Ukrainan sota nosti esiin lapsiin ja nuoriin liittyvän traumaosaamisen tarpeen palvelujärjestelmässä
Sodan kauheudet tulivat meitä lähelle uudella tavalla 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Viimeaikaiset uutiset käsittämättömistä julmuuksista ja sotarikoksista vavisuttavat meidän monien ihmis- ja maailmankuvaa. Reilun kuukauden aikana yli neljä miljoonaa ukrainalaista, joista yli kaksi miljoonaa lasta, on lähtenyt pakolaisiksi ympäri Eurooppaa. Itä-Ukrainassa pitkittynyt sotatilanne on jatkunut jo vuodesta 2014 alkaen. Osa ukrainalaisista lapsista on siis elänyt käytännössä koko lapsuutensa sodan varjossa. Osalle lapsista taas tilanne on täysin uusi ja ennakoimaton.
Maahanmuuttoviraston arvioi, että Suomeen tulee tänä vuonna noin 40 000–80 000 ukrainalaista pakolaista. On siis odotettavissa, että Suomeen saapuu tuhansia sodan trauman kokeneita lapsia ja nuoria Ukrainasta.
Osa sodan kokeneista tarvitsee erityistä tukea traumakokemusten käsittelyyn
Sota ja siihen liittyvät menetykset altistavat lapset traumaattisille kokemuksille, joilla on yhteys mahdollisille myöhemmille mielenterveyden ongelmille, kuten traumaperäiselle stressihäiriölle. Tiedämme, että sotatrauman vaikutukset voivat näkyä elämän mittaisena.
Sotakokemukselle altistuneille lapsille ja nuorille on tärkeää tarjota vaikuttavaa apua. Paljon on tehtävissä pakolaisperheiden ystävällisellä ja tukea tarjoavalla kohtaamisella yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi on myös paljon toimivia menetelmiä, joita voidaan nyt ottaa tehokkaasti käyttöön ja soveltaa ukrainalaisten pakolaislasten ja -nuorten auttamiseksi. Osa lapsista tulee kuitenkin tarvitsemaan fokusoitua tukea juuri traumakokemusten käsittelyyn. Tähän tarvitaan turvallisiksi ja tehokkaiksi osoitettuja menetelmiä, jotka on mahdollista toteuttaa helposti ja vähillä resursseilla.
”Suomessa on tällä hetkellä rajoitetusti lapsen traumaan liittyvää osaamista. Erityisesti näyttöön perustuvia menetelmiä on liian vähän tarjolla.”
Itlan tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin yhdenvertainen tukeminen ja hyvän tulevaisuuden edistäminen. Itlassa todettiin Ukrainan sodan puhjettua, että Suomessa tarvitaan pitkäkestoista työtä, jolla lisätään ammattilaisten lapsiin ja nuoriin liittyvää traumaosaamista. Apu Ukrainan pakolaislasten ja -nuorten auttamiseksi Suomessa päätettiin sitoa Teaching recovery techniques eli TRT-menetelmään ja sen käyttöön kouluttamiseen.
Sotatraumalle altistuneille lapsille ja vanhemmille tukea TRT-ryhmissä
TRT-menetelmä on ennaltaehkäisevän mielenterveystyön ryhmäinterventio traumalle altistuneille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Toteutus on ryhmämuotoinen ja sisältää viisi lasten istuntoa ja kaksi vanhempien istuntoa. Menetelmä perustuu traumakeskeiseen kognitiivisen käyttäytymisterapian malliin. Menetelmän tavoitteena on tukea sotatraumalle altistuneita lapsia ja nuoria toipumisessa ja parantaa selviytymistä opettamalla traumaattisen stressin vaikutuksista ja keinoista näiden vaikutusten lievittämiseen ja hallintaan. Tutkimuksissa on todettu, että menetelmällä on vahva vaikutus trauma- ja masennusoireisiin, mielenterveyden ongelmiin sekä traumaattiseen suruun.
Koulutus ja käyttöönotto valtakunnallisena yhteistyönä
Itlan koordinoimana koottiin asiantuntijaryhmä, joka teki suunnitelman TRT-menetelmän pilottikoulutukseen ja käyttöönottoon. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat SPR:n Nuorten turvatalot, joita toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Nuorten turvatalot tekevät ennaltaehkäisevää työtä tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, ja turvatalojen kumppaneita ovat vastaanottokeskukset ja oppilashuoltoryhmät. Toiseksi partneriksi valikoitui Oulun vastaanottokeskus, jonka työtä tukee Oulun kaupungin oppilashuolto. Oppilashuollossa on jo aikaisemmin otettu TRT käyttöön.
Pilottikoulutus 30 ammattilaiselle toteutetaan alkukesästä ja ensimmäiset ryhmät käynnistyvät syksyllä. Itlan suunnitelmissa on toinen koulutus syksyllä ja menetelmätyönohjauksen tarjoaminen ammattilaiselle käyttöönoton tueksi.
Auttamistyöhön on tärkeä kytkeä mukaan lapsen vanhemmat ja arkiympäristö. Kun vanhemman tai opettajan huoli herää, tulee varhaisen vaiheen tuen olla helposti tarjolla. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi oppilashuolto tunnistaa ne lapset ja nuoret, jotka hyötyvät TRT-menetelmän tarjoamista taidoista.
Tarve systemaattisille menetelmille traumojen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi oli tunnistettu jo ennen Ukrainan sotaa. TRT-menetelmä arvioitiin Itlan Kasvun tuki -työssä kaksi vuotta sitten ja sillä todettiin olevan vahva vaikuttavuusnäyttö. Vaikuttavuutta on tutkittu muun muassa Palestiinassa.
Menetelmä on kansainvälisesti laajalle levinnyt, ja manuaaleja on saatavilla monella kielellä. Koulutuksia järjestää eri puolilla maailmaa Children and War Foundation (CWF) ja Suomessa yksityiset kouluttajapätevyyden saaneet psykotraumatologian asiantuntijat. Osaajien koulutus ei kuitenkaan yksin riitä. Itlan tavoitteena on, että TRT-menetelmän käyttö juurtuu Suomeen, menetelmää käytetään aktiivisesti Suomessa ja se olisi tarjolla tasapuolisesti kaikille siitä hyötyville lapsille ja nuorille.
Kirjoittaja
Kirsi Peltonen
Erikoistutkija
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
Turun yliopisto
Uutiset
