Uutiset>Blogi
08.09.2022

Hyvinvointia ja pandemiaturvallisuutta kaupunkisuunnittelulla

Terveysturvallisuuden huomioivan kaupunkisuunnittelun avulla voisimme välttyä tiukoilta yhteiskuntaamme ja arkeemme vaikuttavilta rajoitustoimilta. Kaupunkiympäristön pitäisi myös houkutella lapsia ja nuoria liikkumaan monimuotoisessa luonnossa, missä vastustuskyky kehittyy.

Kriisit vaihtuvat ja ajatuksemme menevät eteenpäin. Monien mielissä korona on jo ohi. Jäljet poikkeusoloista saattavat kuitenkin seurata pitkälle, erityisesti niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat joutuneet pandemia-aikana koville.

Emme saa unohtaa viime vuosia, sillä tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että otamme niistä oppia. Oppeja kerätään esimerkiksi strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) PANDEMICS-ohjelmassa. Tutkimusohjelman tarkoituksena on ehkäistä pandemioiden aiheuttamia yhteiskunnallisia kriisejä sekä tukea koronasta palatumista.


Tutkimusohjelman RECIPE-hanke pureutuu vastustuskykyisten kaupunkien suunnitteluun. Sen tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda kaupunkisuunnitteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon uutta tieteellistä tietoa, jolla pandemioita ja niiden vaikutuksia voitaisiin ehkäistä.


RECIPE:n keväällä 2022 järjestämässä Rotunda-seminaarissa – joka pidettiin ajalle tyypillisesti etänä – nousi esille, kuinka merkittäviä juuri kaupungit ovat pandemioita ajatellen. Dosentti Heini Hakosalo valotti historiallista perspektiiviä: kaupungit ovat jo kauan olleet paikkoja, joissa tartuntataudit ovat päässeet leviämään vauhdilla.

Kaupunkien vastustuskyky olisi siis erityisen tärkeää pandemioiden aiheuttamien yhteiskunnallisten kriisien välttämiseksi. Terveysturvallisuuden huomioivan kaupunkisuunnittelun avulla voisimme välttyä tiukoilta yhteiskuntaamme ja arkeemme vaikuttavilta rajoitustoimilta.

Kaupunkien sulkeutumisesta kärsivät erityisesti lapset ja nuoret

Korona-ajan rajoitustoimet puraisivat yhteiskunnassamme varmasti kaikkia, mutta ennen kaikkea vähemmän äänessä olevia ryhmiä, kuten lapsia ja nuoria.

Kotona olemisen määrä kasvoi, joten kotien ongelmat korostuivat entisestään. Kaupunkien julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa viihtyvien nuorten ”olohuoneet” suljettiin, monet lapset joutuivat unohtamaan rakkaan urheiluharrastuksensa, eikä kouluunkaan päässyt karkuun. Kun huonoista kotioloista kärsivien viimeiset pakopaikat vietiin, riskiksi nousi yhä suurempi kahtiajako lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.

Maantieteen opiskelijana oli mielenkiintoista seurata, millä tavalla pandemia-aika vaikutti kaupunkien tiloihin ja kohteisiin. Koin, että yhteisössä vallitseva sosiaalinen kontrolli voimistui huomattavasti. Se asetti kaikki kodeistaan ulos uskaltavat suurennuslasin alle. Tämä, yhdistettynä koronatartunnan pelkoon, sai julkiset tilat tuntumaan jopa ahdistavilta.

Omaan hyvinvointiini nämä negatiiviset tunteet tutuista paikoista eivät kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi. Tässä auttoi varmasti jo ennen korona-aikaa syntynyt ystäviemme välinen tukiverkko. Koin, että etäopiskelu jopa helpotti arkeani.


”Tilanne oli täysin erilainen niille, jotka joutuivat aloittamaan opinnot pandemian aikana. Monet ”koronafuksit” kertoivat, kuinka raskasta itsenäinen opiskelu ilman toisten opiskelijoiden tukea oli.”


Etäyhteyksien välityksellä heille ei päässyt muodostumaan tarvittavaa tukiverkkoa. Jaksaminen ja hyvinvointi oli monilla koetuksella.

Kansanedustaja Jenni Pitko peräänkuuluttikin seminaaripuheenvuorossaan enemmän huomiota ihmisten hyvinvointiin myös kriisiaikojen päätöksenteossa. Tähän viittasivat myös dosentti Emilia Rönkkö ja tutkijatohtori Anna Suorsa. He korostivat, kuinka tärkeää on, että uusi tutkimustieto saavuttaa päättäjät ja että sitä opitaan myös käyttämään entistä paremmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kaupunkisuunnittelussa.

Vastustuskykyä luonnosta

Millaiset kaupungit sitten ovat vastustuskykyisiä pandemioille? Tähän tuskin kellään on täydellistä vastausta, ainakaan vielä. Yksi tekijä voisi olla kaupunkien lohkomaisuus: jos kaikki arjessa tarvittava löytyisi läheltä, epidemioiden leviämistä olisi mahdollista rajata paremmin.

Professori Raija Korpelainen, dosentti Tiina Ikäheimo ja tutkimusprofessori Hannu Fritze toivat esiin monimuotoisen kaupunkiympäristön tärkeyden. Luonnoltaan rikkaat kaupungit edistävät kaupunkilaisten vastustuskykyä ja terveyttä.

Olisi tärkeää, että erityisesti lapset ja nuoret liikkuisivat mahdollisimman monimuotoisessa luonnossa, missä vastustuskyky kehittyy. Kaupunkiympäristön tulisi houkutella tähän. Nykyään yleiset asfaltti- ja kumipintaiset leikkipaikat eivät ole ihanteellisia vastustuskyvyn kannalta, koska ne ovat hyvin steriilejä. Luonnon monimuotoisuuden ja lasten immuniteetin yhteydestä kertoo myös erikoistutkija Aki Sinkkonen Itlan Lapsuuden rakentajat -podcastin tuoreessa jaksossa.

Vasta tulevat vuodet paljastavat, minkälaisia jälkiä korona-aika jättää lapsiin ja nuoriin. On kuitenkin hienoa nähdä, ettei koronakriisistä palautumista ja uusiin pandemioihin varautumista ole unohdettu muiden kriisien keskellä.

Sitä, miten lapset ja nuoret tulisi huomioida pandemioita ehkäisevässä kaupunkisuunnittelussa, täytyy muistaa kysyä myös heiltä itseltään.


Kirjoittaja
Eeli Sissonen

Toimin pääasiassa Kasvun tuki -aikakauslehden toimituksessa.

Vuonna 2021 alkaneen Itla-urani aikana olen kuitenkin päässyt avustamaan monessa eri tehtävissä. Opiskelijana arvostan monipuolista työnkuvaani ja koen sen suureksi eduksi tulevaisuuden kannalta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki