Uutiset>Blogi
18.03.2025

Vanhempien tukeminen on avain mielenterveyskriisin selättämiseen

Suomessa on kattava lainsäädäntö ja paljon hoitosuosituksia perheiden varhaiseksi tukemiseksi ja kokonaisvaltaisten mielenterveyspalveluiden järjestämiseksi. Käytäntö on kuitenkin lainsäädäntöä ja suosituksia karumpi. Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen säästäisi Suomen taloudellisia ja psykososiaalisia voimavaroja.

Selvityksen mukaan suomalaisperheet eivät saa riittävästi mielenterveyden tukea raskaus-, vauva- ja pikkulapsivaiheessa. Neuvoloiden laajat lakisääteiset terveystarkastukset ja tukimuodot eivät aina toteudu, mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja jatkuvuus on puutteellista, palvelut ovat siiloutuneet, eikä raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien hoidosta vastaavaa tahoa ole selkeästi määritelty. Viimeaikaiset lapsiperheitä koskettaneet taloudelliset säästötoimet ovat lisänneet odottajien ja vauvaperheiden ahdinkoa entisestään.

Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen säästäisi Suomen taloudellisia ja psykososiaalisia voimavaroja  

Mielenterveysongelmien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen. Yksi tärkeimmistä lapsen kehitykseen vaikuttavista ympäristötekijöistä on huoltajilta saatu hoiva ja kasvatus eli vanhemmuus. Mielenterveysongelmat, vaikeat kokemukset, yksinäisyys sekä kuormittava elämäntilanne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen..


Läheiset ihmissuhteet yhdessä yhteiskunnan tarjoaman tuen kanssa auttavat vanhempia lasten kasvattamisessa haastavissakin elinolosuhteissa.


Toisaalta turvallinen vanhemmuus voi suojata lapsen mielenterveyttä vaikeiltakin riskitekijöiltä. Läheiset ihmissuhteet yhdessä yhteiskunnan tarjoaman tuen kanssa auttavat vanhempia lasten kasvattamisessa haastavissakin elinolosuhteissa.

Kaikkia vanhempia tavataan neuvolassa odotus- ja vauva-ajalla useita kertoja, mikä mahdollistaa perheen haasteiden tunnistamisen sekä ohjaamisen oikeanlaisen avun piiriin. Oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki voi katkaista ylisukupolvisia psykososiaalisten ongelmien ketjuja ja parantaa sekä mielenterveyttä että vanhemmuutta. Tämä turvaa lapsen kehitystä pitkällä aikavälillä. Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen onkin todettu säästävän yhteiskunnan taloudellisia ja psykososiaalisia resursseja pitkällä aikavälillä.

Vanhemmuuden tukeminen edellyttää toimivaa neuvolajärjestelmää

Pohjoismaissa on käytössä useita raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveys- ja vuorovaikutushaasteiden tunnistamiseen ja hoitoon tarkoitettuja psykososiaalisia menetelmiä. Tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä edistetään mielenterveyttä ja toimintakykyä, vähennetään oireita ja huomioidaan sekä yksilö että hänen ympäristönsä. 

Tällaisia menetelmiä on käytettävissä Suomessakin, mutta niiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Suomi on mukana Pohjoismaiden ministeriöneuvoston käynnistämässä Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostossa, jonka tavoitteena on tehostaa näiden menetelmien käyttöä. Suomi on Itlan johdolla verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025.


Tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä edistetään mielenterveyttä ja toimintakykyä, vähennetään oireita ja huomioidaan sekä yksilö että hänen ympäristönsä. 


Vanhemmuuden tukeminen edellyttää toimivaa neuvolajärjestelmää, jossa ongelmat voidaan tunnistaa ja vanhempien sekä lasten mielenterveyttä ja toimintakykyä tukea varhain ja yhdenvertaisesti. Lisäksi tarvitaan vauva- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta vastaavat yksiköt kansallisesti ja alueellisesti. Tämä on yksi merkittävimmistä ratkaisuista suomalaisen yhteiskunnan mielenterveyskriisin selättämiseen.


Kirjoittaja

Kaija Puura

Lastenpsykiatrian professori, Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala

Kirjoittaja

Tiina Riekki

LT, psykiatrian erikoislääkäri, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Perinataalimielenterveys ry

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
YOUNG-ohjelman tutkijatapaaminen
Tapaamisen tavoitteena on tukea tutkijoiden verkostoitumista, lisätä keskustelua eri tutkimusaiheista ja oppia toisten tutkimuksesta.
07.05.2025
12.00-16.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma
Vaaleatukkainen lapsi leikkii autoilla liikennematon päällä
Blogi
|
16.04.2025
Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä
Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. Ratkaisu on vuorovaikutus.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtumat
Psykososiaalisten menetelmien onnistunut käyttöönotto lasten ja nuorten palveluissa
Onnistuneen implementoinnin eli käyttöönoton webinaarisarja toteutuu jälleen! Tällä kertaa tutustumme konkreettisiin työkaluihin, jotka helpottavat psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa lasten ja nuorten palveluissa. Luvassa on myös inspiroivia puheenvuoroja muutoksen johtamisesta!
Ma 26.5.-29.9.2025
Klo 13-15
Teams
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Artikkelit
|
15.04.2025
Implementoinnin tulosten arviointi mittareilla – kirjallisuuskatsaus
Implementoinnin tulosten arviointiin on useita mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ei juurikaan ole. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan, millaisia mittareita palvelujärjestelmässä voitaisiin käyttää, kun arvioidaan psykososiaalisten menetelmien juurtumista.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Värikäs keinuhevonen, pöytä ja tuoli.
Blogi
|
14.04.2025
Etelä-Pohjanmaalla on sitouduttu verkostomaiseen perhekeskustoimintaan – uudessa Seinäjoen perhekeskuksessa palvelut myös fyysisesti saman katon alla
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella verkostomainen perhekeskustoiminta on saatu hyvin käyntiin. Seinäjoen uudessa perhekeskuksessa yhteiseen toimintaan kannustaa myös fyysisesti saman katon alla toimiminen. Palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossin mukaan perhekeskustyössä on tärkeää nähdä kokonaiskuva ja se, miten nyt valitut toimet vaikuttavat pitkällä aikavälillä.
Johtamiskoulutus
Yhteisövaikuttavuus
Taapero istuu eduskunnan valtiosalin lattialla.
Uutiset
|
11.04.2025
Lasten hyvän kasvun tukeminen edellyttää sitoutumista, ekosysteemimäistä kehittämistä & hallituskaudet ylittäviä tavoitteita  
Itla kutsui alkuvuonna tutkijoita, johtajia, 3. sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia keskustelemaan Suomen tulevaisuuden avainkysymyksestä: mitä pitäisi tehdä, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja saada siihen tarvitsemaansa tukea? Vastaus tarjoaa konkreettisia keinoja Sotevisio 2030 -työhön, ja se on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriöön.
Sotevisio 2030