3 Toiminta

3.1 Kasvun tuki – vaikuttava varhainen tuki perheille

Kasvun tuki -työ rakentuu tarpeelle “perustaa muiden Pohjoismaiden tavoin Suomeen kansallinen taho, joka koordinoisi alan kehittämistä, arvioisi lasten psykososiaalisten menetelmien tieteellistä perustaa ja välittäisi tätä tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitteluun, päätöksentekoon ja resursointiin sekä alan käytännön toimijoille”.
STM Lasten mielenterveyden edistäminen ja lasten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy -raportti (2015, 42)

Kaikki lapset eivät saa oikea-aikaista apua

Monet tilastot viestivät siitä, että peruspalveluissa ei kyetä vastaamaan oikea-aikaisesti lapsiperheiden psykososiaalisiin ongelmiin. Yhä suurempi osa lapsista Suomessa päätyy lastenpsykiatrian piiriin (kuvat 1 ja 2). Kuntaliiton kyselyyn vastanneet lastensuojelun järjestäjätahot arvioivat, että lastensuojelun tilanne on vaikeutunut. Avun saamisen vaikeutuminen näkyy kyselyyn vastanneiden mukaan laajasti lasten tarvitsemissa palveluissa, erityisesti lasten mielenterveyspalveluissa (Kuntaliiton lastensuojelukysely, 2018).

Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/1000, 0-12 v. Lähde: Sotkanet, 2018

Kuva 2. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria/1000, 13-17v. Lähde: Sotkanet, 2018

Näyttöön perustuvaa psykososiaalista tukea lapsiperheille

Suomessa on paljon toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren elämää arjessa. Lähiyhteisön tukea tarjoavat koulu, harrastukset, perhe, ystävät ja muut läheisesti lapsen elämään vaikuttavat tahot. Suurinta osaa lapsista lähiverkon antama tuki kantaa läpi koko elämän, ilman tarvetta yhteiskunnan interventioille. Lähes jokaisen lapsiperheen elämään mahtuu kuitenkin myös hetkiä ja vaiheita, jolloin tuen tarve on suurempi. Kyse voi olla hetkittäisestä tuen tarpeesta esimerkiksi vanhempien erotilanteessa tai kyseessä voi olla perheen arkea jatkuvasti haastava tilanne, jossa haasteeseen vaikuttaa lapsen tai aikuisen oireilu. Tuore kohorttitutkimus osoittaa, että lähes puolet lapsista kohtaa lapsuutensa aikana yhden tai useamman seuraavista riskitekijöistä: vanhempien matala koulutustaso, vanhempien ero tai vanhemman kuolema, vähintään toiselle vanhemmalle kohdistettu toimeentulotuki tai vanhemman psykiatrinen diagnoosi (Ristikari ym., 2018). Riskitekijät eivät välttämättä ennusta huonoa elämänkulkua, mutta riskien kasaantuminen saattaa johtaa eriasteisiin haasteisiin.

Vuoden 2018 aikana Itla on jatkanut ja syventänyt Kasvun tuki -työtä, jossa paras mahdollinen työ lasten kasvun tueksi arvioidaan ja levitetään laajasti koko maahan palvelemaan lapsiperheitä. Toiminnan tueksi on luotu rakenteita juurtumisen tueksi. Vuoden 2017-2018 aikana työ on tehty osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.

Tavoitteena on ollut jatkaa sitä pitkäjänteistä työtä, jota Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sekä Suomen Mielenterveysseura yhdessä kumppaneiden kanssa on aloittanut. Työn lähtökohtana on ollut, että kaikille lapsille ja lapsiperheille olisi tarjolla parhaaseen tietoon nojaavaa oikea-aikaista tukea tasavertaisesti koko maassa matalalla kynnyksellä, silloin kun sitä tarvitaan. Työn konkreettisiksi tavoitteiksi on vuoden aikana asetettu: tieteellinen arviointityö, näyttöön perustuvan työn levittäminen maakunnallisille alueille, implementointi ja seuranta sekä kansainvälinen yhteistyö.

 

3.1.1 Tieteellinen arviointityö

Lasten kasvun tueksi tarkoitettujen menetelmien arviointityö tapahtuu osana Itlan tieteellistä toimitusta, jossa menetelmiä arvioidaan neliasteisen arviointiskaalan perusteella. Arviot hyväksyy tieteellinen neuvosto, jonka puheenjohtajana toimi tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck. Sihteerinä on toiminut PsT, tieteellinen päätoimittaja Taina Laajasalo. Tieteellisessä neuvostossa on edustettuna interventiotutkimukseen perehtynyt monitieteellinen joukko maan parhaita asiantuntijoita kasvatus-, sosiaali-, humanististen ja lääketieteen alalta.

Itlan tieteelliseen neuvostoon on kertomusvuoden aikana kuulunut seuraavat jäsenet: Kristian Wahlbeck (pj., tutkimusprofessori), Marja Holmila (tutkimusprofessori), Raija-Leena Punamäki (psykologian professori), Päivi Santalahti (dosentti), Christina Salmivalli (psykologian professori), Ilse Julkunen (sosiaalityön professori), Eeva Aronen (lastenpsykiatrian professori), Mirjam Kalland (varhaiskasvatuksen professori), Jorma Komulainen (dosentti), Nina Sajaniemi (dosentti), Marjukka Mäkelä (emeritaprofessori).

Kasvun tuki -hankkeessa arviointityön tavoitteena oli viedä menetelmäarviointeja eteenpäin 4–6 menetelmän vuosivauhdilla, kehittää arviointikriteeristöä sekä lisätä tietoisuutta Kasvun tuki -tietolähteestä niin johdon, päättäjien, kehittäjien kuin ammattilaistenkin tahoilla. Tulokset saavutettiin määrällisesti: menetelmäarvioiden suunniteltu määrä toteutui. Tietoisuuden lisäämisen ja kohdeyleisön tavoitettavuuden osalta tulosten toteutumista on vaikea arvioida täsmällisesti, mutta Kasvun tuki -sivujen kasvanut vierailijamäärä, kentän palaute ja yhteydenotot toimitukseen kertovat siitä, että myös tavoitettavuus ja tietoisuus ovat lisääntyneet.

LAPE-kaudella arvioitiin vuonna 2017 Toimiva lapsi ja perhe -menetelmät (kolmen menetelmän päivitys) sekä Muksuoppi, Kiikku ja Läheisneuvonpito. Vuonna 2018 arvioitiin VIG, Theraplay ja Läheisneuvonpito, lisäksi marraskuussa hyväksyttiin Aggression Replacement Training (ART), POP Perhekoulu sekä Perhearviointi -arviot. Lisäksi LAPE-kaudella on kehitetty arviointikriteeristöä, muun muassa lisätty syksyllä 2018 kaikkiin menetelmäarvioihin niin sanottu PICO-lauseke, joka kuvaa menetelmästä saadun vaikutusnäytön strukturoidussa ja tarkassa muodossa.

Kasvun tuki -arviointityön taustalla oleva periaate on pitkälti sama kuin Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -työssä. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista ja tuen antajasta samoihin ongelmiin ja ihmisten tarpeisiin tulisi vastata samoilla menetelmillä. Yleistajuiset koosteet arvioiduista menetelmistä löytyvät ammattilaisten, perheiden ja päätöksentekijöiden avuksi verkosta sivulta kasvuntuki.fi.

Arviointityöstä on kertomusvuoden aikana myös suunnitellusti viestitty erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa (esim. LAPE-työpajat), johdon seminaareissa ja erilaisissa julkaisuissa.

Julkaisut:

  • Laajasalo, P. & Kouvonen, P. Kasvun tuki työ: vaikuttavaa tukea tasa-arvoisesti kaikille perheille. Perheterapia-lehti 4/18.
  • Hakulinen T., Laajasalo T. & Mäkelä J. (toim.) 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tu-en vahvistaminen – teoriasta käytäntöön. (julkaisu kevät/2019). THL & Itla

 

3.1.2 Näyttöön perustuvan työn levittäminen maakunnallisille alueille

Muutostyössä pelkkä informaatio ei riitä. Tarvitaan myös jalkautuvaa työtä ja juurruttamisen tukea. Osana Itlan ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistä konsortiota Suomen Mielenterveysseuran Kasvun tuki -koulutustiimi toteutti hankkeen koulutus- ja levittämistehtävää. Näyttöön perustuvan työkalupakin menetelmien koulutukset käynnistettiin vuoden 2018 aikana 14 maakunnallisella alueella. Levitettäviä menetelmiä olivat: Lapset puheeksi -keskustelumenetelmä sekä perheinterventio, Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmä sekä -vanhemmuusryhmätoiminta ja monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (MDFT).

Myös Voimaperheet-menetelmää esiteltiin, mutta sitä levitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Voimaperheet-menetelmän piiriin kuuluu kolmasosa suomalaisista 4-vuotiaista. Kaikki levitettävät menetelmät ovat saaneet vahvan tai kohtalaisen arvion Kasvun tuki -arvioinnissa ja menetelmän kehittäjät ovat puoltaneet menetelmän levittämistä maakunnallisesti.

Vuoden 2018 aikana koulutettiin maakuntiin yhteensä reilusti yli tuhat ammattilaista menetelmäosaajiksi ja menetelmien kouluttajiksi. Arviolta ainakin 10 000 perhettä pääsi näiden interventioiden piiriin vuoden 2018 aikana. Yhteistä menetelmille on, että niillä annetaan tutkitusti tehokkaita keinoja esimerkiksi perheiden kasvatuskäytäntöihin tai varhaiskasvattajien ja opettajien ryhmänhallintaan.

 

3.1.3 Implementointi ja seuranta

Lähtökohdaksi LAPE-ohjelman puitteissa tehdylle Kasvun tuki -työlle otettiin lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen ja työvälineiden uudistaminen. Tämä on tehty tarjoamalla toimijoille Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki, joka koostuu näyttöön perustuvista menetelmistä. Työkalupakin sisällön (työkulttuurin muutos, johdon sitouttaminen näyttöön perustuvaan työtapaan, menetelmien tietoinen valinta) yhteisvaikutuksena on pyritty tarjoamaan yksittäisiä interventioita ylittäviä hyötyjä lapsille ja perheille.

Ammattihenkilöiden osaamisen lisäämisen sekä työvälineiden uudistamisen lisäksi hanke on pyrkinyt edistämään LAPE-ohjelmassa asetettua tavoitetta uudistaa palvelut integroiduksi kokonaisuudeksi ja siirtää painopisteitä kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä perhelähtöisyyteen ja voimavarojen vahvistamiseen.

Implementoinnin tueksi hankkeessa luotiin:

  • sähköinen koulutuksenhallintajärjestelmä. Järjestelmäksi valikoitui avoimen lähdekoodin ODOO-toiminnanohjausjärjestelmän päälle rakennettu koulutuksenhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan hallinnoida hankkeen toimintaympäristön koulutuksia sekä kouluttaja- ja opiskelijarekisteriä ja tuottaa raportteja kyseisistä rekistereistä.
  • sähköinen implementointiopas: Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena – miten johtaa juurtumista? Opas on suunnattu johdolle ja keskijohdolle auttamaan johtoa näyttöön perustuvan työn johtamisessa ja seurannan toteuttamisessa. Opas löytyy suomeksi kasvuntuki.fi/implementointiopas ja ruotsiksi kasvuntuki.fi/sv/implementeringsguide. Opas löytyy kasvuntuki.fi sivustolta myös englanniksi.

Vuoden 2018 aikana päätettiin, että tieteellisen toimituksen resurssointia lisätään ja kehitystyölle (sis. implementointityö) varataan erilliset resurssit.

 

3.1.4 Kansainvälinen yhteistyö

Kasvun tuki -työtä on alusta saakka tehty tiiviissä yhteistyössä myös kansainvälisesti. Arviointityön rakentamiseen ovat vaikuttaneet muut pohjoismaiset tahot. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut Norjan Ungsinn-portaali, jonka arvioinnit julkaistaan verkkoartikkeleina (ungsinn.no).

Arviointityölle on perustettu NordicDataPrev-verkosto, jonka verkostoitumistilaisuudessa myös LAPE-kauden Kasvun tuki -työtä esiteltiin syksyllä 2018. Työkalupakin juurruttamisen arvioinnista kokemuksia on myös saatu Norjasta, jonka kansallinen NUBU-keskus on luonut pysyvän TIBIR-mallin varhaisen tuen juurruttamisen tueksi (vrt. esim. Lapsen Maailma 1/2017, s. 11). Kasvun tuki -työtä LAPE-kauden aikana esiteltiin pohjoismaisessa implementointikongressissa 28.–30.5.2018 Kööpenhaminassa.

 

3.1.5 Työn tulokset ja jatko

Hankkeen tulosten kvantitatiivisena indikaattorina on ollut kuhunkin menetelmään koulutettujen ammattilaisten lukumäärän ja systemaattisessa levittämisessä mukana olevien maakuntien ja kuntien määrän sekä kyseistä palvelua saavien lasten, nuorten ja perheiden lukumäärän lisääntyminen. Tämä tavoite saavutettiin. Tulosindikaattoriksi nimettiin myös se, että lasten ja nuorten ohjautuminen lastenpsykiatriseen ja nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon vähenisi toiminnan seurauksena. Tätä indikaattoria tulee tarkastella vasta pidemmän ajan kuluttua hankkeen jälkeen.

Pitkän ajan hyödyiksi voidaan lukea myös järjestelmätasoon, toimintakulttuuriin ja osaamiseen sekä lasten hyvinvointiin liittyvät muutokset. Pääsääntöisesti nämä ovat hyötyjä, jotka eivät ole nähtävissä itse hankekauden aikana. Niiden toteutuminen vaatii paitsi työn jatkamista myös seurantaa ja tutkimusta, joita ei vielä hankekauden aikana ole ollut. Työn pitkän ajan tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu, että luodaan pysyvä kansallinen rakenne sekä Kasvun tuki portaalin ylläpidolle että näyttöön perustuvien menetelmien levittämiselle, implementoinnille ja seurannalle, jolloin lapsiperheille ja ammattilaisille olisi mahdollista taata tasavertainen tietopohja lasten eheän kasvun tueksi.