Uutiset>Blogi
06.04.2021

Digiloikkia perhetyön ehdoilla

Koronan takia sosiaalipalveluissa on otettu digiloikkia, mutta miltä näyttäisivät sosiaalipalveluiden kehittämisen takia otetut digiloikat?

Perustimme viime syksynä Digiperhetyön kehittämisverkoston, missä kokeilimme ja ideoimme perhetyöhön ihan ilman koronaakin tarvittavia digitaalisia työkaluja. Keskustelujen tulokset on tiivistetty nyt julkaistavaan kannanottoon.

Espoon Nuorten turvatalolla ryhdyttiin kehittämään vaihtoehtoisia tapoja tehdä perhetyötä, kun huomattiin, että kaikki nuoret ja perheet eivät pysty tai halua sitoutua kasvokkaisiin tapaamisiin perustuvaan perhetyöhön. Nuori saattaa olla tulossa perhetyön tapaamiseen ja pääsee parkkipaikalle asti, mutta kasvava ahdistus estää pääsemästä perille asti. Tai tapaamisen järjestäminen saattaa vaatia vanhemmilta isoja järjestelyjä omien töiden tai sisarusten hoidon suhteen. Yhdelle tapaamiskerralle vaiva on vielä helppo nähdä, mutta jos tapaamisia olisi tarkoitus olla esimerkiksi viikoittain, voi apu alkaa kääntyä itseään vastaan.

On myös niitä tilanteita, joissa joku perheenjäsen yksinkertaisesti asuu liian kaukana, toisella paikkakunnalla tai ulkomailla, jolloin hän käytännössä jää kokonaan työskentelyn ulkopuolelle. Näitä haasteita olemme kuulleet myös Lapista, missä pitkät välimatkat voivat tarkoittaa sitä, että kasvokkaisia tapaamisia pystytään järjestämään vain kerran kuussa. Jos tapaamisia on niin harvoin, ei oikein voida puhua muutostyöstä, eikä edes kannattelevasta työskentelystä.

Digitaalisia menetelmiä poikkeusoloihin ja uuteen normaaliin

ideopuheluiden käyttäminen perhetyössä ratkaisee monia näistä yllä mainituista haasteista, mutta tuo mukanaan uusia. Inarin kunnassa perhetyöntekijänä toiminut Hanne Lappi kertoi meille nauraen, että yritti innostaa lasta keskusteluun nallekorttien avulla heiluttamalla niitä kameran edessä, mutta ei se oikein toiminut. Perhetyössä käytetään paljon erilaisia menetelmiä, jotka auttavat perhetyöntekijöitä, mutta ennen kaikkea perheenjäseniä asettamaan tavoitteita, jäsentämään ja seuraamaan perheen tilannetta sekä tekemään suunnitelmia.

Erilaisten korttien käyttäminen, pelien pelaaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, ulkoilu ja muut menetelmät ovat erityisesti lapsille mukavia tapoja osallistua. Nyt näille tarvittaisiin digitaalisia vaihtoehtoja, mutta niin, että luodaan samalla lisää hyötyä.


Olennaista on huomata, että digitaalisia menetelmiä voisi hyödyntää myös kasvokkaisissa tapaamisissa.


Kuten sanottua, kyse ei ole poikkeusolojen tarpeesta, vaan perhetyön kehittämisestä. Mitä etuja digitaalisuus voi tuoda nimenomaan perhetyölle? Toivottavasti perheen tiiviimpää sitoutumista työskentelyyn, kun digitaaliset työkalut kannattelevat ja edistävät tavoitteita myös perhetyöntekijöiden tapaamisten välillä. Toivottavasti jouhevampaa tietojen tallentumista ja dokumentointia, mikä säästää perhetyöntekijöiden aikaa perheiden kohtaamiseen. Toivottavasti lisää avoimuutta, kun tavoitteet ja suunnitelmat ovat myös perheelle selkeästi näkyvillä koko ajan. Ja toivottavasti joustavuuden lisäksi myös lisää turvallisuutta, kun yhteydenpito perhetyöntekijöihin on entistä kätevämpää (tietenkin myös tietoturvallisesti).

Uranuurtajia ja johtajia

Mitä tarvitaan, että perhetyön lähtökohdista tapahtuvat digiloikat toteutuisivat? Ensin meidän pitää pystyä kuvittelemaan, mitä hyötyä digitaalisista työkaluista voisi olla. Sen jälkeen tarvitaan tahoja, jotka kehittävät tällaisia työkaluja ja perhetyön organisaatioita, jotka ottavat niitä käyttöön. Ratkaisuja kehittäviä yrityksiä on onneksi jo muutamia ja toivomme, että meidän verkostomme ideat tavoittavat heidät. Toivomme myös uusia ratkaisijoita mukaan ja perhetyön ammattilaisia ja asiakkaita tarttumaan kehittämismahdollisuuksiin.

Ratkaisujen käyttöön ottaminen tulee vaatimaan ennakkoluulotonta kokeilemista, kokeilemisen sivutuotteena syntyvien mokien hyväksymistä, muutosjohtamista ja investointeja. Kun nämä toteutuvat, niin väitämme, että perhetyön tekeminen helpottuu, monipuolistuu ja on työntekijöille mielekkäämpää. Ja mikä tärkeintä, perheet hyötyvät, kun palvelut muuttuvat paremmiksi, joustavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi.


Kirjoittaja

Sonja Soini

Erikoissosiaalityöntekijä

YTM

Hankesuunnittelija

Pelastakaa Lapset ry

Kirjoittaja

Kati Kyyrö

Perhe- ja pariterapeutti, Projektipäällikkö Digiperhetyö,

Punainen Risti Nuorten turvatalot


Vuoden 2021 Lapsuuden rakentajat haastekilpailu toteutetaan yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry kanssa. Teemana on Korona-ajan digiratkaisut, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Haastekilpailun haku on auki 15.3.–31.5.2021.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vieraskynä
|
12.02.2025
Aiheuttaako vanhempien pienituloisuus ahdistusta nuorille?
Vaikea taloustilanne on haastanut entisestään pienituloisia lapsiperheitä 2020-luvulla. Samalla nuorten ahdistuneisuus ja tuen tarve ovat kasvaneet. Maisterintutkielmani pyrki selvittämään systemoidun kirjallisuuskatsauksen keinoin, onko vanhempien pienituloisuus yhteydessä nuorten (11–18-vuotiaiden) ahdistuneisuuteen ja ahdistuneisuushäiriöihin, ja millaisia muita tekijöitä nuorten ahdistuneisuuden taustalta löytyy.
Lapsiperheköyhyys
Mielenterveys
Samalta viivalta
Tapahtumat
Ilmoittaudu arvioitsijakoulutukseen!
Itlan Kasvun tuki tekee psykososiaalisten menetelmien arvioita ja julkaisee ne systemaattisina kirjallisuuskatsauksina menetelmäpankissa sekä Kasvun tuki -aikakauslehdessä. Seuraava menetelmäarvioitsijoiden koulutus järjestetään marraskuussa. Tule mukaan psykososiaalisten menetelmien arvioitsijaksi!
11.11.-25.11.2024
Teams ja läsnä
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Blogi
|
05.02.2025
Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?
Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja kolmannen sektorin ammattilaiset tarjoavat ja tutkijat tutkivat, on vaikuttavaa – ainakin jos on uskominen useimpien vaikuttavuusraporttien johtopäätöksiä. Voiko kaikki olla vaikuttavaa vai onko kyseessä jotain muuta? Mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voidaan tutkia?
Kasvun tuki
Vaikuttavuus
Nuoria istumassa lattialla.
Uutiset
|
04.02.2025
Nuorten yksinäisyys on monitahoinen haaste – Tutkimus paljastaa kahdeksan yksinäisyyden muotoa
Tuore tutkimus perustuu suomalaisten nuorten anonyymeihin keskusteluihin verkossa. Tulokset haastavat palveluntuottajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottamaan käyttöön kohdennettuja ja aidosti nuorten omista tarpeista lähteviä keinoja yksinäisyyden lievittämiseen.
YOUNG-ohjelma
Päiväkoti-ikäinen lapsi tekee tehtävää pöydän ääressä.
Uutiset
|
28.01.2025
Uusi opas edistää psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointia    
Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulee tukea parhaaseen mahdolliseen näyttöön pohjautuvilla psykososiaalisilla menetelmillä. Itla on julkaissut oppaan, jonka tavoitteena on tehdä lasten, nuorten ja perheiden menetelmien vaikuttavuuden arviointiprosessi läpinäkyväksi ja tukea resurssien kohdentumista mielenterveyttä parhaiten tukeviin interventioihin.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Hymyilevä alakouluikäinen lapsi istumassa lattialla.
Tapahtumat
Webinaari: Miksi menetelmien vaikuttavuuden arviointi on tärkeää?
Itlan maksuttomassa webinaarissa 26.3.2025 kuulet lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuustiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikuttavuuden arvioinnista. Pääpuhujana on ylilääkäri, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala.
Ke 26.3.2025
Klo 8.30-9.30
Etäyhteydellä (Teams)
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät