiin tutkimukset, jotka koskivat laittomia päihteitä väärinkäyttävien nuorten erityisryhmiä, kuten vangittuja, rikollisia ja nuoria, joilla oli samanaikaisesti mielenterveyden häiriö. Lisäksi suljettiin pois tutkimukset, jotka eivät koskeneet vain MDFT-menetelmää, vaan mielenkiinnon kohteena oli jokin muukin menetelmä.
Meta-analyysiä ei voitu suorittaa, koska tutkimusten tuloksissa oli merkittävää vaihtelua, numeerisia tietoja puuttui ja erityisesti vertailuhoidoissa oli vaihtelua, mikä esti tietojen yhdistämisen. Alkuperäistutkimusten harha arvioitiin kuuden osa-alueen mukaan. Tuloksia ei vedetty yhteen, mutta yksittäisten osa-alueiden arviot tutkimuksittain vaihtelivat vähäisen harhan riskin ja epäselvän välillä.
Tutkimuksen päätulos on, että MDFT on tehokas hoitomuoto päihteidenkäytön vähentämisessä nuorilla, jotka väärinkäyttivät laittomia päihteitä. MDFT osoittautui erityisesti tehokkaammaksi kuin muut vertailututkimuksissa käytetyt hoitomuodot (kuten yksilöpsykoterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia) päihteidenkäytön vakavuuden vähentämisessä.
Tulokset osoittavat myös, että MDFT:n vaikutukset jatkuivat pidempään, ja MDFT-hoidossa olleet nuoret raportoivat merkittävämpiä vähennyksiä päihteiden käytössä 12 kuukauden seurannan jälkeen. MDFT-hoidossa oli myös pienempi keskeyttämisprosentti verrattuna muihin hoitomuotoihin.
Filges ym., 2015
Meta-analyysistä suljettiin pois tutkimukset, joissa nuoret oli sijoitettu perheen ulkopuolelle, koska MDFT vaatii nuoren ja hänen perheensä aktiivista osallistumista. Kirjallisuushaku ei löytänyt osumia, joissa MDFT:tä olisi verrattu siihen, että nuori ei saa mitään hoitoa tai että nuori olisi ollut jonotuslistalla MDFT:n suhteen.
Alkuperäistutkimusten harhan arviointi oli tehty yhdeksän osa-alueen suhteen. Yhdelläkään tutkimuksella ei ollut vähäistä harhan riskiä. Lisäksi kolme alkuperäistutkimusartikkelia oli MDFT:n kehittäjien tekemiä, ja yksi oli sitoutumattoman kirjoittajan yhdessä menetelmän kehittäjän kanssa tekemä artikkeli.
Eniten käytetty nonopioidinen huume nuorten keskuudessa oli kannabis. Tutkimus osoittaa, että MDFT oli hieman tehokkaampi vähentämään nuorten huumeidenkäytön ongelmien vakavuutta ja käyttötiheyttä verrattuna muihin hoitoihin lyhyellä aikavälillä, erityisesti 6 kuukauden kohdalla. Vaikutukset kuitenkin pienenivät tai hävisivät 12 kuukauden kohdalla, erityisesti huumeidenkäytön tiheyden osalta.
Efektikoot olivat pieniä (d = |0,24 – 0,35|, 95 % luottamusvälit |0,06 – 0,59|), ja tulosten tilastollinen merkitsevyys oli herkkä tutkimuksille, joissa oli metodologisia heikkouksia.
Greenbaum ym., 2015
Kolme artikkelia jätettiin pois integroivasta data-analyysista eli tutkimuksesta, jossa yhdistettiin alkuperäisaineistoja – ei vain tutkimustuloksia, kuten meta-analyyseissa. Yksi eurooppalainen tutkimusartikkeli hylättiin, koska se oli toteutettu useassa Euroopan maassa, kaksi muuta hylättiin mittaamiseen liittyvistä syistä. Mukaan otettujen artikkeleiden valintaa ei perusteltu.
Alkuperäisten tutkimusten harhaa ei tutkittu. MDFT on tehokas menetelmä huumeiden käytön vähenemiseen sekä tytöillä että pojilla. Pojilla vaikuttavuus vaihteli etnisyyden mukaan siten, että eniten menetelmästä hyötyivät afroamerikkalaiset (d = 1,95) ja eurooppalaiset ei-latinalaisamerikkalaiset (d = 1,75) nuoret miehet.
van der Pol ym., 2017
Meta-analyysiin otettiin mukaan MDFT-menetelmän vaikuttavuutta päihteiden väärinkäyttöön, rikollisuuteen, internalisoiviin ja eksternalisoiviin oireisiin sekä perheen toimintaan tutkineet satunnaistetut vertailukoetutkimusartikkelit.
Tutkimuksessa selvitettiin julkaisuharhaa usealla eri tavalla (file drawer problem (Rosenthal, 1979), p-curve method (Simonsohn, Nelson ja Simmons, 2014) ja suppilokuvaajat (funnel plots)). Tulosten mukaan julkaisuharha ei vaikuta meta-analyysin tuloksiin. Alkuperäisten tutkimusten harhattomuutta ei tutkittu.
Tutkimuksen mukaan MDFT on tehokas hoitomuoto nuorille, joilla on päihteiden väärinkäyttöä, rikostaustaa tai samanaikaisia käyttäytymisongelmia. MDFT-menetelmällä oli pientä vaikutusta (d = 0,24, p < 0,001) verrattuna muihin terapioihin. Erityisen tehokas MDFT oli nuorille, joilla oli vakavia päihdeongelmia tai käytöshäiriöitä verrattuna lieviin tapauksiin (p = 0,017).
Korkean tulotason maiden vaikuttavuustutkimukset
Tossmann ym., 2012
Tutkimuksessa verrattiin MDFT:n ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvan motivaation vahvistamisterapian tehoa kannabiksen käytön vähentämiseen 13–18-vuotiailla nuorilla Saksassa.
Kannabiksen käyttö väheni MDFT:ssä (d = 0,31, p = 0,044) tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmässä mutta efektikoko jäi melko pieneksi. Muissa vasteissa tapahtui edistystä kummassakin ryhmässä eli terapiamuodot olivat yhtä vaikuttavia. Tutkimus oli osa laajempaa INCANT-tutkimusta.
Hendriks ym., 2013
Tutkimuksessa verrattiin MDFT:n ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tehoa kannabiksen käytön vähentämiseen 13–18-vuotiailla nuorilla Hollannissa. Kannabiksen käytössä tai toissijaisissa vasteissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa interventioiden välillä.
MDFT:hen sisältyi kaksinkertainen määrä tapaamisia ja tunteja kolmin–nelinkertaisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan verrattuna. Hoidon keskeyttäneitä oli huomattavan paljon kummassakin ryhmässä: MDFT:ssä yli 80 prosenttia hoidon aloittaneista nuorista vastaanotti hoidon, vertailuryhmässä vain kolmasosa.
Sensitiivisyysanalyyseissa interventiovaikutukset erosivat iän ja psyykkisen oireilun mukaan: vanhemmat nuoret (d = 0,51) ja nuoret, joilla ei ollut psyykkisiä ongelmia (d = 0,48), hyötyivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän CBT:stä, kun taas nuoremmat nuoret (d = 0,68, p = 0,002) ja nuoret, joilla oli psyykkisiä ongelmia (d = 1,13, p < 0,001), hyötyivät enemmän MDFT:stä. Tutkimus oli osa laajempaa INCANT-tutkimusta.
Spapen ym., 2013
Tutkimuksessa verrattiin MDFT:n ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvan hoitomuodon tehoa kannabiksen käytön vähentämiseen 13–18-vuotiailla nuorilla Belgiassa. Tutkijat raportoivat kannabiksen käytön vähentyneen kummassakin ryhmässä, MDFT:ssä tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmässä.
Vaikutuksen suuruutta tai tilastollista merkitsevyyttä tutkimuksessa ei kuitenkaan raportoitu. Muissa kolmessatoista vasteessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Enemmistössä vasteista kuvailtiin positiivista muutosta kummassakin ryhmässä.
Vertailuryhmässä oli huomattavasti enemmän hoidon keskeyttäneitä kuin MDFT:ssä. Tutkimus oli osa laajempaa INCANT-tutkimusta.
Rowe ym., 2016
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa testattiin MDFT:tä HIV:n ja muiden sukupuolitautien ehkäisyohjelmana tehostettuja tavanomaisia palveluja vastaan päihteitä käyttävillä nuorisorikollisilla. Kummassakin ryhmässä nuorten seksitautien esiintyvyys ja suojaamattomien yhdyntöjen lukumäärä väheni yhdeksän kuukauden kuluessa tutkimuksen aloituksesta.
Sukupuolitautien esiintyvyys pysyi lähtötason alapuolella myös 42 kuukauden seurannassa. Tutkimus toteutettiin kahdessa tutkimuspaikassa. Toisessa paikassa lähtötilanteessa seksuaalisesti aktiivisilla nuorilla suojaamattomien yhdyntöjen (d = 0,22, p = 0,03) ja yhdyntöjen kokonaismäärä (d = 0,17, p = 0,05) pieneni enemmän MDFT:ssä kuin vertailuryhmässä, ja ero säilyi seurannassa.
Toisessa paikassa eroja ei havaittu.
van der Pol ym., 2018a
Tutkimuksessa verrattiin MDFT:n ja yksilöterapian tehoa rikollisen käyttäytymisen vähenemiseen kannabista käyttävillä nuorilla Hollannissa ja Sveitsissä. Tutkimuksessa ei tehty eroa pää- ja toissijaisten vasteiden välillä.
Itseraportoitujen rikosten määrä väheni keskimäärin kummassakin ryhmässä, MDFT:ssä 70 prosenttia ja yksilöterapiassa (IP) 46 prosenttia. Rikoksista pidättäytyminen oli yleisempää MDFT:ssä kuin IP:ssä (d = 0,51, p = 0,03). Rikosten määrässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä.
Omaisuusrikosten määrässä ei ollut eroa, mutta väkivaltarikoksia tekevien nuorten osuus oli MDFT:ssä pienempi (d = 0,43, p = 0,04). Tutkimus oli osa laajempaa INCANT-tutkimusta.
van der Pol ym., 2018b
Tutkimuksessa verrattiin MDFT:n ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tehoa rikollisen käyttäytymisen vähentämiseen hollantilaisilla nuorilla, joilla oli kannabiksen käyttöhäiriö. Pidätysten määrä väheni hoidon aloittamisen jälkeen kummassakin ryhmässä. Ryhmien välillä ei löytynyt eroja. Tutkimus oli osa laajempaa INCANT-tutkimusta.
Liddle ym., 2018
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa verrattiin MDFT:n ja pitkäaikaisen laitoshoidon vaikutuksia päihteidenkäyttöön, rikollisuuteen ja mielenterveyden ongelmiin nuorilla, joilla oli päihteidenkäyttöä ja mielenterveyden häiriöitä.
Tutkimuksessa ei eroteltu pää- tai toissijaisia vasteita. Hoidon varhaisvaiheessa (2 kk) kummassakin ryhmässä havaittiin päihteidenkäytön, rikollisen toiminnan ja eksternalisoivien oireiden vähentyneen, ja MDFT:ssä nuoret raportoivat vähemmän internalisointioireita (d = 0,42, CI = 0,76–4,44) kuin laitoshoidossa olevat nuoret.
Seurannassa (2–18 kk) nuorten päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien, päihdekäytön määrän ja rikollisen toiminnan väheneminen säilyivät MDFT:ssä paremmin kuin laitoshoidossa olevilla. Seurannassa ei havaittu eroa eksternalisoivien tai internalisoivien oireiden ryhmien välillä.
van der Pol 2021
Pidennetty seuranta tutkimukselle van der Pol ym., 2018b. Hoidon aloittamisen jälkeen pidätysten määrä laski lähes nollaan kummassakin ryhmässä. Ryhmien välillä ei havaittu eroja. Rikollisuus väheni samanaikaisesti myös väestössä, joten ei voida varmasti sanoa, johtuiko väheneminen hoidoista. Tutkimus oli osa laajempaa INCANT-tutkimusta.
Nielsen ym., 2021
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitiin MDFT:n ja tavanomaisen perheterapian vaikutuksia verkkopelaamisen häiriöön (IGD) ja oireiden esiintyvyyteen Yhdysvalloissa.
Kummassakin ryhmässä verkkopelaamisen häiriön esiintyvyys väheni vuoden aikana, ja kummassakin ryhmässä IGD:n oireiden määrä väheni, kuitenkin enemmän MDFT:ssä kuin vertailuryhmässä (perustaso-6kk: d = 1,23, p < 0,01, perustaso–12kk: d = 0,93 p < 0,01).
Toissijaisessa vasteessa, pelaamiseen käytetyssä ajassa, ei ollut eroa ryhmien välillä. MDFT:hen osallistuneet perheet pysyivät pidempään hoidossa kuin vertailuterapiaan osallistuneet perheet.
Millaista vaikuttavuustutkimusten laatu on?
Mittaaminen
Mittaamisen luotettavuus vaihteli heikosta hyvään. Tutkimuksissa oli käytetty paljon erilaisia mittareita, joista suurin osa on yleisesti käytettyjä. Mittareiden psykometrisiä ominaisuuksia raportoitiin hyvin niukasti. Osassa tutkimuksia kaikkien mittareiden tuloksia ei raportoitu, vaikka ne mainittiin menetelmäkuvauksessa.
Monissa tutkimuksissa käytettiin informantteina nuorta ja nuoren huoltajaa ja itseraportointien lisäksi objektiivisia mittareita kuten virtsanäytteitä ja rikosrekistereitä. Joissakin tutkimuksissa ei määritetty ensisijaista vastetta (esim. Spapen ym., 2013, Liddle ym., 2018).
Osassa tutkimuksia lopulliset analysoidut otoskoot jäivät epäselviksi (esim. Rowe ym., 2016, van der Pol ym., 2018a). Joissakin tutkimuksissa aineiston analysoija tai mittaaja oli sokkoutettu. Tutkittavia tai menetelmän toteuttajia ei ollut mahdollista sokkouttaa.
Tilastoanalyysit
Niissä tutkimuksissa, joissa tilastoanalyysit raportoitiin, tilastoanalyysien luotettavuus vaihteli tyydyttävästä hyvään. Valtaosassa tutkimuksia tilastoanalyysit oli hyvin kuvattu ja aineistoon soveltuvia. Yhdessä tutkimuksessa (Spapen ym., 2013) analyysimenetelmiä ei kuvattu lainkaan. Osassa tutkimuksia oli tehty voimalaskelmat, mutta useimmissa niistä voima ei ollut riittävä.
Tilastollisesti merkitsevistä vaikutuksista vain viidessä yhdeksästä tutkimuksesta oli raportoitu koe- ja vertailuryhmän koko. Ryhmien koko oli raportoitu kuudessa yhdeksästä tutkimuksesta. Tutkimuksiin valikoitumiskriteerit olivat tiukat, joten iso osa nuorista karsiutui pois ennen tutkimusten alkua. Esimerkiksi Rowe ym., 2016 mainitsee tutkimuksessaan, että yhteensä 1 784 nuorta arvioitiin tutkimusta varten ja heistä 1 630 suljettiin pois.
Monissa tutkimuksissa oli keskeyttäneitä, mutta osassa tutkimuksia keskeyttämisen syitä ei raportoitu. Keskeyttäneiden osuus oli huomattava erityisesti vertailuryhmissä. Interventio- ja vertailuryhmien välillä oli merkittäviä eroja keskeyttäneiden määrissä. Osallistuminen keskeytettiin usein heti alussa tai pitkin tutkimusta.
Osassa tutkimuksia oli tehty herkkyys- ja puuttuvuusanalyyseja. Kaikissa tutkimuksissa aineisto oli analysoitu käyttäen hoitoaieanalyysia. Monissa tutkimuksissa oli paljon erilaisia mittareita, joten myös analyyseja on täytynyt olla paljon.
Esimerkiksi Hendriks (ym., 2013) raportoi testanneensa moderaattorivaikutuksia testaamalla 20 muuttujalla interaktiovaikutusta intervention kanssa. Analyysien raportointi oli kuitenkin niukkaa.
Harhattomuus
Harhattomuus vaihteli tutkimusten välillä heikosta erittäin hyvään. Kaikissa tutkimuksissa oli käytetty satunnaistettua vertailukoeasetelmaa ja aktiivista vertailuryhmää, useimmiten yksilökeskeistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Satunnaistamisen havaintoyksikkö oli aina nuori.
Satunnaistamisen suorittajaa ei yleensä mainittu, mutta valtaosassa tutkimuksia satunnaistaminen tehtiin tietokoneohjelman avulla. Satunnaistaminen tehtiin aina perustasomittauksen jälkeen. Koe ja vertailuryhmät olivat suurilta osin samankaltaisia, ja silloin, kun eroja löytyi, tutkimuksissa oli vähintään pohdittu eron syitä tai tehty interaktioanalyyseja.
Interventiota lukuun ottamatta ryhmiä kohdeltiin samalla tavalla. Monissa tutkimuksissa interventio kuitenkin johti hyvin erilaiseen kohteluun: yleensä MDFT sisälsi enemmän tapaamisia ja joskus jopa kolmin–nelinkertaisesti terapiatunteja.
Usein kävi siis niin, että MDFT-interventioon osallistuneet saivat paljon enemmän hoitoa kuin vertailuryhmä. Enemmistössä tutkimuksia tutkittavat osallistuivat riittävästi mittauskertoihin sekä koe- että vertailuryhmässä.
Toistotarkkuus
Lukuun ottamatta yhtä tutkimusta (Spapen ym., 2013) toistotarkkuuden luotettavuus vaihteli tyydyttävästä erittäin hyvään. Kaikissa tutkimuksissa menetelmän toteuttajien käytössä oli MDFT-käsikirja ja toteuttajille oli järjestetty koulutusta.
Valtaosassa tutkimuksia oli raportoitu laadunvarmennusmenettelyt: terapeutit saivat ohjausta myös intervention aikana, jotkut täyttivät viikoittaista päiväkirjaa, johon tallennettiin tapaamisen osallistujat ja kesto. Osa tapaamisista videoitiin ja videoiden avulla arvioitiin, kuinka tarkkaan interventiota noudatettiin.
Joissakin tutkimuksissa (esim. Liddle ym., 2018) myös vertailuryhmän terapeutit täyttivät päiväkirjaa, mutta vertailuryhmän terapeuteilla ei ollut aina käytössä käsikirjaa tai saatavilla tukea. Vertailuryhmän toiminnasta kerrottiin vähän.
Yleistettävyys ja sovellettavuus
Yleistettävyys ja sovellettavuus vaihteli heikosta erittäin hyvään. Kaikissa tutkimuksissa oli toteutettu jonkinlainen seuranta, pisimmät seurannat olivat jopa seitsemän vuotta (van der Pol ym., 2021). Menetelmän antaminen kesti neljästä kuuteen kuukautta. Monessa tutkimuksessa kaikki osallistuneet olivat mukana seurannassa.
Seurannasta pudonneiden samankaltaisuutta taustamuuttujien suhteen tutkimuksissa ei tarkasteltu. Myöskään sitä ei pohdittu, mitä tuloksille olisi tapahtunut, jos vertailuryhmässä kaikilla pudonneilla olisi mennyt hyvin ja koeryhmässä kaikilla pudonneilla huonosti (ns. worst case scenario).
Tutkimuksissa oli kirjattu selkeästi mukaanotto- ja poissulkukriteerit, ja useimmiten kriteerien täyttävien tutkittavien määrä ilmoitettiin. Valtaosassa tutkimuksia poisjääneiden määrä oli kuitenkin huomattavan suuri. Sen takia tulokset voidaan yleistää koskemaan vain hyvin rajattua joukkoa.
Kaikissa tutkimuksissa mukaanotto edellytti DSM-IV-kriteerien mukaista häiriötä joko kannabiksen käytössä tai verkkopelaamisessa (Nielsen ym., 2021), ja nuoren lisäksi vähintään yhden aikuisen tuli suostua osallistumaan. Tutkimuksesta suljettiin pois, jos nuori oli psykoottinen tai itsetuhoinen, tarvitsi laitos- tai opioidikorvaushoitoa, asui hoitokeskusten alueen ulkopuolella tai ei osannut riittävästi kieltä, jolla hoitoa tarjottiin.
Myös iso osa nuorista jäi pois tutkimuksista, koska he eivät suostuneet hoitoon tai tutkimukseen. Monessa tutkimuksessa enemmistö osallistujista oli poikia, joten intervention vaikuttavuutta ei välttämättä voi yleistää koskemaan tyttöjä.
MDFT-hoitomuoto keskittyy hyvin rajattuun joukkoon nuoria, jotka eivät ole saaneet muista hoidoista apua. Siksi on syytä miettiä tarkkaan, mihin joukkoon intervention tulokset ovat yleistettävissä.
Miten menetelmän vaikuttavuutta on arvioitu muissa tietokannoissa?
MDFT on arvioitu California Evidence-Based Clearinghouse for Child Welfare (CEBC) -tietokannassa vuonna 2021, ja se on saanut arvioksi 1 eli vahvimman arvion (well-supported by research evidence). PICO-lauseketta ei ole arvioinnissa eritelty, joten sen vastaavuus tämän katsauksen tutkimuskysymykseen jää osin epäselväksi.
Arvioinnissa on käytetty kymmentä satunnaistetulla vertailukokeella tehtyä vaikuttavuustutkimusartikkelia ja kahta korkean tulotason maan implementointitutkimusartikkelia.
Tutkimukset
Menetelmäarvio perustuu psykososiaalisesta menetelmästä tehtyjen tutkimusten ja erityisesti vaikuttavuustutkimusten luotettavuuden arviointiin.
Löydät alempana eriteltynä menetelmäarvioon vaikuttaneet tutkimukset, tiedoksi annettavat tutkimukset ja kaikki systemaattisessa katsauksessa hyödynnetyt lähteet. Tiedoksi annettavat tutkimukset ovat muita tärkeitä menetelmästä tehtyjä tutkimuksia, jotka eivät kuitenkaan vaikuta vaikuttavuusnäyttöön.
Mitä tutkimuksia MDFT-menetelmän arvioinnissa hyödynnettiin?
Menetelmäarvioon vaikuttavat tutkimukset
Systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit
EMCDDA (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction). (2014). Multidimensional family therapy for adolescent drug users: a systematic review. EMCDDA Papers, 1–29. Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Filges, T., Andersen, D. & Jørgense, A-M, K. (2015). Effects of Multidimensional Family Therapy (MDFT) on Nonopioid Drug Abuse: A Systematic Review and Meta-Analysis. Research on Social Work Practise, 28(1), 68–83. https://doi.org/10.1177/1049731515608241
Greenbaum, P. E., Wang, W., Henderson, C. E., Kan, L., Hall, K., Dakof, G. A. & Liddle, H. A. (2015). Gender and ethnicity as moderators: Integrative data analysis of multidimensional family therapy randomized clinical trials. Journal of Family Psychology, 29(6), 919–930. https://doi.org/10.1037/fam0000127
van der Pol, T. M., Hoeve, M., Noom, M. J., Stams, G. J. J.M.m Doreleijers, T. A. H., van Domburgh, L., & Vermeiren, R. R. J. M. (2017). Research Review: The effectiveness of multidimensional family therapy in treating adolescents with multiple behavior problems - a meta-analysis. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 58(5), 532–545. https://doi.org/10.1111/jcpp.12685
Suomalaiset vaikuttavuustutkimukset
Ei tutkimusta.
Pohjoismaiset vaikuttavuustutkimukset
Ei tutkimusta.
Korkean tulotason maiden vaikuttavuustutkimukset
Hendriks, V. M., van der Schee, E. & Blanken, P. (2013). Multidimensionele gezinstherapie en cognitieve gedragstherapie bij adolescenten met een stoornis in het gebruik van cannabis; een gerandomiseerd onderzoek [Multidimensional family therapy and cognitive behavioral therapy in adolescents with a cannabis use disorder: a randomised controlled study]. Tijdschrift voor psychiatrie, 55(10), 747–759.
Hogue, A., Dauber, S., Samuolis, J. & Liddle, H. A. (2006). Treatment techniques and outcomes in multidimensional family therapy for adolescent behavior problems. Journal of Family Psychology, 20(4), 535. https://doi.org/10.1037/0893-3200.20.4.535
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Rowe, C. L., Henderson, C., Greenbaum, P., Wang, W. & Alberga, L. (2018). Multidimensional Family Therapy as a community-based alternative to residential treatment for adolescents with substance use and co-occurring mental health disorders. Journal of substance abuse treatment, 90, 47–56. https://doi.org/10.1016/j.jsat.2018.04.011
Nielsen, P., Christensen, M., Henderson, C., Liddle, H. A., Croquette-Krokar, M., Favez, N. & Rigter, H. (2021). Multidimensional family therapy reduces problematic gaming in adolescents: A randomised controlled trial. Journal of behavioral addictions, 10(2), 234–243. https://doi.org/10.1556/2006.2021.00022
Rowe, C. L., Alberga, L., Dakof, G. A., Henderson, C. E., Ungaro, R. & Liddle, H. A. (2016). Family‐based HIV and sexually transmitted infection risk reduction for drug‐involved young offenders: 42‐month outcomes. Family process, 55(2), 305–320. https://doi.org/10.1111/famp.12206
Spapen, P., Angelidis, T., Antoniali, V., van Gerwen, K., Pelc, I. & Verbanck, P. (2013). Évaluation d’une thérapie systémique à partir de l’étude INCANT: comparaison d’une prise en charge habituelle d’adolescent (e) s consommateurs problématiques de cannabis avec la «Thérapie Familiale Multidimensionnelle»(MDFT). Thérapie familiale, 34(2), 195–214. https://doi.org/10.3917/tf.132.0195
Tossmann, P., Jonas, B., Rigter, H. & Gantner, A. (2012). Multidimensionale Familientherapie (MDFT) bei cannabisbezogenen Störungen. Sucht, 58(3), 157–166. https://doi.org/10.1024/0939-5911.a000180
van der Pol, T. M., Cohn, M. D., van Domburgh, L., Rigter, H. & Vermeiren, R. R. (2021). Assessing the effect of multidimensional family therapy in adolescents on police arrests against a background of falling crime rates. A randomised controlled trial with 7-year follow-up. Journal of Experimental Criminology, 17, 597–609. https://doi.org/10.1007/s11292-020-09431-0
van der Pol, T. M., Henderson, C. E., Hendriks, V., Schaub, M. P. & Rigter, H. (2018a). Multidimensional family therapy reduces self-reported criminality among adolescents with a cannabis use disorder. International journal of offender therapy and comparative criminology, 62(6), 1573–1588. https://doi.org/10.1177/0306624X16687536
van der Pol, T. M., Hendriks, V., Rigter, H., Cohn, M. D., Doreleijers, T. A., Van Domburgh, L. & Vermeiren, R. R. (2018b). Multidimensional family therapy in adolescents with a cannabis use disorder: long-term effects on delinquency in a randomized controlled trial. Child and adolescent psychiatry and mental health, 12, 1–10. https://doi.org/10.1186/s13034-018-0248-x
Suomalaiset implementointitutkimukset
Ei tutkimusta.
Menetelmän vaikuttavuusnäytön arvioon vaikuttavat, mutta arvioimattomat tutkimukset
Suomalaiset vaikuttavuustutkimukset
Ei tutkimusta.
Pohjoismaiset vaikuttavuustutkimukset
Ei tutkimusta.
Korkean tulotason maiden vaikuttavuustutkimukset, jotka sisällytetty systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin
Dakof, G. A., Henderson, C. E., Rowe, C. L., Boustani, M., Greenbaum, P. E., Wang, W., Hawes, S., Linares, C. & Liddle, H. A. (2015). A randomized clinical trial of family therapy in juvenile drug court. Journal of Family Psychology, 29(2), 232. https://doi.org/10.1037/fam0000053
Dennis, M., Godley, S. H., Diamond, G., Tims, F. M., Babor, T., Donaldson, J., Liddle, H., Titus, J. C., Kaminer, Y., Webb, C., Hamilton, N. & Funk, R. (2004). The Cannabis Youth Treatment (CYT) Study: main findings from two randomized trials. Journal of substance abuse treatment, 27(3), 197–213. https://doi.org/10.1016/j.jsat.2003.09.005
Grichting, E., Haug, S., Nielsen, P. & Schaub, M. (2011). INCANT Hauptstudie. Nationaler Schlussbericht Schweiz. Zurich: Institut für Sucht- und Gesundheitsforschung.
Henderson, C. E., Dakof, G. A., Greenbaum, P. E. & Liddle, H. A. (2010). Effectiveness of multidimensional family therapy with higher severity substance-abusing adolescents: report from two randomized controlled trials. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 78(6), 885. https://doi.org/10.1037/a0020620
Henderson, C. E., Rowe, C. L., Dakof, G. A., Hawes, S. W. & Liddle, H. A. (2009). Parenting practices as mediators of treatment effects in an early-intervention trial of multidimensional family therapy. The American journal of drug and alcohol abuse, 35(4), 220–226. https://doi.org/10.1080/00952990903005890
Hendriks, V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2011). Treatment of adolescents with a cannabis use disorder: Main findings of a randomized controlled trial comparing multidimensional family therapy and cognitive behavioral therapy in The Netherlands. Drug Alcohol Dependence, 119(1–2), 64–71. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2011.05.021
Hendriks, V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2012). Matching adolescents with a cannabis use disorder to multidimensional family therapy or cognitive behavioral therapy: Treatment effect moderators in a randomized controlled trial. Drug Alcohol Dependence, 125(1–2), 119–126. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2012.03.023
Hogue, A., Henderson, C. E., Dauber, S., Barajas, P. C., Fried, A. & Liddle, H. A. (2008). Treatment adherence, competence, and outcome in individual and family therapy for adolescent behaviour problems. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 76(4), 544–555. https://doi.org/10.1037/0022-006X.76.4.544
Hogue, A., Liddle, H. A., Dauber, S. & Samoulis, J. (2004). Linking session focus to treatment outcome in evidence-based treatments for adolescent substance abuse. Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training, 41(2), 83–96. https://doi.org/10.1037/0033-3204.41.2.83
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Henderson, C. & Rowe, C. (2011). Implementation outcomes of Multidimensional Family Therapy-Detention to Community: A reintegration program for drug-using juvenile detainees. International Journal of Offender Therapy and Comparative Criminology, 55, 587–604. https://doi.org/10.1177/0306624X10366960
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Parker, K., Diamond, G. S., Barrett, K. & Tejeda, M. (2001). Multidimensional family therapy for adolescent drug abuse: Results of a randomized clinical trial. The American journal of drug and alcohol abuse, 27(4), 651–688. https://doi.org/10.1081/ADA-100107661
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Rowe, C. L., Henderson, C. E., Greenbaum, P. E., Wang, W. & Algerga, A. (2013). Multidimensional Family Therapy as a community-based alternative to residential drug treatment: A randomized controlled trial. Manuscript submitted for publication.
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Turner, R. M., Henderson, C. E. & Greenbaum, P. E. (2008). Treating adolescent drug abuse: A randomized trial comparing multidimensional family therapy and cognitive behavior therapy. Addiction, 103(10), 1660–1670. https://doi.org/10.1111/j.1360-0443.2008.02274.x
Liddle, H. A., Rowe, C. L., Dakof, G. A., Henderson, C. E. & Greenbaum, P. E. (2009). Multidimensional family therapy for young adolescent substance abuse: twelve-month outcomes of a randomized controlled trial. Journal of consulting and clinical psychology, 77(1), 12. https://doi.org/10.1037/a0014160
Liddle, H. A., Rowe, C. L., Dakof, G. A., Ungaro, R. A. & Henderson, C. E. (2004). Early intervention for adolescent substance abuse: Pretreatment to posttreatment outcomes of a randomized clinical trial comparing multidimensional family therapy and peer group treatment. Journal of Psychoactive Drugs, 36, 49–63. https://doi.org/10.1080/02791072.2004.10399723
Phan, O., Henderson, C. E., Angelidis, T., Weil, P., van Toorn, M., Rigter, R., Soria, C. & Rigter, H. (2011). European youth care sites serve different populations of adolescents with cannabis use disorder. Baseline and referral data from the INCANT trial. BMC psychiatry, 11, 1-10. https://doi.org/10.1186/1471-244X-11-110
Rigter, H., Henderson, C. E., Pelc, I., Tossmann, P., Phan, O., Hendriks, V., Schaub, M. & Rowe, C. L. (2013). Multidimensional family therapy lowers the rate of cannabis dependence in adolescents: A randomised controlled trial in Western European outpatient settings. Drug and alcohol dependence, 130(1-3), 85-93. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2012.10.013
Rigter, H., Pelc, I., Phan, O., Tossmann, P., Hendriks, V., Rowe, C., & Schaub, M. (2011). Report on the INCANT study. Multidimensional family therapy in Europe as a treatment for adolescents with cannabis use disorder and other problem behaviours. Rotterdam: Erasmus MC, Department of Public Health.
Schaub, M. P., Henderson, C. E., Pelc, I., Tossmann, P., Phan, O., Hendriks, V., Rowe, C. & Rigter, H. (2014). Multidimensional family therapy decreases the rate of externalising behavioural disorder symptoms in cannabis abusing adolescents: Outcomes of the INCANT trial. BMC Psychiatry, 14, 26. https://doi.org/10.1186/1471-244X-14-26
Tossmann, P. & Jonas, B. (2010). Ergebnisbericht der kontrollierten Behandlungsstudie INCANT [Final report on the controlled treatment study INCANT]. Berlin: delphi-Gesellschaft fur Forschung, Beratung und Projektenentwicklung mbH.
Verbanck, P., Pelc, I., Glaesener, M., Gladsteen, Y., Spapen, P., van Gerwen, K., Antoniali, V. & Angelidis, T. (2010). INCANT: Eindactiviteitenverslag. Periode: November 2006 – April 2010. INCANT final report. Brussels: CHU Brugmann, Instelling voor Psychiatrie en Medische Psychologie.
Tiedoksi annettavat tutkimukset
Suomalaiset implementointitutkimukset
Ei tutkimusta.
Pohjoismaiset implementointitutkimukset
Ei tutkimusta.
Suomalaiset muut kuin vaikuttavuus- ja implementointitutkimukset
Ei tutkimusta.
Kaikki systemaattisen katsauksen lähteet
Bronfenbrenner, U. (1979). The ecology of human development: Experiments by nature and design. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Cuijpers, P. (2016). Meta-analyses in mental health research. A practical guide. Vrije Universiteit Amsterdam.
Dakof, G. A., Henderson, C. E., Rowe, C. L., Boustani, M., Greenbaum, P. E., Wang, W., Hawes, S., Linares, C. & Liddle, H. A. (2015). A randomized clinical trial of family therapy in juvenile drug court. Journal of Family Psychology, 29(2), 232. https://doi.org/10.1037/fam0000053
Davies K. S. (2011). Formulating the evidence-based practice question: A review of the frameworks. Evidence based library and information practice, 6.2, 75–80.
Dennis, M., Godley, S. H., Diamond, G., Tims, F. M., Babor, T., Donaldson, J., Liddle, H., Titus, J. C., Kaminer, Y., Webb, C., Hamilton, N. & Funk, R. (2004). The Cannabis Youth Treatment (CYT) Study: main findings from two randomized trials. Journal of substance abuse treatment, 27(3), 197–213. https://doi.org/10.1016/j.jsat.2003.09.005
Ehrling, L. (2014). Multidimensional family therapy. Uusi työtapa nuorten monimuotoisiin ongelmiin. Kokemuksia MDFT:n mahdollisuuksista. Loppuraportti. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.
EMCDDA (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction). (2014). Multidimensional family therapy for adolescent drug users: a systematic review. EMCDDA Papers, 1–29. Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Filges, T., Andersen, D. & Jørgense, A-M, K. (2015). Effects of Multidimensional Family Therapy (MDFT) on Nonopioid Drug Abuse: A Systematic Review and Meta-Analysis. Research on Social Work Practise, 28(1), 68–83. https://doi.org/10.1177/1049731515608241
French, M. T., Roebuck, M. C. & Dennis, M. (2002). The economic cost of outpatient marijuana treatment for adolescents: Findings from a multisite experiment. Addiction, 97, S84–87.
Greenbaum, P. E., Wang, W., Henderson, C. E., Kan, L., Hall, K., Dakof, G. A. & Liddle, H. A. (2015). Gender and ethnicity as moderators: Integrative data analysis of multidimensional family therapy randomized clinical trials. Journal of Family Psychology, 29(6), 919–930. https://doi.org/10.1037/fam0000127
Grichting, E., Haug, S., Nielsen, P. & Schaub, M. (2011). INCANT Hauptstudie. Nationaler Schlussbericht Schweiz. Zurich: Institut für Sucht- und Gesundheitsforschung.
Henderson, C. E., Dakof, G. A., Greenbaum, P. E. & Liddle, H. A. (2010). Effectiveness of multidimensional family therapy with higher severity substance-abusing adolescents: report from two randomized controlled trials. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 78(6), 885. https://doi.org/10.1037/a0020620
Henderson, C. E., Rowe, C. L., Dakof, G. A., Hawes, S. W. & Liddle, H. A. (2009). Parenting practices as mediators of treatment effects in an early-intervention trial of multidimensional family therapy. The American journal of drug and alcohol abuse, 35(4), 220–226. https://doi.org/10.1080/00952990903005890
Hendriks, V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2011). Treatment of adolescents with a cannabis use disorder: Main findings of a randomized controlled trial comparing multidimensional family therapy and cognitive behavioral therapy in The Netherlands. Drug Alcohol Dependence, 119(1–2), 64–71. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2011.05.02
Hendriks, V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2012). Matching adolescents with a cannabis use disorder to multidimensional family therapy or cognitive behavioral therapy: Treatment effect moderators in a randomized controlled trial. Drug Alcohol Dependence, 125(1–2), 119–126. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2012.03.023
Hendriks, V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2013). Multidimensionele gezinstherapie en cognitieve gedragstherapie bij adolescenten met een stoornis in het gebruik van cannabis; een gerandomiseerd onderzoek [Multidimensional family therapy and cognitive behavioral therapy in adolescents with a cannabis use disorder: a randomised controlled study]. Tijdschrift voor psychiatrie, 55(10), 747–759.
Hogue, A., Dauber, S., Samuolis, J. & Liddle, H. A. (2006). Treatment techniques and outcomes in multidimensional family therapy for adolescent behavior problems. Journal of Family Psychology, 20(4), 535. https://doi.org/10.1037/0893-3200.20.4.535
Hogue, A., Henderson, C. E., Dauber, S., Barajas, P. C., Fried, A. & Liddle, H. A. (2008). Treatment adherence, competence, and outcome in individual and family therapy for adolescent behaviour problems. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 76(4), 544–555. https://doi.org/10.1037/0022-006X.76.4.544
Hogue, A., Liddle, H. A., Dauber, S. & Samoulis, J. (2004). Linking session focus to treatment outcome in evidence-based treatments for adolescent substance abuse. Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training, 41(2), 83–96. https://doi.org/10.1037/0033-3204.41.2.83
Kraemer, H. C. & Kupfer, D. J. (2006). Size of treatment effects and their importance to clinical research and practice. Biological Psychiatry, 59, 990–996
Laupacis, A., Sackett, D. L. & Roberts, R. S. (1988). An assessment of clinically useful measures of the consequences of treatment. The New England Journal of Medicine, 318, 1728–1733.
Liddle, H. A. (1999). Theory development in a family-based therapy for adolescent drug abuse. Journal of Clinical Child Psychology, 28(4), 521-532.
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Henderson, C. & Rowe, C. (2011). Implementation outcomes of Multidimensional Family Therapy-Detention to Community: A reintegration program for drug-using juvenile detainees. International Journal of Offender Therapy and Comparative Criminology, 55, 587–604. https://doi.org/10.1177/0306624X10366960
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Parker, K., Diamond, G. S., Barrett, K. & Tejeda, M. (2001). Multidimensional family therapy for adolescent drug abuse: Results of a randomized clinical trial. The American journal of drug and alcohol abuse, 27(4), 651–688. https://doi.org/10.1081/ADA-100107661
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Rowe, C. L., Henderson, C. E., Greenbaum, P. E., Wang, W. & Algerga, A. (2013). Multidimensional Family Therapy as a community-based alternative to residential drug treatment: A randomized controlled trial. Julkaistu vuonna 2018 nimellä: Multidimensional Family Therapy as a community-based alternative to residential treatment for adolescents with substance use and co-occurring mental health disorders, Journal of substance Abuse Treatment, 90, 47–56.
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Rowe, C. L., Henderson, C., Greenbaum, P., Wang, W. & Alberga, L. (2018). Multidimensional Family Therapy as a community-based alternative to residential treatment for adolescents with substance use and co-occurring mental health disorders. Journal of substance abuse treatment, 90, 47–56. https://doi.org/10.1016/j.jsat.2018.04.011
Liddle, H. A., Dakof, G. A., Turner, R. M., Henderson, C. E. & Greenbaum, P. E. (2008). Treating adolescent drug abuse: A randomized trial comparing multidimensional family therapy and cognitive behavior therapy. Addiction, 103(10), 1660–1670. https://doi.org/10.1111/j.1360-0443.2008.02274.x
Liddle, H. A., Rowe, C. L., Dakof, G. A., Henderson, C. E. & Greenbaum, P. E. (2009). Multidimensional family therapy for young adolescent substance abuse: twelve-month outcomes of a randomized controlled trial. Journal of consulting and clinical psychology, 77(1), 12. https://doi.org/10.1037/a0014160
Liddle, H. A., Rowe, C. L., Dakof, G. A., Ungaro, R. A. & Henderson, C. E. (2004). Early intervention for adolescent substance abuse: Pretreatment to posttreatment outcomes of a randomized clinical trial comparing multidimensional family therapy and peer group treatment. Journal of Psychoactive Drugs, 36, 49–63. https://doi.org/10.1080/02791072.2004.10399723
Nielsen, P., Christensen, M., Henderson, C., Liddle, H. A., Croquette-Krokar, M., Favez, N. & Rigter, H. (2021). Multidimensional family therapy reduces problematic gaming in adolescents: A randomised controlled trial. Journal of behavioral addictions, 10(2), 234–243. https://doi.org/10.1556/2006.2021.00022
Merikukka, M., Backman, H., Heikkilä, L. & Kurki, M. (2025). Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus – Opas näytön systemaattiseen arviointiin. Itlan oppaat ja käsikirjat 2025:1.
Page, M. J., McKenzie, J. E., Bossuyt, P. M., Boutron, I., Hoffmann, T. C., Mulrow, C. D., Shamseer, L., Tetzlaff, J. M., Akl, E. A., Brennan, S. E., Chou, R., Glanville, J., Grimshaw, J. M., Hróbjartsson, A., Lalu, M. M., Li, T., Loder, E. W., Mayo-Wilson, E., McDonald, S., McGuinness, L. A., … Moher, D. (2021). The PRISMA 2020 statement: an updated guideline for reporting systematic reviews. BMJ (Clinical research ed.), 372, n71. https://doi.org/10.1136/bmj.n71
Peters, M., Godfrey, C., McInerney, P., Munn, Z., Tricco, A. & Khalil, H. (2020). Scoping reviews (2020 version). Teoksessa E. Aromataris & Z. Munn (toim.), Joanna Briggs Institute reviewer's manual, JBI. https://doi.org/10.46658/JBIMES-20-12.
Phan, O., Henderson, C. E., Angelidis, T., Weil, P., van Toorn, M., Rigter, R., Soria, C. & Rigter, H. (2011). European youth care sites serve different populations of adolescents with cannabis use disorder. Baseline and referral data from the INCANT trial. BMC psychiatry, 11, 1-10. https://doi.org/10.1186/1471-244X-11-110
Rigter, H., Henderson, C. E., Pelc, I., Tossmann, P., Phan, O., Hendriks, V., Schaub, M. & Rowe, C. L. (2013). Multidimensional family therapy lowers the rate of cannabis dependence in adolescents: A randomised controlled trial in Western European outpatient settings. Drug and alcohol dependence, 130(1-3), 85-93. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2012.10.013
Rigter, H., Pelc, I., Phan, O., Tossmann, P., Hendriks, V., Rowe, C., & Schaub, M. (2011). Report on the INCANT study. Multidimensional family therapy in Europe as a treatment for adolescents with cannabis use disorder and other problem behaviours. Rotterdam: Erasmus MC, Department of Public Health.
Rosenthal, R. (1979). The file drawer problem and tolerance for null results. Psychological Bulletin, 86(3), 638–641. https://doi.org/10.1037/0033-2909.86.3.638
Rowe, C. L., Alberga, L., Dakof, G. A., Henderson, C. E., Ungaro, R. & Liddle, H. A. (2016). Family‐based HIV and sexually transmitted infection risk reduction for drug‐involved young offenders: 42‐month outcomes. Family process, 55(2), 305–320. https://doi.org/10.1111/famp.12206
Schaub, M. P., Henderson, C. E., Pelc, I., Tossmann, P., Phan, O., Hendriks, V., Rowe, C. & Rigter, H. (2014). Multidimensional family therapy decreases the rate of externalising behavioural disorder symptoms in cannabis abusing adolescents: Outcomes of the INCANT trial. BMC Psychiatry, 14, 26. https://doi.org/10.1186/1471-244X-14-26
Simonsohn, U., Nelson, L.D., & Simmons, J.P. (2014). P-curve: A key to the file-drawer. Journal of Experimental Psychology: General, 143, 534.
Spapen, P., Angelidis, T., Antoniali, V., van Gerwen, K., Pelc, I. & Verbanck, P. (2013). Évaluation d’une thérapie systémique à partir de l’étude INCANT: comparaison d’une prise en charge habituelle d’adolescent (e) s consommateurs problématiques de cannabis avec la «Thérapie Familiale Multidimensionnelle»(MDFT). Thérapie familiale, 34(2), 195–214. https://doi.org/10.3917/tf.132.0195
Tossmann, P. & Jonas, B. (2010). Ergebnisbericht der kontrollierten Behandlungsstudie INCANT [Final report on the controlled treatment study INCANT]. Berlin: delphi-Gesellschaft fur Forschung, Beratung und Projektenentwicklung mbH.
Tossmann, P., Jonas, B., Rigter, H. & Gantner, A. (2012). Multidimensionale Familientherapie (MDFT) bei cannabisbezogenen Störungen. Sucht, 58(3), 157–166. https://doi.org/10.1024/0939-5911.a000180
van der Pol, T. M., Cohn, M. D., van Domburgh, L., Rigter, H. & Vermeiren, R. R. (2021). Assessing the effect of multidimensional family therapy in adolescents on police arrests against a background of falling crime rates. A randomised controlled trial with 7-year follow-up. Journal of Experimental Criminology, 17, 597–609. https://doi.org/10.1007/s11292-020-09431-0
van der Pol, T. M., Henderson, C. E., Hendriks, V., Schaub, M. P. & Rigter, H. (2018a). Multidimensional family therapy reduces self-reported criminality among adolescents with a cannabis use disorder. International journal of offender therapy and comparative criminology, 62(6), 1573–1588. https://doi.org/10.1177/0306624X16687536
van der Pol, T. M., Hendriks, V., Rigter, H., Cohn, M. D., Doreleijers, T. A., Van Domburgh, L. & Vermeiren, R. R. (2018b). Multidimensional family therapy in adolescents with a cannabis use disorder: long-term effects on delinquency in a randomized controlled trial. Child and adolescent psychiatry and mental health, 12, 1–10. https://doi.org/10.1186/s13034-018-0248-x
van der Pol, T. M., Hoeve, M., Noom, M. J., Stams, G. J. J.M.m Doreleijers, T. A. H., van Domburgh, L., & Vermeiren, R. R. J. M. (2017). Research Review: The effectiveness of multidimensional family therapy in treating adolescents with multiple behavior problems - a meta-analysis. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 58(5), 532–545. https://doi.org/10.1111/jcpp.12685
van der Pol, T. M., Hoeve, M., Noom, M. J., Stams, G. J. J.M.m Doreleijers, T. A. H., van Domburgh, L., & Vermeiren, R. R. J. M. (2017). Research Review: The effectiveness of multidimensional family therapy in treating adolescents with multiple behavior problems - a meta-analysis. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 58(5), 532–545. https://doi.org/10.1111/jcpp.12685
Verbanck, P., Pelc, I., Glaesener, M., Gladsteen, Y., Spapen, P., van Gerwen, K., Antoniali, V. & Angelidis, T. (2010). INCANT: Eindactiviteitenverslag. Periode: November 2006 – April 2010. INCANT final report. Brussels: CHU Brugmann, Instelling voor Psychiatrie en Medische Psychologie.