Hedelmällisyystietoisuus osaksi kansallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmaa

Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen koordinoiman Syntyvyyden tutkimusverkoston (Synty) toiminnan pääteemaksi valikoitui tänä vuonna hedelmällisyystietoisuus ja sen edistäminen. Väestöliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) yhteistyössä järjestämä Syntyvyystutkimuksen webinaari 2021 rakennettiin tämän ajankohtaisen aihepiirin ympärille.

Tutkitulla tiedolla tukea perhepolun suunnitteluun

Hedelmällisyystietoisuudella tarkoitetaan hedelmällisyyden, lisääntymisen sekä niihin liittyvien yksilöllisten ja yleisten riskitekijöiden ymmärtämistä osana lisääntymisterveyttä. Yksilöllisiä riskitekijöitä ovat muun muassa ikääntymisen vaikutukset sekä elintapoihin ja seksuaaliterveyteen liittyvät tekijät. Yleiset riskitekijät voivat puolestaan olla esimerkiksi sosiaalisia, kulttuurillisia, työelämään sekä ympäristöön liittyviä. (Pedro ym, 2018, Sharma ym. 2013.)

Webinaarin tutkijapuheenvuoroissa todettiin aiemman tutkimustiedon osoittavan nuorilla aikuisilla olevan merkittäviä puutteita tiedoissa  hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä ja syy-seuraussuhteista, esimerkiksi naisten ja miesten ikään liittyvästä hedelmällisyyden laskusta. Tämän lisäksi lapsettomuushoitojen vaikuttavuutta arvioidaan ylioptimistisesti. Jotta tahatonta lapsettomuutta voidaan ennaltaehkäistä, ja tukea ihmisiä heidän seksuaali- ja lisääntymisterveydessään, tarvitaan monikanavaisia interventioita, kuten internet-sisältöjä, systemaattisia puheeksioton malleja matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, oppiainesisältöjen uudistamista sekä eri alojen ammattilaisten koulutusta hedelmällisyyteen liittyen.

Suomessa hallituksen puoliväliriihen loppuraporttiin kirjattiin väestöpoliittisia tavoitteita, joista yksi on se, että ihmiset saisivat niin monta lasta kuin haluavat (Valtioneuovosto 2021). Hedelmällisyystietoisuuden edistäminen on yksi konkreettisista keinoista, joilla hallituksen linjaamaa tavoitetta voidaan maassamme edistää.

Tutkijapuheenvuoroissa korostettiin, että aiheen sensitiivisyydestä huolimatta tutkimuksiin perustuvaa tietoa on tärkeää levittää, jotta voidaan pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti väestön terveyskäyttäytymiseen ja hyvinvointiin riittävän ajoissa.

Oleellista on huomioida tarjottavan tiedon ja tuen räätälöiminen, jotta toimet hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi palvelevat eri ikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia ja eri asioista haaveilevia ihmisiä oikea-aikaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden.

Kansallinen koordinointi edellytys toiminnan jatkolle

Ministeri Sarkkisen alustuksen lisäksi asiantuntijoiden paneelikeskustelusta kävi ilmi, että yhteistä tahtotilaa hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi hallinnon tasolta löytyy. Keskeiseksi haasteeksi kuitenkin tunnistettiin kansallisen koordinointitahon puuttuminen muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikön lakkauttamisen myötä. Paneelissa pohdittiin konkreettisia keinoja siihen, että jo olemassa olevissa rakenteissa huomioitaisiin ja otettaisiin systemaattisesti puheeksi hedelmällisyyteen liittyvät asiat. Näitä keinoja voisivat olla esimerkiksi terveystiedon, biologian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmien laajentaminen sekä nuorisopalveluiden monipuolistaminen.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen ja henkilökohtaisen perhepolun pohtiminen ikätasoisesti elinkaaren eri vaiheissa oli kaikkien panelistien mielestä kannatettava ajatus.

Uudistettu oppivelvollisuus, joka saavuttaa jatkossa koko väestön joko ammatillisen tai lukiokoulutuksen kautta, tarjoaa väylän seksuaali- ja lisääntymisterveystiedon tarjoamiseen kattavasti nuorille. Tätä kansallisesti hoitava hallinnollinen instanssi voisi huolehtia siitä, että hedelmällisyyteen liittyvää terveystietoa on saatavilla myös opintojen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Hanna Hänninen nosti webinaarissa esiin myös työterveyshuollon, jossa voisi jatkossa olla mahdollisuus käydä läpi perheellistymissuunnitelmia ja tarvittaessa tarjota hedelmällisyyteen liittyvää tukea ja neuvontaa. Keskustelussa tunnistettiin kyseisen ehdotuksen ja hedelmällisyystietoisuuden tematiikan linkittyvän myös laajempaan, tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen lapsi- ja perhemyönteisyyden edistämisestä suomalaisessa opiskelu- ja työelämässä.

Väestöliitto ja Synty-verkosto jatkavat työtä webinaarissa käsiteltyjen teemojen edistämiseksi Suomessa. Lämmin kiitos kaikille tapahtuman asiantuntijavieraille ja muille osallistujille onnistuneesta Syntyvyystutkimuksen webinaarista 2021!

Tutkija Henri Mikkola, Väestöntutkimuslaitos ja projektikoordinaattori Karla Stenberg, Itla

Tapahtuman tallenne on katsottavissa Väestöliiton Youtube-kanavalla: Fertility research webinar / Syntyvyystutkimuksen webinaari 2021

Tilaisuuteen osallistuneet asiantuntijat:

• Hanna Sarkkinen, sosiaali- ja terveysministeri
• Karin Hammarberg, PhD, vanhempi tutkija, Monash University, AUS
• Maria Ekstrand Ragnar, PhD, apulaisprofessori, Uppsala University, SWE
• Lone Schmidt, Professor, University of Copenhagen, DNK
• Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (SDP)
• Elina Palola, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö
• Hanna Hänninen, erityisavustaja, sosiaali- ja terveysministeriö
• Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähteet

Pedro, J., Brandão, T., Schmidt, L., Costa, M. E., & Martins, M. V. (2018). What do people know about fertility? A systematic review on fertility awareness and its associated factors. Upsala journal of medical sciences, 123(2), 71–81.

Sharma, R., Biedenharn, K. R., Fedor, J.M. & Agarwal, A. (2013). Lifestyle factors and reproductive health: taking control of your fertility. Reproductive Biology and Endocrinology. 11(66)

Valtioneuvosto (2021). Hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021.