Uutiset>Blogi
17.12.2021

Miten lasten ja nuorten hyvinvointia sekä laajemmin luonnon hyvinvointia edistetään yhdessä?

Eri näkökulmista planetaarisen hyvinvoinnin parissa toimivat ammattilaiset ja asiantuntijat muodostivat yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka lasten ja nuorten hyvinvointi sekä laajemmin luonnon hyvinvointi voitaisiin nähdä entistä enemmän toisistaan riippuvaisina ja yhteen kietoutuneina ilmiöinä. Syksyn dialogisarja kerrytti tietoa ja oivalluksia sekä uusia kohtaamisia yli perinteisten toimialarajojen.

Olemme syksyllä paneutuneet kestävän kehityksen kysymyksiin entistä kokonaisvaltaisemmin. Innostavaa on ollut muun muassa viime vuosien aikana lisääntynyt tutkimusnäyttö luontosuhteen vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kuinka tärkeää sen vaaliminen on myös lasten oikeuksien näkökulmasta.

Järjestimme seitsemän pienryhmädialogin sarjan, joissa yhteensä noin 50 asiantuntijaa ja ammattilaista keskusteli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja miten sitä voitaisiin tukea samalla kun edistämme laajemminkin planetaarista hyvinvointia.

Dialogeissa osallistujat saivat mahdollisuuden pysähtyä tämän monisyisen ilmiön äärelle. Käydyt keskustelut ja niiden aikana syntyneet oivallukset kerryttivät tietoa siitä, millaisiin kokemuksiin osallistujat tätä liittävät, mitä tällä saralla on jo käynnissä ja millaista muutosta he haluaisivat nähdä.

Kertynyt ymmärrys on tärkeää meille kehittäessämme omaa toimintaamme. Se tukee ja täydentää muuta aiheen parissa tekemäämme työtä tänä syksynä. Olemme tehneet dialogeista yhteenvedon: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin muodostamaa kokonaisuutta on tarve ymmärtää paremmin. Toivomme, että yhteenvedosta on hyötyä laajemmin.

Luontosuhteen vaalimiseen sisältyy hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

Tunne siitä, että olemme tärkeän asian äärellä, korostui dialogiprosessin aikana. Pienryhmädialogien osallistujat työskentelevät kestävän kehityksen kysymysten parissa muun muassa julkishallinnossa, järjestöissä, kunnissa, säätiöissä ja yritysten vastuullisuustyössä. He tarkastelivatkin planetaarista hyvinvointia hyvin eri näkökulmista. Erilaisten äänien ja näiden perinteisesti liian erillään toisistaan olevien sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymysten tuominen samaan keskusteluun nousi yhdeksi merkittäväksi anniksi osallistujien kirjaamissa oivalluksissa.


”Näiden molempien puolien asiantuntijat ja intohimoiset toimijat yhdessä keskustelemaan ja luomaan yhteistä tiekarttaa, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin!”


Onnistuminen planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä vaatii myös laajempaa kulttuurista uudelleen määrittelyä siihen, mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu. Tässä luontosuhteen vaaliminen näyttäytyi keskustelijoille mahdollisuuksia täynnä olevana ja vielä paljolti hyödyntämättömänä väylänä edistää muutosta.


”Edelleenkin joka kerta ilahdun tai yllätyn kuinka monipuolinen ja täynnä mahdollisuuksia olevasta on kyse: asenteista, toimintakulttuurista, tietopohjasta, osallisuudesta.”


Osallistujat kokivat, että lapsilla on luontainen kiinnostus luontoon ja että meillä aikuisilla on paljon opittavaa heiltä. Lapsen kohdalla on myös helpompi nähdä kuinka luonnolle hyvät asiat ovat myös ihmiselle hyviä.


”Pienen lapsen ilot eivät paljon kuormita planeettaa.”


Lapset ja nuoret pitää ottaa vakavasti

Tarvittava kestävyysmurros on suuri ja aikaa on vähän. Monissa puheenvuoroissa toistui tarve viedä eteenpäin konkreettisia tekoja kiireesti. Vastuu tästä on aikuisilla. Lapsia ja nuoria on kuitenkin mahdollista tukea monin eri tavoin. Erityisesti lasten ja nuorten toimijuuden mahdollistaminen heidän omissa ympäristöissään ja entistä monipuolisemmin nousi esiin keskusteluissa.


”Onko kohtaanto-ongelma? Lasten tapa käsitellä asiaa ja aikuisten heille antamat välineet siihen.”


Lasten ja nuorten näkökulma auttoikin tuomaan keskustelun isoista kysymyksistä myös lähemmäs yksilöä, perheitä ja läheisverkostoja. Yksi kiinnostava juonne keskusteluissa oli kokemus yhteiskunnallisen muutospaineen ja siihen liittyvien ristiriitojen ja jännitteiden tunkeutumisesta perheisiin ja lähisuhteisiin. Perheillä on hyvin erilaiset lähtökohdat tukea lasten ympäristötoimijuutta. Keskusteluissa yksi keskeinen teema olikin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. On suuri tarve vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun sekä laajemmin lasten ja nuorten palveluiden roolia planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Lämmin kiitos kaikille dialogeihin osallistuneille heittäytymisestä yhteiseen kuunteluun ja pohdintaan. Toivottavasti dialogisarja poikii myös yhteistä tekemistä ja uusia kasvoja yhteiseen työhön.

Osallistujan kommentti peilaa hyvin tähän kätkeytyvää hyödyntämätöntä potentiaalia.


”Olen etuoikeutettu, kun olen saanut tulla kuulemaan ja keskustelemaan ihan erilaisten ihmisten kanssa. Tämä orientoi ihmisiä oikeaan suuntaan. Se on kulttuurinen muutos. Millä kaikilla tasoilla pitäisi käydä näitä keskusteluja?”


Kirjoittaja

Anna Häggman

Erityisasiantuntija


Lisää luontosuhteesta

Yhteenveto Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin muodostamaa kokonaisuutta on tarve ymmärtää paremmin

Tallenne Lapsen oikeuksien foorumi Ääni21 -tapahtumasta, jonka teemana oli luontosuhteen vaikutus hyvinvointiin

Kirjoitus Itlan blogissa Suhde luontoon edistää lasten hyvinvointia

Lapsuuden rakentajat podcastin 20. jakso Luontosuhde

Kirjoitus Itlan Vieraskynässä Mitä tiedämme lasten viisaudesta?

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
YOUNG-ohjelman tutkijatapaaminen
Tapaamisen tavoitteena on tukea tutkijoiden verkostoitumista, lisätä keskustelua eri tutkimusaiheista ja oppia toisten tutkimuksesta.
07.05.2025
12.00-16.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma
Vaaleatukkainen lapsi leikkii autoilla liikennematon päällä
Blogi
|
16.04.2025
Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä
Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. Ratkaisu on vuorovaikutus.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtumat
Psykososiaalisten menetelmien onnistunut käyttöönotto lasten ja nuorten palveluissa
Onnistuneen implementoinnin eli käyttöönoton webinaarisarja toteutuu jälleen! Tällä kertaa tutustumme konkreettisiin työkaluihin, jotka helpottavat psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa lasten ja nuorten palveluissa. Luvassa on myös inspiroivia puheenvuoroja muutoksen johtamisesta!
Ma 26.5.-29.9.2025
Klo 13-15
Teams
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Artikkelit
|
15.04.2025
Implementoinnin tulosten arviointi mittareilla – kirjallisuuskatsaus
Implementoinnin tulosten arviointiin on useita mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ei juurikaan ole. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan, millaisia mittareita palvelujärjestelmässä voitaisiin käyttää, kun arvioidaan psykososiaalisten menetelmien juurtumista.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Värikäs keinuhevonen, pöytä ja tuoli.
Blogi
|
14.04.2025
Etelä-Pohjanmaalla on sitouduttu verkostomaiseen perhekeskustoimintaan – uudessa Seinäjoen perhekeskuksessa palvelut myös fyysisesti saman katon alla
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella verkostomainen perhekeskustoiminta on saatu hyvin käyntiin. Seinäjoen uudessa perhekeskuksessa yhteiseen toimintaan kannustaa myös fyysisesti saman katon alla toimiminen. Palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossin mukaan perhekeskustyössä on tärkeää nähdä kokonaiskuva ja se, miten nyt valitut toimet vaikuttavat pitkällä aikavälillä.
Johtamiskoulutus
Yhteisövaikuttavuus
Taapero istuu eduskunnan valtiosalin lattialla.
Uutiset
|
11.04.2025
Lasten hyvän kasvun tukeminen edellyttää sitoutumista, ekosysteemimäistä kehittämistä & hallituskaudet ylittäviä tavoitteita  
Itla kutsui alkuvuonna tutkijoita, johtajia, 3. sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia keskustelemaan Suomen tulevaisuuden avainkysymyksestä: mitä pitäisi tehdä, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja saada siihen tarvitsemaansa tukea? Vastaus tarjoaa konkreettisia keinoja Sotevisio 2030 -työhön, ja se on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriöön.
Sotevisio 2030