Uusi Itla – lapsikentän luotettava ja tarkkanäköinen palvelija?
”The temptation to form premature theories upon insufficient data is the bane of our profession”
(Sherlock Holmes kirjassa The Tragedy of Birlstone)
Yllä olevalla sitaatilla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) hallituksen varajäsen, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ry:n Käypä hoito -päätoimittaja, dosentti Jorma Komulainen päätti esityksensä Itlan kokouksessa 22.5.2014. Tuossa kokouksessa vedettiin suuntaviivat lasten ja perheiden psykososiaalisen tuen Kasvun tuki -toimituksen (kasvuntuki.fi) työlle. Paikalle oli Duodecimin lisäksi alan muita keskeisiä toimijoita Suomesta sekä vastaavan toimituksen kansainvälinen edustus Hollannista ja Norjasta. Tänään, runsaat neljä vuotta strategian linjaamisen ja vuosi eduskunnan juhlapäätöksen jälkeen Sherlock Holmesin sitaatti ja sen merkitys kaikuu ajankohtaisempana kuin koskaan.
Toiminnan vahvan tiedollisen pohjan lisäksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska tulosten näkyviksi tekeminen saattaa vaatia vuosien tutkimusta ja tiedon toimintaan siirtäminen vielä vuosien seurantaa. Jälkimmäinen korostuu, kun kyseessä on yhteiskunnallinen interventio, kuten lapsen sijoittaminen, vanhemmuuden tuki tai masennuksen ennaltaehkäisyyn tarkoitettu interventio oppilashuollossa. Tiedon vaikuttavuuden osoittaminen, vaikuttavuustiedon levittäminen ja vaikuttavien työtapojen juurruttaminen on kaiken kaikkiaan usein hitaasti palkitsevaa työtä, kuten Sherlock Holmesin sitaattikin antaa ymmärtää. Oikoteitä kestävälle toiminnalle harvemmin on. Ja onhan asia moraalisestikin niin, että yhteiskunnan varoja ei tulisi käyttää, jos toiminnalta puuttuu tiedollinen pohja. Itlan työn vahva sitoutuminen tiedolliseen pohjaan oli myös eduskunnan Itlalle myöntämän lahjoituksen perusteena.
Tavoitteena parhaaseen olemassa olevaan tietoon nojaava tuki
Keskeinen lähtökohta toiminnassa on tähän saakka ollut strateginen valinta siitä, mihin toiminnassa keskitytään ja mikä rajataan pois. Itla on vuodesta 2013 osana Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelmaa pyrkinyt vastaamaan tietopohjaan perustuen aikamme suurimpaan haasteeseen lasten ja perheiden elämässä Suomessa. Viesti on ollut selvä. Suomalaisten lasten voidessa fyysisesti yhä paremmin, mielenterveyden saralla samaa positiivista kehitystä ei ole ollut nähtävissä. Työ kentällä on laadultaan vaihtelevaa ja tiedollinen koordinaatio eri toimijoiden sekä päätöksenteon, johdon ja toiminnan välillä ontuu. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että samaan neulansilmään tuotetaan valtakunnallisesti runsaasti eri toimintaa, joka ei juurru, sen sijaan että arviointi- ja seurantatieto johdattelisivat valintoja. Siksi tarvitsemme parhaaseen olemassa olevaan tietoon nojaava tukea ja tuen jalkauttamista tasavertaisesti kaikille Suomessa asuville lapsiperheille.
Alku laajempaan muutostyöhön lähti menetelmäarvioinnista
Itlan Kasvun tuki -työssä on rakennettu kriteeristö, jonka avulla tieteellinen neuvosto arvioi menetelmien luotettavuutta ja jonka antaman tiedon perusteella valikoituu menetelmiä valtakunnallisesti levitettäviksi. Itlan tiedollinen seulonta, karsiminen ja kartoittaminen ei kuitenkaan ole pelkkää menetelmien arviointia ja levittämistä. Kyseessä on pikemmin osa laajempaa muutostyötä, jota esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on myös pyrkinyt edistämään. Pitkällä tähtäimellä kohderyhmänä voivat ammattilaisten lisäksi olla myös väestö sekä päättäjät, joille tuotetaan tutkittuun tietoon pohjaavia eväitä siitä, miten vahvistaa suojaavia tekijöitä lasten kasvussa ja miten vastaavasti voidaan vähentää lasten mieltä haittaavia toimintatapoja.
Itlan paikan tarkentuminen tiedollisella kentällä voi vaatia rajaamista myös muihin tiedontuottajiin nähden. Itla ei voi olla esimerkiksi rahareikien paikkaaja. Tehtävää pitää myös rajata suhteessa tiedon luonteeseen. Esimerkiksi epidemiologisen tiedon tai rekisteritiedon käsittely ei välttämättä kuuluu Itlan oman tehtävän piiriin. Itlan tulee tietysti hakea toimintansa painotukset näistä tietovarannoista, joilla kuitenkin on omat erityiset osaamiskeskittymänsä suomalaisessa tiedontuottajakentässä. Parhaimmillaan Itla voi toimia kuin hyvä palvelija, joka ei aina prosessin aikana pidä itsestään ääntä, mutta toimii taustalla toimintaa ohjaillen ja osaa aiheen niin vaatiessa astua esiin ja tuoda luotettavan lausunnon etsivälle, joka pyrkii ratkaisemaan monimutkaisen mysteerin.
Petra Kouvonen
Itlan asiamies, kehitysjohtaja
5.12.2018
