Uutiset>Blogi
17.12.2021

Miten lasten ja nuorten hyvinvointia sekä laajemmin luonnon hyvinvointia edistetään yhdessä?

Eri näkökulmista planetaarisen hyvinvoinnin parissa toimivat ammattilaiset ja asiantuntijat muodostivat yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka lasten ja nuorten hyvinvointi sekä laajemmin luonnon hyvinvointi voitaisiin nähdä entistä enemmän toisistaan riippuvaisina ja yhteen kietoutuneina ilmiöinä. Syksyn dialogisarja kerrytti tietoa ja oivalluksia sekä uusia kohtaamisia yli perinteisten toimialarajojen.

Olemme syksyllä paneutuneet kestävän kehityksen kysymyksiin entistä kokonaisvaltaisemmin. Innostavaa on ollut muun muassa viime vuosien aikana lisääntynyt tutkimusnäyttö luontosuhteen vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kuinka tärkeää sen vaaliminen on myös lasten oikeuksien näkökulmasta.

Järjestimme seitsemän pienryhmädialogin sarjan, joissa yhteensä noin 50 asiantuntijaa ja ammattilaista keskusteli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja miten sitä voitaisiin tukea samalla kun edistämme laajemminkin planetaarista hyvinvointia.

Dialogeissa osallistujat saivat mahdollisuuden pysähtyä tämän monisyisen ilmiön äärelle. Käydyt keskustelut ja niiden aikana syntyneet oivallukset kerryttivät tietoa siitä, millaisiin kokemuksiin osallistujat tätä liittävät, mitä tällä saralla on jo käynnissä ja millaista muutosta he haluaisivat nähdä.

Kertynyt ymmärrys on tärkeää meille kehittäessämme omaa toimintaamme. Se tukee ja täydentää muuta aiheen parissa tekemäämme työtä tänä syksynä. Olemme tehneet dialogeista yhteenvedon: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin muodostamaa kokonaisuutta on tarve ymmärtää paremmin. Toivomme, että yhteenvedosta on hyötyä laajemmin.

Luontosuhteen vaalimiseen sisältyy hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

Tunne siitä, että olemme tärkeän asian äärellä, korostui dialogiprosessin aikana. Pienryhmädialogien osallistujat työskentelevät kestävän kehityksen kysymysten parissa muun muassa julkishallinnossa, järjestöissä, kunnissa, säätiöissä ja yritysten vastuullisuustyössä. He tarkastelivatkin planetaarista hyvinvointia hyvin eri näkökulmista. Erilaisten äänien ja näiden perinteisesti liian erillään toisistaan olevien sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymysten tuominen samaan keskusteluun nousi yhdeksi merkittäväksi anniksi osallistujien kirjaamissa oivalluksissa.


”Näiden molempien puolien asiantuntijat ja intohimoiset toimijat yhdessä keskustelemaan ja luomaan yhteistä tiekarttaa, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin!”


Onnistuminen planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä vaatii myös laajempaa kulttuurista uudelleen määrittelyä siihen, mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu. Tässä luontosuhteen vaaliminen näyttäytyi keskustelijoille mahdollisuuksia täynnä olevana ja vielä paljolti hyödyntämättömänä väylänä edistää muutosta.


”Edelleenkin joka kerta ilahdun tai yllätyn kuinka monipuolinen ja täynnä mahdollisuuksia olevasta on kyse: asenteista, toimintakulttuurista, tietopohjasta, osallisuudesta.”


Osallistujat kokivat, että lapsilla on luontainen kiinnostus luontoon ja että meillä aikuisilla on paljon opittavaa heiltä. Lapsen kohdalla on myös helpompi nähdä kuinka luonnolle hyvät asiat ovat myös ihmiselle hyviä.


”Pienen lapsen ilot eivät paljon kuormita planeettaa.”


Lapset ja nuoret pitää ottaa vakavasti

Tarvittava kestävyysmurros on suuri ja aikaa on vähän. Monissa puheenvuoroissa toistui tarve viedä eteenpäin konkreettisia tekoja kiireesti. Vastuu tästä on aikuisilla. Lapsia ja nuoria on kuitenkin mahdollista tukea monin eri tavoin. Erityisesti lasten ja nuorten toimijuuden mahdollistaminen heidän omissa ympäristöissään ja entistä monipuolisemmin nousi esiin keskusteluissa.


”Onko kohtaanto-ongelma? Lasten tapa käsitellä asiaa ja aikuisten heille antamat välineet siihen.”


Lasten ja nuorten näkökulma auttoikin tuomaan keskustelun isoista kysymyksistä myös lähemmäs yksilöä, perheitä ja läheisverkostoja. Yksi kiinnostava juonne keskusteluissa oli kokemus yhteiskunnallisen muutospaineen ja siihen liittyvien ristiriitojen ja jännitteiden tunkeutumisesta perheisiin ja lähisuhteisiin. Perheillä on hyvin erilaiset lähtökohdat tukea lasten ympäristötoimijuutta. Keskusteluissa yksi keskeinen teema olikin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. On suuri tarve vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun sekä laajemmin lasten ja nuorten palveluiden roolia planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Lämmin kiitos kaikille dialogeihin osallistuneille heittäytymisestä yhteiseen kuunteluun ja pohdintaan. Toivottavasti dialogisarja poikii myös yhteistä tekemistä ja uusia kasvoja yhteiseen työhön.

Osallistujan kommentti peilaa hyvin tähän kätkeytyvää hyödyntämätöntä potentiaalia.


”Olen etuoikeutettu, kun olen saanut tulla kuulemaan ja keskustelemaan ihan erilaisten ihmisten kanssa. Tämä orientoi ihmisiä oikeaan suuntaan. Se on kulttuurinen muutos. Millä kaikilla tasoilla pitäisi käydä näitä keskusteluja?”


Kirjoittaja

Anna Häggman

Erityisasiantuntija


Lisää luontosuhteesta

Yhteenveto Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin muodostamaa kokonaisuutta on tarve ymmärtää paremmin

Tallenne Lapsen oikeuksien foorumi Ääni21 -tapahtumasta, jonka teemana oli luontosuhteen vaikutus hyvinvointiin

Kirjoitus Itlan blogissa Suhde luontoon edistää lasten hyvinvointia

Lapsuuden rakentajat podcastin 20. jakso Luontosuhde

Kirjoitus Itlan Vieraskynässä Mitä tiedämme lasten viisaudesta?

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Nuori mies istumassa kalliolla kesäisessä ympäristössä.
Blogi
|
10.09.2024
Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi
Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki
Pitkähiuksiset koululaiset kävelevät rinnakkain selin käytävällä.
Uutiset
|
07.08.2024
Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   
Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.
Kasvun tuki
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
Pihla Markkanen
|
06.08.2024
Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta
Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Kasvun tuki