Keskushermoston perusrakenteet kehittyvät raskausaikana ja aivojen nopea kehitys jatkuu ensimmäisinä elinvuosina. Siksi elämässä pärjäämisen haasteet sekä mielenterveysongelmien ja erilaisten sairauksien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen  

Vanhempien mielenterveysongelmat ovat merkittävä riski lapsen terveydelle, sillä ne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen. Tämä voi häiritä lapsen kehitystä ja altistaa mielenterveyden häiriöille.  ​ 

Raskaus- ja pikkulapsiajan psykososiaaliset riskit ovat usein toisiinsa kietoutuneita ja kasautuvia, ja esimerkiksi vanhemman mielenterveysoireet, yksinäisyys ja taloudellinen kuormitus voivat vahvistaa toisiaan.  Samalla sosiaalinen tuki, turvalliset ihmissuhteet, vakaa elämäntilanne, sensitiivinen varhainen vuorovaikutus ja saavutettava tuki suojaavat lapsen kehitystä ja koko perhettä.

Vanhemmuuden tukeminen voi suojata lapsen kehitystä vaikeiltakin riskitekijöiltä  

Lapsen ja vanhemman välinen myönteinen vuorovaikutus sekä vanhemmuuden taidot ovat ratkaisevia lapsen kehitykselle etenkin varhaislapsuudessa. Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen voi suojata lapsen kehitystä vaikeiltakin riskitekijöiltä.  

Vanhemmuuden tukeminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Siksi tarvitaan kansallinen vanhemmuusohjelma, joka tukee perheitä lapsen kasvun eri vaiheissa aina nuoreen aikuisuuteen saakka sekä huomioi nykyistä paremmin perheiden moninaisuuden, isien osallisuuden ja digiarjen.

Raskaus- ja pikkulapsivaiheen palveluita tulisi kehittää niin, että ne tukevat nykyistä paremmin vanhempien mielenterveyttä ja hoitavat mielenterveysongelmia: mielenterveyspalveluita tulisi vahvistaa osana neuvolapalveluita ja vanhempien mielenterveyden tueksi tulisi luoda kansallinen, porrastettu hoitomalli. Tätä myös kansallinen mielenterveystrategia suosittelee väliraportissaan.

Oikea-aikainen tuki auttaa koko perhettä voimaan paremmin, suojaa lapsen kehitystä sekä vähentää myöhempiä ongelmia ja kustannuksia. 

Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkoston tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman paras kasvuympäristö lapsille  

Itla edistää raskaus- ja pikkulapsivaiheen mielenterveyden vahvistamista sekä toimii aktiivisesti pohjoismaisessa 1000 ensimmäistä päivää verkostossa ja on Suomen kansallisen verkoston puheenjohtaja. Kansalliseen verkostoon kuuluu Itlan lisäksi THL, yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. ​

1000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää ymmärrystä raskauden ja varhaislapsuuden merkityksestä ihmisen terveydelle, edistää pohjoismaista raskaus- ja pikkulapsiajan tutkimusta sekä vauhdittaa vaikuttavien menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden tukemisessa eri maiden käytäntöjä, kokemuksia ja menetelmätietoa hyödyntämällä.

Suomi oli Itlan johdolla verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. Silloin julkaistiin laaja raportti, joka korostaa mielenterveyden merkitystä raskaus- ja pikkulapsiaikana sekä sisältää ehdotuksia mielenterveyspalveluiden portaittaiseen järjestämiseen. Raportin mukaan Suomessa nykyisin käytössä olevat vaikuttavat menetelmät eivät kata kaikkia tunnistettuja riskitekijöitä tai kohderyhmiä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä.  

1 000 ensimmäistä päivää -verkosto käynnistettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta, ja sen työ jatkuu vuoden 2027 loppuun. ​ Ministerineuvoston yhtenä tavoitteena on, että Pohjoismaat olisivat maailman paras kasvuympäristö lapsille.  Verkoston sihteeristönä toimii Pohjoismainen hyvinvointikeskus (Nordens Välfärdscenter, NVC).